Virkamiehenä velvollisuuteni on kertoa, että Suomen selvästi tärkein kauppasopimus on EU-jäsenyys. Ulkomaankauppa saa myötätuulta myös NATO-jäsenyydestämme. Suomi on sitoutunut länteen.
Tammi-kesäkuussa 2021 Suomen tavaraviennistä suuntautui EU-maihin 55,0 prosenttia, mutta alkuvuonna 2023 EU-osuus oli jo 58,6 prosenttia. Viennissä Saksa ja Ruotsi vuorottelevat kuukausittain Suomen suurimpana vientimaana, joiden takana kolmantena on Yhdysvallat. Alkuvuonna 2023 vientimme Saksaan on laskenut 2,6 prosenttia, Ruotsiin kasvanut 23,9 prosenttia ja Yhdysvaltoihin kasvanut jopa 43,6 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2021.
Saksan kanssa tavarakauppa on vahvasti alijäämäistä (260 milj.eur/kk) ja Ruotsinkin kanssa on iso alijäämä (61 milj.eur/kk), mutta Yhdysvaltojen kanssa sen sijaan tavarakaupassa on iso ylijäämä (156 milj.eur/kk). Tämä nostaa Yhdysvallat jalustalle, meidän tärkeimmäksi vientikumppaniksemme.
Viimeisen 15 vuoden aikana Suomen valtion velkaantumisella ja kauppataseen alijäämällä on ollut selkeä yhteys, kun suurimmista kauppakumppanimaista kauppamme on jatkuvasti ylijäämäistä vain Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Tosin vientimme Iso-Britanniaan on kasvanut vähemmän kuin viennin kasvumme keskimäärin edellisinä parina vuotena: lisähaastetta on aiheuttanut brexitin tuoma byrokratia ulkomaankauppaan.
Suomen tuonti Yhdysvalloista kasvanut jopa vientiä enemmän – syynä erityisesti polttoaineiden tuonti
Kauppasuhteemme Yhdysvaltojen kanssa voi hyvin. Suomen tuonti Yhdysvalloista on kasvanut jopa vientiä enemmän. Alkuvuonna 2023 tuontimme Yhdysvalloista on kasvanut jopa 92,9 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2021, kun polttoaineiden tuonti on kasvanut hurjasti lähinnä raakaöljyn ja LNG-maakaasun takia.
Polttoaineissa oli vuosia merkittävää ylijäämää, mutta alkuvuonna 2023 toimme polttoaineita Yhdysvalloista jopa tuplat enemmän kuin veimme niitä Yhdysvaltoihin. Paperi, farmaseuttiset tuotteet sekä koneet ja laitteet ovat vahvasti ylijäämäisiä edelleen Yhdysvaltoihin, joten kauppa säilyy jatkossakin vahvasti ylijäämäisenä.
Ulkomaankaupan tilannetta kannattaa aina seurata myös laajemmasta perspektiivistä, esimerkiksi nyt on väläytelty Yhdysvalloissa jopa yleistä kymmenen prosentin tuontitullia, joka saattaisi tarkoittaa kauppasodan merkittävää laajentumista. Suomelle kaupan esteiden lisääntyminen ei ainakaan helpottaisi vientikauppojen solmimisia.
Kauppasota on ollut jo pitkään käynnissä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Siis on edelleenkin käynnissä. Reilut viisi vuotta sitten asetetut tuontitullit näiden maiden välillä eivät ole poistuneet. Mahtimaiden välinen kauppa on edelleen suurta, mutta yhdysvaltalaiset yritykset on siirtäneet Kiinasta merkittävästi tuotantoa muihin maihin esimerkiksi Vietnamiin.
Mikrosirujen muuttuva kauppa
Kiinan ulkomaankauppa onkin supistunut kuluvana vuonna. EU-maissa on myös käynnistetty toimia tuotantoketjujen turvaamiseksi, mutta muutosprosessi on hidas. Mikrosiruja tuodaan EU:hun Taiwanista suuria määriä, josta ollaan myös jokseenkin riippuvaisia. Jännitteet Taiwanin ympärillä ovat myös kasvaneet, mitä kannattaa seurata tarkasti ulkomaankaupan näkökulmasta.
Mikrosirujen kauppa muuntuu jatkuvasti. Suomikin tuo ja vie mikrosiruja (CN8542), jossa tuonti on suurempaa kuin vienti. Kiinaan viemme mikrosiruja tuplasti tuontiin nähden, mutta vienti on kuukausitasolla vain yhdeksän miljoonan euron luokkaa. Tänä vuonna olemme alkaneet viedä merkittävästi mikrosiruja Intiaan noin 22 – 57 miljoonalla eurolla kuukausittain kasvun ollessa kuusinkertainen viime vuoteen verraten. Kaksi kolmasosaa mikrosiruviennistämme suuntautuu Intiaan, jonka myötä kokonaisvientimme Intiaan on ollut nousukiidossa.
Keski-Aasian vienti ei ole Suomessa korvannut Venäjän vientiä – joissain EU-maissa on toisin
Suomen tavaraviennin suurin muutos on ollut Venäjälle viennin romahdus. Tammi-helmikuussa 2022 yli sadallatuhannella eurolla Venäjälle vieneitä suomalaisia yrityksiä oli 327. Näiden yritysten vienti Venäjälle romahti tammi-kesäkuussa 2023 yhteensä 80 prosentilla (-938 milj.eur) verrattuna viime vuoteen.
Korvaavia markkinoita yrityksille löytyi EU:n ulkopuolelta vain 16 prosentin arvosta verrattuna viennin laskuun. Suurimmat korvaavat markkinat olivat Indonesia, Kanada ja Turkki. Yrityksille ei myöskään löytynyt korvaavia markkinoita EU:sta ja näiden yritysten EU-vienti laski viime vuodesta.
Kesäkuussa 2023 Venäjälle vientiä harjoitti enää 170 suomalaista yritystä ja Venäjältä tuontia vain 33 suomalaista yritystä. Suomen Venäjän-viennin romahdus oli ennennäkemätön, mikä ei ole teoriassa juurikaan korvaantunut esimerkiksi viennin kasvulla Keski-Aasian maihin (19%). Keski-Aasian viennistä karkeasti puolet on muihin EU-maihin rekisteröityneiden yritysten ilmoittamaa vientiä Suomesta Keski-Aasiaan.
Mutta muilla EU-mailla näin näyttää tilastojen pohjalta sen sijaan käyneen: EU-maissa 65% Venäjän viennin laskusta on teoriassa korvautunut viennin kasvulla Keski-Aasiaan. Venäjän propaganda löytää tiensä silloin tällöin länsimaiden mediaan, jolloin esimerkiksi EU-maiden vientitilastoista ei löydy vastaavia lukuja kuin itänaapuriemme myymistä tuontitullaustiedoista. Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä eikä Venäjän-kauppamme ei tule palautumaan vuosikausiin vanhalle tasolleen.
Norja on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi
Norja korvasi vuosi sitten nopeasti Venäjän raakaöljyn, kaasujen ja pienessä määrin myös sähköenergian tuontimaana. Norja onkin noussut meidän kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksemme, kun tärkeimmät ovat Saksa ja Ruotsi.
Vienti Norjaan on tänä vuonna kasvanut ja koneet ja laitteet ovat suurin viennin kasvuryhmä. Kesäkuussa 2023 Suomen suurimpien 14 kauppakumppanin joukossa oli 10 EU-maata, joiden lisäksi Yhdysvallat, Kiina, Norja ja Iso-Britannia. Näin Suomi suuntautuu tavarakaupassa entistä vahvemmin länteen.
