Katsaus ulkomaankaupan kehitykseen

Valtiovarainministeriön 7.10.2019 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymin ennustettiin kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2019. Lähivuosina kasvun ennakoidaan hidastuvan viime vuosien noin 2,5 prosentin vauhdista vajaaseen prosenttiin.

Yritysten vientinäkymät ovat heikentyneet toimintaympäristön epävarmuuksien vuoksi ja siksi viennin kasvu hidastuu. Talouden peruskuva ei sisällä taantumaa, mutta ennustetta leimaa kuitenkin suuri epävarmuus maailmantalouden tulevasta suunnasta ja käänne ennustettua hitaamman kasvun suuntaan on ilmeinen riski. Tilastokeskuksen vuotta 2019 koskevien ennakkotietojen julkaisupäivä oli 28.2.2020, joten siinä julkaistut tilastot eivät ehtineet mukaan tähän toimintakertomukseen.

Tavaran viennin arvon kasvu hidastui

Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo nousi edellisvuodesta kaksi prosenttia vuonna 2019. Vienti oli arvoltaan 64,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo puolestaan laski edellisvuodesta prosentin ollen arvoltaan 65,6 miljardia euroa. Edellisvuonna vienti ja tuonti kasvoivat kumpikin seitsemän prosenttia.

Kauppataseen alijäämä pieneni selvästi edellisvuoteen verrattuna. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 kauppatase jäi 710 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, kun 2018 alijäämä oli 2,9 miljardia euroa. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa laski 1,2 miljardiin euroon edellisvuoden 1,8 miljardista eurosta. Samalla kuitenkin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa kääntyi 455 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi (vuonna 2017 alijäämää oli hieman yli yksi miljardi euroa).

Viime vuonna vienti EU-maihin kasvoi kaksi prosenttia ja vienti euroalueelle kasvoi kolme prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi kaksi prosenttia. Tuonti EU-maista oli samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta tuonti kolmansista maista laski kolme prosenttia. Suomen viennin osuus EU-maihin oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän, mutta tuonnin osuus kasvoi. 

EU-maiden osuus Suomen viennistä oli 59,3 prosenttia ja tuonnista 60,5 prosenttia. Viennin osuus laski hieman edellisvuodesta, kun taas tuonti lisääntyi. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuus viennistä oli 40,7 prosenttia ja tuonnista 39,5 prosenttia.

Useiden toimialojen viennin arvon kasvu hidastui tai kääntyi laskuun vuonna 2019 tammi–marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon pois lukien kuljetusvälineiden, sähköteknisten tuotteiden ja elintarvikkeiden vienti. Samana ajanjaksona metsäteollisuuden tuotteiden vienti laski viisi prosenttia; metalliteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden vienti kasvoivat kaksi prosenttia; ja kuljetusvälineiden vienti kasvoi kuusi prosenttia. Tuonnin puolella teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti väheni kuusi prosenttia; investointitavaroiden tuonti väheni kaksi prosenttia; ja poltto- ja voiteluaineiden tuonti väheni neljä prosenttia. Sekä kulutustavaroiden että elintarvikkeiden tuonti puolestaan kasvoi prosentin.

Maakohtaista tarkastelua

Saksa oli tammi–marraskuun 2019 tiedoilla sekä suurin tavaroiden vientimaa (15,1 %), että tuontimaa (15,7 %). Ruotsi oli toiseksi suurin vientimaa 10,4 prosentin osuudella ja Yhdysvaltojen osuus nousi 7,5 prosenttia ja se oli kolmanneksi suurin vientimaa seuraavien maiden ollessa Alankomaat (6,2 %) ja Venäjä (5,7 %). Tuontimaista toiseksi suurin oli Venäjä 13,4 prosentin osuudella ja Ruotsi kolmas 11,2 prosentin osuudella seuraavien ollessa Kiina (7,5 %) ja Alankomaat (5,2 %).

Transitokuljetukset

Tullin transitokuljetustilaston mukaan Suomesta vietiin kauttakulkuna Venäjälle 604 tuhatta tonnia transitotavaraa vuonna 2019. Määrän laski yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Tästä 537 tuhatta tonnia (89 %) kuljetettiin Vaalimaan rajanylityspaikan kautta. Kuljetetut tonnimäärät ovat laskeneet koko 2010-luvun lukuun ottamatta vuotta 2017 niiden ollessa suurimmillaan yli kaksi miljoonaa tonnia vuosikymmenen alussa.

Tavararyhmistä eniten vietiin transitokuljetuksina kemianteollisuuden tuotteita, joiden osuus tonnimääristä oli yli 20 prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden osuus oli 12 prosenttia, elintarvikkeiden osuus 11 prosenttia ja tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden osuus yhdeksän prosenttia. Transitotilasto sisältää Suomen ulkomaankauppatilastoon sisältymättömät tiedot maantiekuljetuksista, jotka viedään transitotavarana Suomen läpi itärajan yli tärkeimpien rajanylityspaikkojen kautta.

Transito- eli kauttakuljetustavarat tulevat Suomen tullirajalle, josta ne passitetaan maanteitse Venäjälle niitä Suomen tullialueella tullaamatta.