Tullirikosten skaala on laaja – kansainvälisiä rikosilmiöitä rantautuu Suomeen

Rikollisuus kansainvälistyy ja käyttää yhä edistyneempää teknologiaa. Rikostorjunnan haaste on pysyä tässä kehityksessä mukana. Tulli on suunnannut resursseja kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien uusien rikosilmiöiden tutkintaan. Tällaisia ovat rikollisten aseistautuminen, elintarvikeketjun rikollisuus ja ympäristörikollisuus.  

Ase ja pussillinen patruunoita pahvilaatikossa.
Tullin paljastamasta aseverstaasta löytyi toimintakuntoisia aseita, jotka oli rakennettu 3D-tulostetuista osista. Kuva: Tulli.

Globaalit rikosilmiöt näkyvät Suomessa yhä vahvemmin. Rikollisten aseellinen varustautuminen lisääntyy Euroopassa, ja Suomessakin asetakavarikoita on tehty enemmän. Tulli on takavarikoinut viime vuosina erityisesti kaasuaseita. Keväällä 2021 Tulli paljasti ensimmäisen 3D-tulostettujen aseiden verstaan Suomessa. Rikollisten kiinnostus 3D-tulostettuihin aseisiin on kasvanut, kun ohjeistusta ja materiaaleja on verkossa saatavilla helposti.

Erilaisia työkaluja verstaan pöydällä.
Tamperelaisen aseverstaan työkaluja aseiden rakentamista varten. Kuva: Tulli.

Elintarvikeketjun rikollisuus on monimuotoista ja järjestäytynyttä. Ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat tarjonneet rikollisille uusia mahdollisuuksia tehdä suuria voittoja. Elintarvikepetoksissa esimerkiksi tuotteen alkuperämaa ja raaka-aineet ilmoitetaan tahallisesti väärin. Tulli on tutkinut muun muassa ravintolisiin, marjoihin ja lihatuotteisiin liittyviä väärinkäytöstapauksia.

Ympäristörikosten suuret tuotot ja pienet riskit houkuttelevat rikollisia. Suomesta on kuljetettu muun muassa rakennusjätettä ja romuautoja laittomasti ulkomaille. Myös uhanalaisiin ja suojeltuihin eläin- ja kasvilajeihin liittyvät rikokset ovat lisääntyneet. Euroopassa on paljastettu esimerkiksi laitonta kalastusta ja laittomia lintutarhoja. Kaupassa liikkuvat suuret rahasummat.

Huumerikollisuudessa hyödynnetään vahvasti salattua teknologiaa

Suomi on kiinteä osa eurooppalaisia huumausainemarkkinoita. Suomalaisilla toimijoilla on vakiintuneet yhteistyösuhteet etenkin Viron, Liettuan, Alankomaiden ja Espanjan rikollisorganisaatioihin. Huumausainerikollisuudessa hyödynnetään vahvasti salattuja viestintäkanavia ja päätelaitteita sekä uusia maksuliikenneinnovaatioita. Hyvällä yhteistyöllä viranomaiset ovat kuitenkin onnistuneet tunkeutumaan rikollisten käyttämiin viestintäjärjestelmiin. Kansainvälisessä Anom-operaatiossa kehitetyn valeviestisovelluksen avulla Tulli teki Suomessakin mittavia huumausainetakavarikoita.

Toisin kuin muissa EU-maissa, huumeita on ollut Suomen katu- ja verkkokaupassa saatavilla myös korona-aikana. Rikollisryhmät ovat hyödyntäneet aineiden salakuljetuksessa etenkin raskasta tavaraliikennettä ja postiliikennettä. Pimeän verkon huumausainekauppa on ollut murroksessa, kun sekä viranomaiset että sivustojen ylläpitäjät ovat sulkeneet suosittuja kauppapaikkoja. Kauppa vaikuttaa lisääntyneen pikaviestimissä ja alueellisissa myyntiryhmissä.

Yritystoiminnan ja tullimenettelyiden hyväksikäyttöä

Rikollista toimintaa harjoitetaan entistä useammin laillisen yritystoiminnan suojassa. Tullin tutkimissa talousrikoksissa on hyödynnetty muun muassa peiteyrityksiä ja fiktiivisiä laskutusketjuja sekä kierrätetty tavaraa ja tullauspapereita.

Koronapandemia on tuonut mukanaan uudenlaisia petoksia. Kriisitilaan liittyvät huijausviestit ja haittaohjelmat ovat lisääntyneet tietoverkoissa. Terveydenhuollon tuotteiden pimeästä kaupasta on muodostunut maailmanlaajuinen bisnes. Tulli on kiinnittänyt erityishuomiota lääkinnällisten tuotteiden ja suojavarusteiden vientiin ja tuontiin.

Teksti: Sarianna Petrell, tulliylitarkastaja

Lue lisää