Kuka on Intrastat-tietojen ilmoittaja?

Yrityksen Intrastat-yhteyshenkilö

  • huolehtii Intrastat-ilmoitusten lähettämisestä.
  • vastaanottaa muistutuskirjeet, jos Intrastat-ilmoituksia ei ole lähetetty ajoissa.
  • vastaanottaa Intrastat-ilmoituksia koskevat tilastokyselyt, jotka koskevat Intrastat-ilmoituksissa havaittuja mahdollisia virheitä.
  • vastaanottaa selvityspyynnöt, jos Intrastat-ilmoitusten ja Verohallinnolle ilmoitettujen EU-tavaraostojen ja –myyntien (alv-ilmoitukset) välillä on arvoeroja.

Otamme yritykseen yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. Huolehdithan, että yhteystiedot ovat ajan tasalla myös jatkossa, jotta asiointi on sujuvaa. Ilmoita muutoksista intrastat(at)tulli.fi.

Tiedonantajia ovat sisäkauppaa käyvät y-tunnukselliset yritykset. Kukin jäsenmaa määrittelee kalenterivuosittain vuosituonnin ja -viennin arvoon perustuvan tilastointirajan. Se määritellään jäsenmaakohtaisesti siten, että mahdollisimman monet pienimmät tuojat ja viejät vapautuvat tilastoilmoitusten antamisesta tilaston laatutason säilyessä kuitenkin riittävän hyvänä. Ilmoittamisesta vapautettujen pienten yritysten sisäkaupan kokonaisarvotiedot sisältyvät tuonnin ja viennin kuukausiarvoihin erittelemättömänä tuontina ja vientinä. 

Tiedonantajat määritellään niiden yhteisöhankintojen ja -myyntien kokonaisarvojen perusteella, jotka tavaran ostaja tai myyjä ilmoittaa verottajalle annettavassa veroilmoituksessa.

Tulli saa verohallinnosta kuukausittaiset yrityskohtaiset kokonaisarvot, joiden avulla määritellään tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohta tilastovuoden aikana (veroilmoitus oma-aloitteisista veroista 4001, kohta Tavaran myynnit muihin EU-maihin ja Tavaraostot muista EU-maista). Niitä käytetään myös tilastotuotannossa valvonta- ja tarkistetietoina seurattaessa yrityksen ilmoittamista. 

Tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohta määritellään erikseen hankinnoista (tuonti) ja toimituksista (vienti):

Tilastotietojen ilmoittamisen kynnysarvo vuonna 2022 on tuonnissa 700 000 euroa, Jos yrityksen yhteisöhankintojen määrä kalenterivuoden aikana ylittää kynnysarvon, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset tuonnistaan.
Vuoden 2021 vastaava kynnysarvo tuonnissa oli 600 000 euroa.
Tilastotietojen ilmoittamisen kynnysarvo vuonna 2022 on viennissä 700 000 euroa. Jos yrityksen yhteisötoimitusten määrä kalenterivuoden aikana ylittää kynnysarvon, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset viennistään.
Vuoden 2021 vastaava kynnysarvo viennissä oli 600 000 euroa.
Jos kynnysarvo ylittyy sekä yhteisöhankinnoissa että -toimituksissa, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset sekä tuonnissa että viennissä.

Kun tuonnin tai viennin arvo kalenterivuoden alusta laskettuna ylittää tilastointirajan, lähetetään yritykselle ilmoitus tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohdasta. Yrityksen ei siten tarvitse itse seurata kynnysarvojen mahdollista ylittymistä. Käytännössä ilmoittaminen alkaa yritykselle lähetettyä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu tämän jälkeen keskeytyksettä. Intrastat-ilmoitus on annettava tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 10. työpäivään mennessä. Jättöpäivät ovat verkkosivullamme Intrastat-ilmoitusten jättöpäivät.

Vastuu Intrastat-tietojen ilmoittamisesta

Tuontia ja vientiä koskevien tilastotietojen ilmoittamisesta vastuussa olevat osapuolet on määritelty EU-sisäkaupan perusasetuksessa nro 638/2004, muutos nro 222/2009, art. 7.

Ensisijainen vastuu tietojen ilmoittamisesta on sillä, joka on tehnyt sopimuksen (lukuun ottamatta kuljetussopimusta) tavaran hankinnasta (tuonti) tai toimituksesta (vienti) (ks. esimerkit 1, 2 ja 3).

Toissijainen vastuu on tavaran vastaanottajalla tuonnissa tai lähettäjällä viennissä tai sillä, joka pitää hallussaan toimituksen tai lähetyksen kohteena olevia tavaroita (ks. esimerkki 4).


Esim. 1

Suomalainen yritys FI myy ruotsalaiselle yritykselle SE tavaroita, jotka FI myös toimittaa suoraan SE:lle.

