Mitä elintarvikkeista tutkitaan?

Mykotoksiinit

Mykotoksiinit eli homemyrkyt ovat homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa äkillisiä sairastumisoireita, mutta usein vasta pidempiaikainen altistuminen aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten munuaisvaurioita ja syöpää.

EU:ssa on asetettu raja-arvot elintarvikkeiden suurimmille sallituille mykotoksiinipitoisuuksille. Näitä valvotaan erityisesti riskiraaka-aineista, joita ovat muun muassa viljat, pähkinät, mantelit, viikunat, rusinat, mausteet ja kahvi.

GMO

Geenimuunnellulla (gm) organismilla tarkoitetaan eliötä, jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin. Muuntogeenisen elintarvikkeen raaka-aineena käytetään geenimuunneltuja kasveja, joista yleisimpiä ovat soija, maissi ja riisi.

EU:ssa saa markkinoida muuntogeenisiä elintarvikkeita, jotka sisältävät EU:n hyväksymiä muuntogeenisiä aineksia. Nämä gm-ainekset ovat käyneet läpi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) hyväksymismenettelyn ja todettu turvallisiksi. Maininta elintarvikkeen muuntogeenisyydestä on oltava tuotteen pakkausmerkinnöissä.

Allergeenit

Allergeeni on elintarvikkeessa esiintyvä proteiini, joka aiheuttaa allergisen ihmisen elimistössä yliherkkyysreaktion. Yleisimpiä allergeeneja ovat viljat, maapähkinä, hasselpähkinä, maito, muna, kala ja äyriäiset.

Allergeenit pitää korostaa pakkausmerkinnöissä, jotta allerginen kuluttaja osaa kiinnittää niihin huomiota. Allergeeni voi päätyä elintarvikkeeseen myös elintarvikkeen valmistusprosessissa sattuneen virheen vuoksi.

Mikrobit

Haitalliset pieneliöt eli mikrobit pilaavat elintarvikkeita ja aiheuttavat ruokamyrkytyksiä. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat muun muassa Bacillus cereus, Clostridium perfringens, Listeria ja Salmonella. Myös virukset, kuten norovirus ja hepatiitti A, voivat olla ruokamyrkytyksen aiheuttajia. 

EU:ssa on asetettu raja-arvot tietyille elintarvikkeissa esiintyville haitallisille mikrobeille (mikrobikriteeriasetus).

Torjunta-aineet

Torjunta-aineet jaetaan kasvinsuojeluaineisiin ja muihin torjunta-aineisiin. Ne ovat moninainen joukko yhdisteitä, joita käytetään suojelemaan kasveja tai kasvituotteita tuhohyönteisiltä tai kasvitaudeilta. Niitä käytetään myös torjumaan rikkakasveja tai vaikuttamaan kasvien ominaisuuksiin.

Kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyys vaihtelee yhdisteestä riippuen. Hedelmistä, vihanneksista ja marjoista voi löytyä kasvinsuojeluaineiden jäämiä, ja näille on EU:ssa asetettu yhdistekohtaiset enimmäismäärät. Käytännössä sallitut enimmäismäärät on asetettu huomattavasti matalammalle tasolle kuin kuluttajien turvallisuus edellyttäisi. Jäämäpitoisuuksia valvotaan Tullilaboratoriossa. Vuosittain n. 3–6 prosenttia tutkituista näytteistä sisältää jäämiä yli asetetun sallitun enimmäismäärän.

Vierasaineet

Vierasaineet ovat elintarvikkeista löytyviä yhdisteitä, joita ei ole niihin tarkoituksellisesti lisätty. Ne saattavat muodostua elintarvikkeeseen prosessoinnin tai säilytyksen aikana tai ne voivat olla peräisin ympäristöstä tai tuotannosta. Vierasaineiden myrkyllisyys ja niiden aiheuttama terveyshaitta riippuu yhdisteestä, ja monille näistä on EU:ssa asetettu sallitut enimmäismäärät. Tullilaboratorio tutkii elintarvikkeista mm. polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), 3-monoklooripropaani-1,2-diolia (3-MCPD), melamiinia ja akryyliamidia sekä mykotoksiineita, raskasmetalleja ja radioaktiivisuutta.

