Maahantuonnin arvonlisäveron peruste

Jos yritys on Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, Tulli ei vahvista maahantuonnin arvonlisäverottomuutta tai arvonlisäveron määrää. Tullille pitää kuitenkin aina antaa tuonnin tulli-ilmoitus. Jos verovelvollinen ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä sillä hetkellä, kun tulli-ilmoitus hyväksytään, Tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäveron.

Tavaran maahantuonnista maksettava arvonlisävero perustuu pääsääntöisesti tullausarvoon (UTK 69–76). Tullausarvo määritetään ensisijaisesti kauppa-arvon eli tavarasta maksetun tai maksettavan hinnan perusteella. Jos maahantuonnin taustalla ei ole kauppaa, määritetään tullausarvo toissijaisin menetelmin. Lue lisää tullausarvon määrittämisestä sekä  kauppahintaan lisättävistä ja vähennettävistä eristä.  

Joillekin tavaroille on määritetty arvonlisäverolaissa poikkeukselliset arvonlisäveron perusteet. Tällaisia ovat esimerkiksi tietovälineelle tallennetut tietokoneohjelmat, tullihuutokaupassa myydyt tavarat sekä tavarat, jotka ovat olleet käsiteltävinä EU:n ulkopuolella. Lue tarkemmin poikkeuksellisista veroperusteista Huomioi nämä -kohdasta alla.

Kun määritetään maahantuonnin arvonlisäveron perustetta, tuojan on selvitettävä, missä määrin kuljetuskustannukset sisältyvät tullausarvoon. Arvonlisäveron perusteeseen pitää lisätä esimerkiksi tavaran kuljetus-, lastaus- purkaus- ja vakuutuskustannukset sekä muut maahantuontiin liittyvät kustannukset. Kustannukset on lisättävä kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka, elleivät ne sisälly tullausarvoon. Jos arvonlisäveron perustetta määritellessä on tiedossa, että tavara kuljetetaan EU-alueella sijaitsevaan toiseen määräpaikkaan, kustannukset pitää sisällyttää toiseen määräpaikkaan saakka.

Veron perusteeseen lisätään myös Suomen ulkopuolella maksettavat verot ja muut maksut sekä tavaran maahantuonnin takia tullauksen yhteydessä valtiolle ja EU:lle kannettavat verot, tullit, tuontimaksut ja muut maksut lukuun ottamatta arvonlisäveroa.

Huomioi nämä

1. Tavaran kuljetus- ja lastauskustannukset yms. (arvonlisäverolaki 91 §)

Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen sisällytetään kaikki arvonlisäverolain 91. §:ssä luetellut tavaran kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja vakuutuskustannukset sekä muut maahantuontiin liittyvät kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka. Tullausarvossa, joka pohjautuu kauppa-arvoon, ilmoitetaan maahantuonnin rahti-, kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja vakuutuskustannukset ensimmäiseen EU-alueen saapumistoimipaikkaan (TA 137 art.). Arvonlisäveron perusteeseen lisätään maahantuonnin kustannukset EU-alueen saapumistoimipaikasta määrätoimipaikkaan. Kustannuksia ei kuitenkaan lisätä, jos kustannukset ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan on ilmoitettu jo tullausarvossa. Arvonlisäveron perusteeseen pitää lisätä myös tuonnin tulli-ilmoituksen hyväksymisajankohtana tiedossa olevat kuljetuskustannukset toiseen Suomessa tai muussa EU-jäsenvaltiossa olevaan määräpaikkaan. Jos lopullinen määräpaikka ei ole tiedossa, määräpaikkana voi käyttää ensimmäistä lastin purkauspaikkaa. Voit lukea lisätietoa arvonlisäveron perusteesta Verohallinnon ohjeista.

2. Huolintakustannukset

Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen sisältyviä muita kustannuksia voivat olla muun muassa huolintapalkkio, konttien käsittely- ja terminaalimaksut satamassa sekä satamassa perittävät tavaramaksut ainakin ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka (kts kohta 1.). Voit lukea lisätietoa huolintapalkkion lisäämisestä arvonlisäveronperusteeseen Verohallinnon syventävästä ohjeesta.