Kyseessä on ns. normaali kauppa, jossa myyjä myös toimittaa tavarat suoraan ostajalle. FI ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset tilastoilmoituksessaan.


Esim. 2

Suomalainen yritys FI 1 myy (kotimaan arvonlisäverollinen lasku) toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2 tavaroita, jotka FI 2 myy (yhteisömyynti) edelleen tanskalaiselle yritykselle DK. Tavarat toimitetaan suoraan FI 1:n varastosta Tanskaan DK:lle.

FI 2 ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, vaikka tavarat fyysisesti lähtevätkin suoraan FI 1:n varastosta.


Esim. 3

Suomalainen yritys FI 1 ostaa (yhteisöhankinta) itävaltalaiselta yritykseltä AT tavaroita ja myy (kotimaan arvonlisäverollinen lasku) ne edelleen toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2. Tavarat toimitetaan suoraan Itävallasta Suomeen FI 2:lle.

FI 1 ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, vaikka tavarat fyysisesti menevätkin suoraan FI 2:lle.


Esim. 4

Suomalainen yritys FI 1 myy italialaiselle yritykselle IT “raakatuotteita”, jotka toimitetaan toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2:lle jalostettavaksi. Jalostuksen jälkeen FI 2 toimittaa tavarat Italiaan IT:lle.

Kaksinkertaisen tilastoinnin estämiseksi molemmat suomalaiset yritykset eivät voi ilmoittaa ko. tavaroita tilastoilmoituksessaan.   FI 2 ilmoittaa ko. tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, koska pitää hallussaan lähetyksen kohteena olevia tavaroita.

Huom! Jalostettujen tavaroiden arvo on raaka-tuotteen arvo + jalostuskustannukset. Raakatuotteen arvo on hinta, joka tavarasta olisi laskutettu normaalisti ostettaessa/ myytäessä.


Tilastotietojen antamisen laiminlyönti

Tietojen ilmoittamatta jättäminen määrätyssä ajassa viivästyttää tilastojen julkaisemista. EU:n Parlamentin ja Neuvoston asetus jäsenmaiden välisen kaupan tilastoinnista edellyttää kansallisesti määrättyä sanktiota tietojen toimittamisen laiminlyönnistä (Asetus 638/2004, art. 7).

Suomessa Intrastat-ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty tullilain 96 § 1. momentissa nro 304/2016. Virhemaksu määrätään, mikäli tilastotietoja ei ole toimitettu määräajassa. Virhemaksu määrätään kuukausittain kustakin laiminlyönnistä erikseen. Virhemaksu voidaan myös määrätä, jos tiedot ilmoitetaan tahallisesti virheellisinä.

Huomioi nämä

Tullin tilastointi voi yrityksen omasta pyynnöstä antaa sisäkaupassa käytettäviä raportointiyksikkötunnuksia (INT-koodeja), jotka merkitään alv-numeron jatkeeksi. Kyseistä menettelyä käytetään useimmiten tapauksissa, joissa yrityksellä on eri paikkakunnilla toimipisteitä, joista kukin haluaa käytännön syistä antaa oman tilastoilmoituksensa. Tilastotietojen ilmoittamisen alkaminen ja päättyminen tehdään kuitenkin aina koko yrityksen tuonnin tai viennin perusteella.


Tiedonantaja voi siirtää tilastoilmoituksen laadinnan osittain tai kokonaan asiamiehen tehtäväksi. Asiamiehen tehtävä voidaan myös jakaa useamman asiamiehen kesken. Vastuu tietojen lähettämisestä ja niiden oikeellisuudesta jää kuitenkin aina tiedonantajalle (EU-sisäkaupan perusasetus nro 638/2004, art. 7). Mikäli yritys käyttää ilmoituksen laadinnassa asiamiestä, tulee tätä koskevat tiedot ilmoittaa Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, yhdyshenkilötiedot, alv-numero).

Asiamies voi myös itse ilmoittaa tiedot itsestään Tullin tilastointiin.


Etämyynti on tavaran myyntiä kuljetettuna yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaville ostajille. Kun tavaran ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja, kyse ei ole tavaran etämyynnistä. Tällöin tavaran myynti kuljetettuna toiseen EU-maahan on yleensä yhteisömyynti ja osto toisesta EU-maasta yhteisöhankinta.

Etämyyntiä harjoittava yritys määritellään EU-sisäkaupan tilastoilmoittajaksi samojen yleisperiaatteiden mukaisesti kuin muutkin ilmoittajat eli silloin, kun asianomaiselle kalenterivuodelle määritelty kynnysarvo on ylittynyt.

