Blogit

Tullit maailmankaupan instrumenttina

Julkaisupäivä 2.8.2018 9.57 Blogit

Maailmankaupassa tullit ovat nousseet pinnalle markkinoiden pitkään jatkuneen avautumisen jälkeen. Tulli on valtion tai tulliliiton rajan yli kulkevista tavaroista perittävä veroluonteinen maksu. Tulliliittoon kuuluvat maat ovat tehneet sopimuksen vapaakauppa-alueen muodostamisesta, jolloin niiden välillä ei kanneta tulleja, vaan käytössä on yhteinen ulkotulli. Suomi kuuluu Euroopan unionin tulliliittoon, jossa EU-maat sekä Andorra, Monaco, San Marino ja Turkki muodostavat suuren vapaakauppa-alueen. EU-maiden välillä tavarat liikkuvat vapaasti, mikä helpottaa kaupankäyntiä. Edelleen EU on solminut kauppasopimuksia kolmansien maiden, kuten Kanadan, Etelä-Afrikan ja Etelä-Korean, kanssa. Kauppasopimuksissa on erilaisia rajoituksia, mutta tavarakaupan säännöt on sovittu etukäteen sopimukseen kuuluvien maiden kesken. Yritykset nojautuvat ratkaisuissaan näihin ennustettaviin sääntöihin, jolloin ne voivat investoida ja kasvattaa toimintaansa. Valtiot siten mahdollistavat monenvälisillä kauppasopimuksillaan yrityksille toimivan markkinatalouden pelikentän puitteet.

EU:lla ei ole kauppasopimuksia tiettyjen suurien yksittäisten valtioiden kanssa, joista merkityksellisimpiä Suomen kannalta ovat USA, Kiina ja Venäjä. Kaupan ”pelisääntöinä” toimivat tällöin Maailman Kauppajärjestö WTO:n säännöt, koska kaikki mainitut maat kuuluvat WTO:hon. Näiden sääntöjen toimivuutta USA alkoi testata asettamalla 23.3.2018 tullit teräkselle (25 %) ja alumiinille (10 %) perusteluna kansallisen turvallisuutensa suojaaminen. Perustelut käsitellään WTO:n riitojenratkaisuelimessä lähivuosien aikana, mutta asetetut tuontitullit voivat olla sen aikaa voimassa. Kansallinen turvallisuus on kyseenalainen perustelu; EU ja USA jakavat keskenään herkkiä tiedustelutietojakin. Vastatoimena EU asetti 22.6.2018 lisätullit koskemaan 2,8 miljardin euron tuontia USA:sta. Tullinkorotukset koskivat muun muassa teräs- ja alumiinituotteita, maataloustuotteita ja joukkoa muita tuotteita. Näin EU vastasi USA:n teräs- ja alumiinitulleihin WTO:n sääntöjä noudattaen. Hinnat nousevat usein tuontitullien asettamisen jälkeen.

Neuvotteluita EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppaa lisäävästä kauppasopimuksesta on käyty pitkään. Tuorein keskeneräinen neuvottelu koskee transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership). Tultuaan valituksi USA:n presidentti Trump pysäytti TTIP:n valmistelun, ja kun hän lisäksi asetti tuontitulleja, alkoi kauppaneuvotteluissa uudentyyppinen painostavampi vaihe. Kesän kynnyksellä Trump nosti esille saksalaisille henkilöautoille asetettavat korkeat tuontitullit. Nämä vaikuttaisivat globaalien tuotantoketjujen kautta suoraan Suomeenkin, koska Suomen henkilöautoviennistä puolet päätyy USA:n markkinoille.

