Intrastat tulevaisuus

Intrastatin EU-asetusten muutostilanne

Intrastatin tiedonantorasituksen pienentämiseksi EU-komission ESS- ja ulkomaankauppatilastokomiteat hyväksyivät suunnittelun käynnistämisen SIMSTAT (Single Market Statistics) hankkeeksi vuonna 2012. Sen ehdotuksena oli, että kaikki jäsenmaat keräävät sisäkaupan vientitiedot mutta sisäkaupan tuontitiedot konstruoidaan muiden maiden keräämistä vientitiedoista. Viennistä kerättävien tietojen yksityiskohtaisuutta lisättäisiin ainakin kauppakumppani-tiedolla, mutta jäsenmailla olisi mahdollisuus kansallisesti päättää jatkossa omasta tuonnin tiedonkeruusta (jäsenmailla edelleen vastuu tilastoistaan).

SIMSTAT-hanke toteutettiin vuosina 2012 - 2016. Suomi koordinoi hankkeen pilottiprojektin, jossa oli 17 jäsenmaata ajalla 9/2013 - 9/2014. Ranska koordinoi testiprojektin, johon osallistui 21 jäsenmaata ajalla 11/2014 - 12/2015. Projektit onnistuivat ja osoittivat, että vientimaan mikrodata on käytettävissä tuontimaan vaihtoehtoiseksi tietolähteeksi. SIMSTAT-projektin aikaiset monenväliset tietojenvaihtosopimukset päättyivät vuoden 2017 loppuun ja sopimusten mukaan kaikki jäsenmaat ovat tuhonneet hankkeen aikana vastaanottamansa viennin mikrodatat, joissa sopimuskoordinaattorina toimi Suomen Tullin tilastojohtaja.

Tuloksena SIMSTAT-hankkeesta oli, että EU-sisäkaupan viennin Intrastat-keruuseen tullaan lisäämään kaksi uutta muuttujaa: ”Kauppakumppanin ALV-tunnus” ja ”Alkuperämaa”. EU-viennin mikrodatavaihto olisi pakollista, mutta sen käyttö EU-tuonnin tilastointiin olisi vapaaehtoista. Viennin tietojenkeruun aikataulua olisi noudatettava kaikissa jäsenmaissa kaikkien tiedonantajien. Laatuvaatimukset yhtenäistettäisiin. Uudistuksen työnimeksi komissiossa muuttui ”Intrastatin modernisointi” huhtikuusta 2016 alkaen.

Yritystilastojen nykyiset EU-asetukset yhdistävää puiteasetusta (FRIBS, Framework Regulation Integrating Business Statistics) on myös valmisteltu jo useita vuosia, jossa yhtenä moduulina on tavaroiden EU-sisäkaupan tilastointi eli ns Intrastat-moduuli ja siihen sisältyy ”Intrastatin modernisointi” muutokset. FRIBS perusasetus (BA) eteni komissiosta neuvoston käsittelyyn vuoden 2016 lopulla, mutta neuvoston tilastotyöryhmä ottaa sen ensimmäiseen käsittelyyn vasta 20.-21.3.2018 kokouksessaan. EU-tilastoinnissa kolme puiteasetusta on ollut viime vuosina käsittelyssä, joista yritystilastojen puiteasetuksen edellä ovat maatilatilastoasetus ja sosiaalitilastojen puiteasetus. Näin ollen yritystilastojen puiteasetus tullee voimaan vuonna 2020, mutta sen osalta Intrastatin mikrodatan pakollinen vaihto tullee voimaan yhden vuoden perusasetuksen voimaantulosta eli vuodesta 2021 alkaen. Nämä ovat Tullin tilastojohtajan arvioita.

Iso-Britannian brexitin suunniteltu toteutuminen on maaliskuussa 2019, mutta neuvotteluissa on ollut mahdollisuutena jääminen sisämarkkinoille siirtymäajaksi vuoden 2020 loppuun asti. Siksikin Intrastat säilynee muuttumattomana vuoden 2020 loppuun asti, jotta Iso-Britannian ei tarvitse tehdä muutoksia EU-sisäkaupan tilastoilmoittamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yritystilastojen puiteasetuksen Intrastat muutokset tulevat velvoittaviksi tilastovuoden 2021 alusta lukien. Nämä ovat Tullin tilastojohtajan arvioita.

FRIBS perusasetusta (BA) käsitellään neuvostossa, mutta sen lisäksi on komissiossa ainakin vuoden 2018 loppuun asti valmisteilla toimeenpanosäädös (IA) ja delegoitu säädös (DA). Jälkimmäisissä valmistellaan Intrastatin modernisoinnin yksityiskohdat. Valmistelussa ovat Tullin tilastoinnin edustajat mukana useissa eri työryhmissä ja ohjausryhmässä.

