Blogit

Tavarakauppa Ison-Britannian kanssa ei ole enää vapaata

Julkaisupäivä 14.1.2021 14.41 Blogit

Euroopan yhdentyminen sai särön, kun Iso-Britannia vuodenvaihteessa poistui Euroopan unionin sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Tämän myötä tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n ja Ison-Britannian välillä päättyi.

Sisämarkkinat tarkoittavat tavaroiden vapaata liikkumista alueen sisällä, jolloin jäsenvaltioiden välisessä kaupassa ei ole esteitä. EU-maiden välisessä tavarakaupassa tavaroita ei tullata, vaan ne ovat EU:n sisällä ns. vapaassa liikkeessä. Iso-Britannia ei kuulu enää vuonna 2021 EU:n sisämarkkinaan, joten EU-maiden ja Ison-Britannian välisessä tavarakaupassa tavarat täytyy tullata. 

Kaupankäynti EU:n ja Ison-Britannian välillä ei ole enää täysin vapaata, mutta ehtoihin on sovittu joitain lievennyksiä. Pitkien neuvottelujen jälkeen EU:n komissio ja Iso-Britannia hyväksyivät 24. joulukuuta 2020 kauppa- ja yhteistyösopimuksen (1), jota sovelletaan väliaikaisesti. Sopimuksen mukaan Iso-Britannian-kaupassa noudatetaan samoja sääntöjä, rajoituksia ja tullimuodollisuuksia kuin muidenkin EU:n ulkopuolisten maiden eli niin sanottujen kolmansien maiden kanssa. Tavarasta annetaan tuonti- ja vienti-ilmoitukset sekä saapumisen ja poistumisen turvatietoilmoitukset, suunnasta riippuen joko Britannian tullille tai EU-tullille. Tavaroille vaaditaan tulli-ilmoittamisessa myös todistuksia ja lupia, jotka yhdessä aiheuttavat paljon hallinnollista lisätyötä. Britannian tullin arvion mukaan lisäkustannuksia yrityksille tulee jopa 15 miljardia puntaa (2) vuodessa.

Ison-Britannian alkuperätavarat saavat tullietuuskohtelun

Uusi kauppasopimus sisältää muun muassa määräyksiä EU:sta ja Isosta-Britanniasta peräisin olevien tavaroiden vastavuoroisesta etuuskohtelusta, joiden mukaan tullia ei kanneta, jos tavaroita voidaan pitää sopimuksen mukaisina alkuperätavaroina (3). Tavaran alkuperämaa on tuontitullauksessa keskeinen elementti. Kauppasopimuksen mukaan viejä on vastuussa siitä, että tavara täyttää alkuperätuotteen edellytykset, eli myyjällä täytyy olla tieto myymästään tavarasta. Tavaratuonnissa Isoon-Britanniaan ei kanneta Britannian tullimaksua, jos tavaran alkuperämaa on EU-maa esimerkiksi suomalainen alkuperätavara.

Tuonti Isosta-Britanniasta EU:hun on siis tullitonta vain, jos tavara on sopimuksen mukainen isobritannialainen alkuperätavara. Jos Kiinassa valmistettu tavara tuodaan Isoon-Britanniaan ja jälleenviedään sieltä EU-maahan ilman, että sitä jalostetaan Isossa-Britanniassa, niin tavaran alkuperämaa on Kiina. EU-tullitariffin mukaiset tuontitullit maksetaan EU-maahan alkuperämaa Kiinan mukaan, vaikka tavaran kuljetus tapahtuisikin Isosta-Britanniasta EU-maahan. Näin EU suojelee omaa sisämarkkinaansa. 

Tavaroiden tuotantoketjut ovat usein monenvälisiä, jolloin tavara koostuu useassa eri maassa tehdyistä komponenteista. Tällöin tavaran alkuperämaan määritys perustuu kumulaatioon, jossa alkuperämaa määräytyy laskennan perusteella. Kauppasopimus sisältää alkuperämaan laskentasäännöt, joita sovelletaan EU:n ja Ison-Britannian kaupassa. Näistä tulee yrityksille laskettavaa, joka voi johtaa yhdessä lisääntyvien tullauskustannusten myötä tuotantoketjujen uudelleen järjestelyihin. Autoteollisuuden tuotantoa on jo siirtynyt pois Isosta-Britanniasta, ja kauppasopimuksesta huolimatta tuotannon siirtyminen EU-alueelle voi jatkua edelleen. Suomessakin on autotuotantoa, joten tämä muutos on myös mahdollisuus.

EU-alueella yrityksillä on tavaravarastoja, joiden kautta tavaroita jaellaan useisiin EU-maihin. Unionitavara (4) tarkoittaa sitä, että tavara on EU-maissa valmistettu tai että jonkun EU:n ulkopuolisen maan alkuperätavara on tuontitullattu EU-alueelle. Unionitavaroita liikkuu sisämarkkinoilla vapaasti EU-maiden välillä, mutta vapaa liikkuvuus Ison-Britannian ja EU:n välillä loppui brexitin myötä. Isossa-Britanniassa on varastoja, joihin tavaroita on tuotu EU:n ulkopuolelta. Jatkossa kolmasmaatavarat tuodaan todennäköisesti suoraan EU-alueen varastoihin, jolloin tavaroiden varastointi Isossa-Britanniassa vähenee pitkällä aikavälillä.