Raskasmetallit

Raskasmetallit, kuten elohopea, lyijy, kadmium ja arseeni, ovat myrkyllisiä alkuaineita, jotka esiintyvät ympäristössä hyvin pieninä pitoisuuksina luonnostaan. Raskasmetallien teollisen käytön ja fossiilisten polttoaineiden ja jätteiden polton seurauksena niitä löytyy myös jääminä ympäristöstä, josta ne saattavat siirtyä elintarvikkeisiin. Raskasmetallit poistuvat elimistöstä hyvin hitaasti ja siten ne kertyvät elimistöön altistuksen seurauksena. Raskasmetalleille on määritetty EU:ssa enimmäismäärät tietyille elintarvikkeille, joissa raskasmetalleja tiedetään esiintyvän, ja niiden pitoisuutta valvotaan tarkasti, jotta kuluttajien altistuminen säilyisi turvallisella tasolla.

Elintarvikeparanteet (lisäaineet)

Elintarvikeparanteilla tarkoitetaan lisäaineita, aromeja ja entsyymejä. Niitä lisätään elintarvikkeisiin vaikuttamaan elintarvikkeen säilyvyyteen, makuun, ulkonäköön tai koostumukseen.

Kuluttaja saa tiedon lisäaineiden käytöstä elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä. Ennen käyttöön hyväksymistä lisäaineelle tehdään perusteellisen turvallisuusarviointi, jonka perusteella määritetään elintarvikkeessa käytettävien lisäaineiden enimmäismäärät. Elintarvikeparanteiden käytöstä on säädetty EU:n asetuksilla.

Ravintoaineet

Ravintoaineet ovat elimistölle tarpeellisia ravinnon sisältämiä orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Niitä ovat esimerkiksi hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, kivennäisaineet ja vitamiinit. Tullilaboratoriossa ravintoaineita määritetään elintarvikkeista ja ravintolisistä. Samalla valvotaan tuotteiden pakkausmerkintöjen paikkansapitävyys.  

Säteilytys

Elintarvikkeiden käsittelyä ionisoivalla gamma- tai beetasäteilyllä kutsutaan säteilyttämiseksi. Säteilyttämisellä parannetaan elintarvikkeen säilyvyyttä tappamalla elintarvikkeessa olevat vieraat hyönteisten, bakteerien tai toukkien solut. Säteilytyksellä voidaan estää myös esimerkiksi perunan itäminen.

Suomeen ei saa tuoda muita säteilytettyjä elintarvikkeita kuin kuivattuja mausteyrttejä, mausteita ja maustekasveja. Säteilytyksestä on aina oltava ilmoitus tuotteen pakkausmerkinnöissä.

Säteilytys ei tee elintarvikkeesta radioaktiivista eikä säteilytyksestä ole voitu osoittaa kuluttajalle terveyshaittaa.

Radioaktiivisuus

Elintarvikkeiden radioaktiivisen säteilyn tärkeimmät lähteet ovat marjat, sienet, liha, riista ja sisävesistöjen kalat. Maataloustuotteet ovat myös ravitsemuksen kannalta merkittävä elintarvikeryhmä.

Radioaktiivisuutta elintarvikkeissa lisäävät radioaktiiviset laskeumat. Elintarvikkeiden cesium 137:n pitoisuusrajasta säädetään EU-asetuksella, ja Tullilaboratorio valvoo tuontielintarvikkeiden radioaktiivisuutta.

Elintarvikkeiden radioaktiivisuus on eri asia kuin elintarvikkeiden säteilyttäminen. Säteilyttäminen ei tee elintarvikkeista radioaktiivisia.