Jos yritys rekisteröityy OSS-järjestelmään toisessa jäsenmaassa ja yrityksen y-tunnus lopetetaan Suomessa (yrityksellä ei ole enää suomalaista y-tunnusta), pitää yrityksen olla yhteydessä Tullin tilastointiin intrastat@tulli.fi, jotta Intrastat-tiedonantovelvollisuus voidaan lopettaa.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmät (One Stop Shop)

  • Erityisjärjestelmissä myyjä voi hoitaa tavaroiden ja palvelujen kuluttajamyyntien arvonlisäverovelvoitteet koko EU:ssa yhden EU-maan kautta.
  • Myyjä, joka ei käytä erityisjärjestelmiä, rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa sillä on myyntejä kuluttajille.
  • Arvonlisäveron erityisjärjestelmät ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Koska alv-velvoitteet voi hoitaa keskitetysti yhdessä EU-maassa, erityisjärjestelmän käyttäminen vähentää rajat ylittävää verkkokauppaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Lue lisää Veron sivulta Arvonlisäveron erityisjärjestelyt (One Stop Shop).


Jos yrityksen alv-numero muuttuu omistussuhteen, nimen, paikan, oikeudellisen aseman tai muun vastaavan muutoksen vuoksi, on yrityksellä tästä huolimatta edelleen samat tilastointivelvollisuudet kuin ennen muutosta. Alv-numeron muutoksesta tai muusta ilmoittamiseen liittyvästä muutoksesta, esim. yrityksen toiminnan lopettamisesta, on ilmoitettava Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi.


Yrityksen osoitteen ja yhteyshenkilöiden muutokset tulee ilmoittaa Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi.


Mahdollisten tilastokyselyjen selvittämiseksi tilastoilmoituksien sisältämät tiedot tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta tilastointivuoden päättymisen jälkeen. Käytännön syistä Tullin tilastoinnin suositus on, että kuluvan vuoden tilastotietojen lisäksi säilytetään aikaisempien kahden kokonaisen kalenterivuoden tiedot.


Tullin tilastointi voi lähettää tilastoilmoittajalle tai tämän käyttämälle asiamiehelle tilastokyselyn ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Kyselyt tehdään pääsääntöisesti kahden kuukauden aikana tilastojakson päättymisestä, mutta kyselyjä voidaan tehdä aina tilastointivuotta seuraavan vuoden elokuun 15. päivään asti. Erikoistapauksissa kyselyjä voidaan tehdä kahden vuoden aikana tilastointivuoden päättymisestä (esim. Eurostatin tiedustelu). 


Tullin tilastoinnissa seurataan tilastotietojen ilmoittamista yrityskohtaisesti vertaamalla verottajalta saatuja alv-arvotietoja ja tilastoilmoitusten arvotietoja keskenään. Vertailua tehdään sekä kuukausittain että neljännesvuosittain tuonnin ja viennin osalta erikseen. Mikäli ilmoitetut kokonaisarvot poikkeavat merkittävästi toisistaan, Tulli lähettää yritykselle selvityspyynnön. 

Tiettyjä tavaratoimituksia ei merkitä arvonlisäveroilmoitukseen yhteisömyynneiksi tai -hankinnoiksi. Näitä ovat esim. palkkatyövalmistusta (kauppatapahtumakoodit 41, 42, 51 ja 52) ja korjausta (koodi 60) varten toimitettavat ja ko. toiminnon jälkeen palautettavat tavarat. Ne kuitenkin ilmoitetaan Intrastat-ilmoituksella. Näistä tavaratoimituksista tulee ero Intrastat-ilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen välillä. Kauppatapahtuma-koodi ilmaisee kuitenkin, että kyseessä on hyväksyttävä ero, jolloin selvityspyyntöä ei lähetetä.


Poistot EU-sisäkaupan tiedonantajien rekisteristä tehdään vuosittain keväällä koko edellistä vuotta koskevien alv- ja tilastotietojen perusteella. Kynnysarvojen alapuolelle jääneiden yritysten tuonnin tai viennin tilastotietojen ilmoittaminen merkitään tällöin päättyneeksi. Asianomaisille yrityksille lähetetään kirjeitse tieto asiasta. Jos yrityksen koko vuoden alv- ja tilastoarvot ovat jääneet kynnysarvojen alapuolelle, mutta tiedonantovelvollisuus on alkanut kesken vuotta, ei poistoa tilastoilmoittajien rekisteristä seuraavana vuonna tehdä.

Jos yrityksen toiminta muuttuu, esim. se lopettaa toimintansa, voidaan tilastotietojen ilmoittaminen merkitä päättyneeksi muulloinkin. Yrityksen tulee näissä tapauksissa ottaa yhteyttä Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi.


Kysyttävää?

Intrastat
ma–pe 9–12
vs99Tglox1jZvyyhgNuiYv7CJT6gngfnegav

Voit kysyä

  • EU-maiden välisen sisäkaupan ilmoittamisesta
  • Intrastat-ilmoituspalvelun käytöstä.

Asiasanat Intrastat