Ison-Britannian EU-eron jälkeen EU-maiden alkuperätavaroiden jälleenvienti Isosta-Britanniasta Irlannin saarelle tullataan: Irlantiin tuotavat tavarat tullataan Irlannin tullille ja Pohjois-Irlantiin tuotavat tavarat Britannian tullille. Tavaroiden alkuperämaaksi ei tuonnissa voi ilmoittaa EU-maata, mutta jos tavara ei ole Ison-Britannian alkuperätuote, niin myöskään Iso-Britannia ei voi olla alkuperämaa. Tällöin tavarat voidaan ilmoittaa tuonniksi palautustavaroina (5), jos tullittomuusasetuksen palautustavaran edellytykset täyttyvät. Jos tavara on myyty verotta unionin ulkopuolelle ja tullataan takaisin palautustavarana, siitä on kannettava arvonlisävero. 

Tullinimikkeisiin muutoksia

Yritysten täytyy seurata myös Ison-Britannian tekemiä nimikemuutoksia, koska kauppasopimuksen mukaan tulli-ilmoittamisessa noudatetaan maailman tullijärjestön kehittämää harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää eli HS-nimikkeistöä. EU-tullit käyttävät vienti-ilmoittamisessa vuosittain päivittyvää CN-nimikkeistöä, joka tarkentaa 6-numeroista HS-nimikkeistöä kahdella lisänumerolla, ja tuonti-ilmoittamisessa EU:n kauppapolitiikan mukaan päivittyvää TARIC-nimikkeistöä, joka tarkentaa nimikkeitä edelleen kahdella numerolla. Ison-Britannian ei jatkossa tarvitse noudattaa CN-nimikkeistöä eikä TARIC-nimikkeistöä, joten se voi laatia oman HS-nimikkeistöä tarkentavan tullinimikkeistön. Tällöin EU-tullien ja Ison-Britannian tullauksessa käyttämät tullinimikkeet alkaisivat eroamaan, mistä aiheutuisi toimijoille lisää hallinnollista rasitetta. Isossa-Britanniassa tulli-ilmoituksissa käytetään brittiläistä tullinimikkeistöä (6). EU:ssa tulli-ilmoituksissa käytetään EU:n tullinimikkeistöjä (7).

EU:n ja Ison-Britannian tavarakauppa supistuu

EU:n ja Ison-Britannian välinen tavarakauppa supistuu brexitin myötä vuonna 2021, koska jo tuotantoketjujen ja varastoinnin muutokset vähentävät EU:n ja sisämarkkinoiden ulkopuolisen Ison-Britannian välistä tavaraliikennettä. Tammikuun 2021 ensimmäisten kahden viikon osalta Suomen ja Ison-Britannian välinen tavarakauppa on kutistunut huomattavasti edellisestä vuodesta, joka saattaa johtua britannialaisten varastojen täydennyksistä joulukuussa 2020. Tavaroita ei siirrellä enää entiseen malliin, mutta toivottavasti normaali kaupankäynti (8) kauppasopimuksen myötä jatkuisi mahdollisimman pienin estein, kuten sopimukseenkin on kirjattu.

Terminä tekstissä on käytetty Isoa-Britanniaa, jonka kanssa EU:n tavarakauppa ei ole enää vapaata. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva Pohjois-Irlanti on tehnyt EU:n kanssa erillisen sopimuksen (9), jonka mukaan sen ja EU:n välisessä kaupassa sovelletaan toistaiseksi EU:n tullilainsäädäntöä, eli Pohjois-Irlantia kohdellaan kuin mitä muuta unionimaata tahansa. Brexitin myötä Yhdistynyt kuningaskunta jakautuu siis tavarakaupassa kahteen eri alueeseen. Sen kahdella eri saarella on voimassa erilaiset sopimukset EU:n kanssa: Iso-Britannia on kolmasmaa ja Pohjois-Irlanti on kuten EU-maa.

Viittaukset:
1 Euroopan komissio: EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus
2 HM Revenue and Customs: Britannian tullin arvio hallinnollisesta rasitteesta (englanniksi)
3 Tullin ohje: Tullietuuskohtelu EU:n ja Britannian välisessä tavarakaupassa alkaen 1.1.2021
4 Tullin ohje: Tavaroiden unioniaseman selvitys
5 Tullin ohje: Palautustavaroiden tuonti
6 HM Revenue and Customs: Britanniassa käytettävät tullinimikkeet (englanniksi)
7 Tullin ohje: EU:ssa käytettävät tullinimikkeet
8 Tullin ajankohtaista seurantatietoa: Suomen ja Britannian välinen tavarakauppa
9 Euroopan komissio: Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja

Blogi Olli-Pekka Penttilä

                            

Kysyttävää?

Mediapalvelu
vs99Tglox1jZvyyhg NuiYv7CJT6 ngavgfrvi
Tullin uutishuoneeseen