Tammi-toukokuussa 2018 EU28-maiden vienti USA:han kasvoi 2,1 % ja tuonti laski 3,1 % verrattuna edellisvuoteen, joten alkuvuonna EU:n kauppataseen ylijäämä USA:n kanssa jatkoi kasvuaan (lähde: Eurostat). Vuonna 2017 USA:n tavarakauppatase oli 862 miljardia dollaria alijäämäinen, josta Saksan kanssa alijäämää oli 66 miljardia USD ja Kiinan kanssa 396 miljardia USD (lähde: UN Comtrade). USA:n uudet tuontitullit ovatkin terästullien jälkeen keskittyneet Kiinan tuontiin, joka on USA:n kauppataseen alijäämän pääsyy. Toisaalta USA:n palveluiden ulkomaankauppa on ollut vahvasti ylijäämäistä. Kun tämä huomioidaan, USA:n kauppataseen alijäämä oli vuonna 2017 yhteensä 552 miljardia dollaria (lähde: Census.gov). Siltikin USA:n alijäämä on valtava.

EU:n suurin talous on Saksa, jolla on suurin tavaroiden ulkomaankaupan ylijäämä – 244 miljardia euroa vuonna 2017 (lähde: Destatis). Suomen suurin kauppakumppani on Saksa, mutta tavarakauppataseemme on eniten alijäämäinen juuri Saksan kanssa: 1,2 miljardia euroa vuonna 2017. Suomen kauppatase EU27-maiden kanssa vuonna 2017 oli jopa 2,9 miljardia euroa alijäämäinen, kun Iso-Britannian jättää laskelmissa EU:n ulkopuolelle. Olemme EU:n tulliliitossa, joten tähän alijäämään valtiolla on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia.

Suurin tavarakauppataseemme ylijäämä taas on USAn kanssa: 2,1 miljardia euroa vuonna 2017. Neuvottelut EU:n ja USA:n välillä ovat käynnissä, joten Suomenkin läheisen kumppanuuden USA:n kanssa toivotaan jatkuvan edelleen. Uusissa kauppasopimuksissa on etujen lisäksi kuitenkin myös riskejä.

Euroopan unionin kaupan suojatoimet uudistuivat 8.6.2018 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/825). Tämän myötä EU voi tehdä polkumyynti- ja tasoitustutkimukset nopeammin ja tehokkaammin sekä asettaa tuontitavaroille korkeampia tulleja. EU avasi 19.7.2018 alkaen 23:lle teräksen tuoteluokalle tariffikiintiöt unioniin tuonnille 200 päivän ajaksi. EU:n komissio on todennut, että unionin tuottajiin kohdistuva vakava vahinko on toteutumassa, ja kriittisten olosuhteiden vuoksi väliaikaiset suojatoimenpiteet on otettava käyttöön. Teräksen ylikapasiteettitilanteen ja Yhdysvaltojen rajoittavien toimenpiteiden odotetaan aiheuttavan huomattavaa terästuotteiden kaupan uudelleensuuntaamista unioniin. Lisäksi komissio tutkii jatkuvasti polkumyyntejä ja ottaa tarvittaessa tuonnissa käyttöön polkumyyntitulleja. Huomattavaa on ollut, että EU on käyttänyt tehokkaasti tuontitulleja instrumenttina suojatakseen omia etujaan.

Uusia kauppasopimuksiakin on solmittu, esimerkiksi Japanin kanssa EU allekirjoitti 17.7.2018 vapaakauppasopimuksen. Yhteistyösopimus Japanin kanssa on isoin kauppasopimus, jonka EU on tähän mennessä neuvotellut. Uusi kauppasopimus neuvoteltaneen myös EU:n ja Iso-Britannian välille brexitin myötä. Tviitit ja mielipiteet eivät sellaisenaan tuota sopimusta, mutta vaikuttamista tehdään niitäkin hyödyntäen neuvotteluiden ollessa kesken. Yleisesti on hyvä muistuttaa, että vasta allekirjoitettu sopimus on todellisen pääuutisen arvoinen.

Olli-Pekka Penttilä

                            

Kysyttävää?

Mediapalvelu
vs99Tglox1jZvyyhg NuiYv7CJT6 ngavgfrvi
Tullin uutishuoneeseen