Suomen osalta muutos tarkoittaisi, että tavaroiden ulkomaankauppatilastojen julkaisuaikataulut säilyvät ennallaan. Isoimpina riskeinä muutoksessa on, että jotkin jäsenmaat eivät noudattaisi sovittua aikataulua tai uusien muuttujien tiedonkeruun laatu jäisi heikoksi. Suomen Tullin tavoitteena on Intrastatin modernisoinnin tuloksena EU:n yritystilastojen puiteasetuksen voimaantullessa muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen lopettaa EU-sisäkaupan tuonnin nykymuotoinen Intrastat-ilmoittaminen, kun vertailuksi nykyisin Intrastatissa on yli 5000 tuonti-ilmoittajaa. Intrastatissa olisi jatkossakin reilut 2000 yritystä vienti-ilmoittajina, joiden ilmoittamiseen lisättäisiin myös uudet kaksi muuttujaa.

EU-jäsenmaiden kesken on sovittu myös yhtenäisistä tietoturvavaatimuksista yrityskohtaisten tilastotietojen käsittelyyn liittyen, jota varten tietoturva-auditointi tullaan suorittamaan kaikissa jäsenmaissa. Suomen osalta syksylle 2018 on suunniteltu tietoturva-auditointia sekä Tulliin että kevennetysti datan säilyttämisen osalta Tilastokeskukseen.

Intrastatissa ilmoitettavien tietojen muutostilanne

Verottajalle ilmoitetaan kuukausiyhteenvetoilmoituksessa tavaroiden yhteisöhankintojen ja yhteisömyyntien arvotieto, joita Tulli käyttää tavaroiden EU-sisäkaupan kehikkona. Vuoden 2017 lopussa Suomessa Intrastat-ilmoittajia oli 5 900, kun samana vuonna Verottajalle ALV-ilmoituksen antaneita EU-kauppaa harjoittavia yrityksiä oli 77 320. Ilman Intrastat-ilmoittamista EU-sisäkaupasta ei voida tehdä tavarakohtaisia tilastoja, jossa CN-nimikkeen ilmoittaminen koetaan rasittavimpana. Suomessa Intrastat-ilmoitusvelvollisuuden piirissä on vain EU-asetusten edellyttämä minimimäärä yrityksiä. Intrastatissa ilmoitettavia tietoja on kevennetty muun muassa seuraavasti:

• Vuonna 2008 tilastoarvon ilmoittaminen koettiin viidenneksi työllistävimmäksi kohdaksi. Tilastoarvon ilmoittaminen on ollut vuoden 2010 tammikuun ilmoituksista lähtien vapaaehtoista kaikille yrityksille. Ilmoittajien kokemus tämän tiedon ilmoittamisesta ei ollut muuttunut tästä huolimatta pienemmäksi vuoden 2014 rasitemittauksen mukaan. Tulli haluaa muistuttaa Intrastat-ilmoittajia, että tilastoarvon ilmoittaminen ei ole pakollista.
• Vuonna 2008 nettopainon ilmoittaminen koettiin kolmanneksi työllistävämmäksi. Nettopainon (kg) ilmoittaminen on ollut vuoden 2011 tammikuun ilmoituksista alkaen vapaaehtoista niille nimikkeille, joilla on lisäpaljous (toinen paljous). Vuoden 2014 rasitemittauksen mukaan ilmoittajien kokemus nettopainon ilmoittamisen vaikeudesta kuitenkin kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä suuremmaksi, samalla nettopaino nousi toiseksi työllistävimmäksi kohdaksi.

Intrastatissa ilmoitettavien kansallisen päätöksenteon piirissä olevien tietojen määrän vähentämistä tutkitaan parhaillaan kuljetusmuodon ja kauppatapahtuman luonne koodien osalta Tullissa meneillään olevassa pienessä EU-rahoitteisessa projektissa.

Intrastatin modernisoinnin myötä vienti-ilmoittamiseen on tulossa edellä mainitut kaksi uutta muuttujaa: ”Kauppakumppanin ALV-tunnus” ja ”Alkuperämaa”. Joissakin jäsenmaissa nämä kerätään Intrastatissa kansallisella päätöksellä jo nykyisin. Suomi noudattaa edellä mainitun EU:n yritystilastojen puiteasetuksen voimaantulon mukaista aikataulua uusien muuttujien lisäämisessä Intrastatin vienti-ilmoittamiseen.

Intrastat-ilmoitustapojen muutostilanne

Intrastat-ilmoittamisessa on useita ilmoitustapoja, joista Tulli suosittelee:

• Intrastat-ilmoituspalvelu https://asiointi.tulli.fi/asiointipalvelu/intrastat (ilmainen)
• Suora sanoma-asiointi http://tulli.fi/intrastat/sanoma-asiointi

Tullissa on käynnissä Intrastat-ilmoituspalveluun muutosilmoitusten kehittäminen, joka tämänhetkisen arvion mukaan tulee palveluun aikaisintaan joulukuussa 2018.

Tulli lopettaa operaattorivälitteisen sanoma-asioinnin tukemisen vuoden 2020 loppuun mennessä Intrastat-järjestelmässä (EDIFACT). Operaattorivälitteisesti toimivien sanoma-asioinnin asiakkaiden tai heidän operaattoreidensa on siirryttävä ajoissa, kuitenkin viimeistään vuoden 2020 aikana, suoraan sanoma-asiointiin. http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/operaattorivalitteinen-sanoma-asiointi-paattyy-tullissa-vuonna-2020