Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on moninaisia merkittäviä haittavaikutuksia koko yhteiskunnalle. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat verovajetta, vääristävät yritysten välistä kilpailua ja linkittyvät usein myös muihin rikollisuuden muotoihin. Yhteiskunnalla on siis liuta painavia syitä torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta mahdollisimman tehokkaasti ja laajalla rintamalla. Tässä torjuntatyössä omat roolinsa ovat niin viranomaisilla, yrityksillä ja muilla yhteisöillä kuin aivan tavallisilla kansalaisillakin.
Tullin tehtävänä on torjua erityisesti valtion rajat ylittävään tavarakauppaan ja -liikenteeseen liittyvää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Torjuessaan rajat ylittävää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta Tulli turvaakin verotulojen lainmukaista kertymää ja reilun kilpailun edellytyksiä, ei vain Suomen, vaan myös koko Euroopan unionin tasolla. Tässä torjuntatyössään Tulli tekee tiivistä viranomaisyhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja harjoittaa yhteistyötä myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuodot kehittyvät ajan, toimintaympäristön ja teknologian muutosten myötä, minkä vuoksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnalta edellytetään näiden muutosten tunnistamista ja ennakointia sekä torjuntatoimien jatkuvaa kehittämistä. Suomessa on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien toteutettu kansallisia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmia, joiden puitteissa on toteutettu mittava määrä erilaisia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostavia toimia. Toimenpideohjelmien hankkeilla on mm. edistetty tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, kehitetty viranomaisyhteistyötä sekä viranomaisten kyvykkyyksiä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Nykyinen, vuosille 2020-2023 ajoittuva toimenpideohjelmakausi on päättymässä kuluvan vuoden lopussa ja tätä blogitekstiä kirjoitettaessa mahdollisen seuraavan toimenpideohjelman laadinnasta ei ole vielä tehty poliittisia päätöksiä.
Edellytyksenä ammattitaitoinen ja mitoitukseltaan riittävä henkilöstö
Viranomaisten kykyyn torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vaikuttavat keskeisesti siihen käytettävissä olevat resurssit. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat tyyppiesimerkkejä piilorikollisuudesta, jonka paljastaminen ja toteennäyttäminen edellyttävät viranomaisilta aktiivisia valvonnallisia toimia. Talousrikoksiin kohdistuva rikostutkinta on myös usein luonteeltaan vaativaa ja pitkäkestoista, mikä asettaa myös omat resurssivaatimuksensa.
Resursseista tärkein onkin ammattitaitoinen ja mitoitukseltaan riittävä henkilöstö.
Koska harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuu prosessin eri vaiheissa useita eri viranomaisia, on näiden kaikkien riittävä resursointi edellytys sille, että rikostorjuntaketju toimii kokonaisuutena tarkasteltuna mahdollisimman tuloksellisesti ja vaikuttavasti. Jo yksittäisen viranomaisen aliresursointi voi heijastua negatiivisesti koko rikostorjuntaketjun toimintaedellytyksiin esimerkiksi heikentämällä viranomaisten kykyä paljastaa talousrikollisuutta tai viivästyttämällä talousrikosten rikostutkintaa, syytteeseen asettamista tai tuomioistuinkäsittelyä. Rikosasioiden käsittelyn viivästyminen paitsi heikentää talousrikostorjunnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta, on vahingollista myös rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen sekä asianomistajien oikeusturvan näkökulmasta tarkasteltuna.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisresurssien riittävyys nousee säännöllisin väliajoin julkisen keskustelun sekä poliittisen päätöksenteon kohteeksi, erityisesti kulloisenkin hallituskauden alkutaipaleella. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan resurssitilanteen havainnointia on kuitenkin vaikeuttanut se, että viranomaisten tiedot ovat olleet tämän aiheen osalta hajanaisia ja niiden perusteella on ollut vaikeaa muodostaa ajantasaista kokonaiskuvaa viranomaisten resurssitilanteesta sekä hahmottaa sitä, kuinka torjuntaketjun toimivuus on riippuvaista kaikkien siinä mukana olevien viranomaisten resursseista ja suoriutumisesta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan Suomessa kohdennetut lisäresursoinnit ovat olleet usein luonteeltaan määräaikaisia, millä on ollut negatiivisia vaikutuksia toiminnan pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä käytettävissä olevien resurssien ennustettavuuteen.
Resurssiseurantatyökalulla ajankohtaista kokonaiskuvaa ja läpinäkyvyyttä viranomaisten toimintaan
Jotta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisten resursseista ja tehtävistä olisi saatavilla aiempaa kokonaisvaltaisempi ja ajantasaisempi kuva, otettiin Suomessa vuonna 2022 käyttöön harmaan talouden ja talousrikollisuuden keskeisten torjuntaviranomaisten resurssiseurantatyökalu. Resurssiseurantatyökalun välityksellä seurantaan osallistuvat viranomaiset raportoivat säännöllisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan käyttämistään henkilöstöresursseista sekä torjunnan keskeisistä suoritemääristä. Resurssiseurantatyökalu kehitettiin viranomaisten yhteishankkeessa, joka on sisältynyt vuosien 2022-2023 kansalliseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmaan.
Tällä hetkellä resurssiseurantaan osallistuvat Tullin lisäksi poliisi, verohallinto, syyttäjälaitos, käräjäoikeudet, aluehallintovirasto sekä ulosottolaitos. Henkilöstöresurssien osalta viranomaiset raportoivat resurssiseurantatyökaluun ne mitattavissa olevat henkilötyövuosimäärät, jotka nämä ovat seurantajakson aikana käyttäneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatehtäviin. Lisäksi raportoidaan mm. rikos- ja oikeusprosessin eri vaiheissa parhaillaan käsiteltävinä olevien tai käsittelyä odottavien talousrikosasioiden lukumäärät sekä päätökseen saatujen talousrikosasioiden määrät.
Asiamäärien säännöllisen raportoinnin perusteella voidaan havaita esimerkiksi se, jos talousrikosasioiden käsittely ruuhkautuu jossain rikos- ja oikeusprosessin vaiheessa, mikä voi indikoida tehtävien ja niihin käytettävissä olevien viranomaisresurssien epäsuhdasta.
Resurssiseuranta kohdistuu niihin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan ”korvamerkittyihin” viranomaisresursseihin, joiden säännöllinen henkilötyövuosipohjainen mittaaminen on mahdollista käytännön tasolla ja ilman raportoinnista aiheutuvaa kohtuutonta hallinnollista rasitetta. Näin ollen seurannan ulkopuolelle jää vääjäämättä monia sellaisia viranomaisten sekä muiden toimijoiden tehtäviä, jotka omalta osaltaan kantavat merkittävät kortensa yhteiseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kekoon, mutta joihin käytettyjen resurssien eksakti mittaaminen on vaikeaa. Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että resurssiseurantatyökalun käyttöönotto helpottaa olennaisesti tämän aihealueen keskeisten viranomaisresurssien ja tehtävien tarkastelua tarjoamalla näistä miltei reaaliaikaista tietoa yhteen koottuna. Resurssiseurantatyökalun kautta tapahtuvalla raportoinnilla toteutetaan osaltaan myös viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa säädettyä viranomaisen velvollisuutta edistää toimintansa avoimuutta mm. tuottamalla ja jakamalla toimintaansa koskevia tietoaineistoja.
Viranomaisten yhteiseen resurssiseurantatyökaluun ja sen sisältämiin tietoihin voi tutustua verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön ylläpitämällä harmaa talous & talousrikollisuus –verkkosivustolla.
Kirjoittaja: Ville-Pekka Holopainen
