Arvonlisäverolaissa määritellyn sijoituskullan maahantuonti on arvonlisäverotonta.
Maahantuojan, joka ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, on vedottava maahantuonnin verottomuuteen tulli-ilmoituksella ja esitettävä näyttö verottomuuden edellytysten täyttymisestä. Tulli-ilmoituksella ilmoitetaan EU lisämenettelykoodi 637 (SAD: kansallinen menettelykoodi 7AN).
Kultaharkot ja -levyt
Sijoituskultana pidetään vähintään 995 tuhannesosan pitoisia kultaharkkoja ja -levyjä, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla, sekä sijoituskultakolikkoja. Maailman merkittävimmillä kultamarkkinoilla kaupan kohteena ovat käytännössä standardipainoiset harkot ja levyt. Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen N:o 282/2011 (15.3.2011) liitteessä III luetellaan tavallisimmat kauppapainot:
- 12,5 / 1 kilogrammaa
- 500 / 250 / 100 / 50 /20 /10 / 5 / 2,5 / 2 grammaa
- 100 / 10 / 5 / 1 / ½ / ¼ unssia
- 10 / 5 /1 taelia
- 10 tolaa
Todisteeksi verottomuuden edellytysten täyttymisestä voidaan hyväksyä esimerkiksi valmistajan vakuutus.
Kulta-aineksen (mm. kultajauhe ja -jyvät) ja kultapuolivalmisteen (esim. kultatanko, romukulta) maahantuonti on verollista.
Kultakolikot
Sijoituskultana pidetään myös vähintään 900 tuhannesosan pitoisia kultakolikoita,
- jotka on lyöty vuoden 1800 jälkeen
- jotka ovat tai ovat olleet laillisia maksuvälineitä alkuperämaassa; ja
- joiden tavanomainen myyntihinta on enintään 80 prosenttia suurempi kuin kolikon sisältämän kullan käypä markkina-arvo.
Jokaisen jäsenvaltion on vuosittain ilmoitettava komissiolle sijoituskultakolikon edellytykset täyttävät kolikot, joilla käydään kauppaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun Neuvoston direktiivin 2006/112/EY mukaan komissio julkaisee kattavan luettelon näistä kolikoista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1. päivää. Julkaistussa luettelossa olevien kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset koko sen vuoden ajan, jota varten luettelo on julkaistu.
Komissio ei ole julkaissut luetteloa vuodelle 2013. Vuosien 2014, 2012 ja 2011 luettelot löytyvät seuraavista Euroopan unionin virallisista lehdistä:
- C 138/2014
- C 351/2011
- C 322/2010
- C385/2016
Komission julkaisema luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä, joten myös muita kuin luettelossa mainittuja kultakolikoita, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset, pidetään sijoituskultakolikkoina. Näyttövelvollisuus edellytysten täyttymisestä on maahantuojalla, joka haluaa vedota verottomuuteen.
Laskettaessa tavanomaisen myyntihinnan suhdetta kolikon sisältämään kullan käypään markkina-arvoon käytetään seuraavia käsitteitä:
Tavanomainen myyntihinta - Myyjän ostajalta veloittama kolikon myyntihinta. Myyjän veloittamia kuljetuskustannuksia tai muita vastaavia kustannuksia ei sisällytetä hintaan.
Valuutan muuntokurssi - Valuutan muuntamisessa euroiksi käytetään Tullin vahvistamia maahantuonnin yhteydessä käytettäviä muuntokursseja, jotka julkaistaan Tullin nettisivuilla kuukausittain.
Kullan käypä markkina-arvo - Laskennassa kullan käypänä markkina-arvona käytetään Lontoon metallipörssissä kolikon vastaanottopäivänä noteerattua kullan hintaa (USD/unssi). Mikäli kullan hintaa ei vahvisteta kyseisenä päivänä, sovelletaan seuraavan vahvistamispäivän arvoa. Yleensä tavaranhaltijan tulee esittää kyseinen markkina-arvo.
Kolikon sisältämä kullan määrä grammoina - Maahantuojan on esitettävä selvitys kolikon sisältämästä kullan määrästä, esim. valmistajan antama vakuutus.
- Unssi - 31,1035 grammaa
- Tael - 1,193 unssia
- Tola - 10 tolaa = 3,75 unssia
- Tullimenettelyt 6321, 6322 ja 6323 - Arvonlisäverolain 94b §:n soveltaminen maahantuonnissa
- Arvonlisäveronlain 94b §:n soveltaminen maahantuonnissa tullimenettelyssä 42xx
- Verohallinto: Verovarasto arvonlisäverotuksessa
- Valmisteveronalaisten tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus
- EU:n virallinen lehti: Sijoituskultakolikkoluettelo vuodelle 2017