3. Tuontiverot ja maksut

Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen lisätään Suomen ulkopuolella maksettavat verot ja muut maksut sekä maahantuonnin tulliselvityksen yhteydessä valtiolle tai EU:lle kannettavat verot, tullit ja muut maksut arvonlisäveroa lukuun ottamatta. Arvonlisäveron perusteeseen lisättäviä tuontiveroja ja -maksuja ovat muun muassa polkumyynti- ja tasoitustulli sekä öljyjätemaksu. Voit lukea lisää valmisteveron määrän sisällyttämisestä maahantuonnin arvonlisäperusteeseen.

Arvonlisäveron perusteeseen ei sisällytetä esimerkiksi öljysuojamaksua eikä autoveroa. Autoveroa ei makseta maahantuonnin tulli-ilmoituksella, vaan se maksetaan oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Lue lisää autoverotuksesta Verohallinnon sivuilta.

Tullihuutokaupassa myydystä tavarasta kannettavan arvonlisäveron peruste on tavaran huutokauppahinta, johon ei lisätä veroja, tulleja tai muita tuontimaksuja.


1. Tietovälineet ja tietovälineelle tallennetut atk-ohjelmat

Atk-standardiohjelmien maahantuonti on verollista, jos ohjelma on tallennettu tietovälineelle. Tällöin tietoväline ja sille tallennettu ohjelma on tullattava. Tietovälineen ja sille tallennetun atk-standardiohjelman arvonlisäveron perusteena voidaan käyttää tietovälineen ja sille tallennetun atk-ohjelman yhteisarvoa.

Tietovälineen ja sille tallennetun atk-erikoisohjelmien maahantuonti on verollista, jos maahantuoja on muu kuin elinkeinonharjoittaja tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö. Maahantuonti on kuitenkin verotonta, kun maahantuojana on elinkeinoharjoittaja tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö. Tietoväline on kuitenkin aina tullattava maahantuontivaiheessa.

2. EU:n ulkopuolella käsiteltävänä ollut tavara

Sellaisista EU:n ulkopuolelle käsittelyyn viedyistä tavaroista, jotka asetetaan ulkoisen jalostuksen menettelyyn 21xx tai muuhun väliaikaisen viennin menettelyyn 22xx, on maksettava maahantuonnin arvonlisäveroa, kun tavara jälleentuodaan. Käsittelyä ovat korjaus, valmistus ja esimerkiksi kalibrointi tai testaus. Tullimenettelyssä 21xx korjattavaksi viedyn tavaran tilalle on mahdollista tuoda korvaava tuote vakiovaihtojärjestelmän perusteella. Arvonlisäveron perusteeseen lasketaan EU-alueen ulkopuolella syntyneet työkustannukset, tavaraan lisätyn materiaalin arvo, kaikki tuonnin ja viennin lähetyskulut sekä tuontiverot ja muut maksut. Lähetyskuluja ovat esimerkiksi kuljetus-, lastaus-, purku- ja vakuutuskustannukset sekä muut maahantuontiin liittyvät kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan tai toiseen Suomessa tai EU:ssa olevaan määräpaikkaan asti.

Arvonlisäveroa pitää maksaa myös silloin, kun viallinen tavara on viety EU:n ulkopuolelle, hävitetty viranomaisen valvonnassa tai luovutettu valtiolle kuluja aiheuttamatta ennen kuin sen tilalle tuotua tavaraa koskevat tullit on kirjattu tileihin.

Maahantuonti on verotonta, kun tavara viedään tullimenettelyssä 21xx sellaiseen maksuttomaan takuukorjaukseen, jossa maahantuojalta ei veloiteta kuljetuskustannuksia. Jos kuljetuskustannukset veloitetaan, niistä pitää maksaa arvonlisäveroa.

Lisätietoa

3. Vastaavien tavaroiden käyttö

Vastaavien tavaroiden käyttö on mahdollista sisäisen jalostuksen, ulkoisen jalostuksen, tietyn käyttötarkoituksen, väliaikaisen maahantuonnin ja tullivarastoinnin menettelyissä. Lupaa vastaavien tavaroiden käyttöön pitää hakea etukäteen, ja se pitää mainita Tullin lupakeskuksen myöntämässä luvassa. Vastaavista tavaroista eli ei-unionitavaroista pitää antaa tulli-ilmoitus ja lisäksi tavaroista on maksettava mahdolliset maahantuonnin arvonlisäverot ja muut maksut. Voit lukea lisätietoa arvonlisäveron perusteen muodostumisesta eri erityismenettelyissä.

4. Väliaikainen varastointi sekä tullivarastointi- ja vapaa-aluemenettely

Kun tullivarastointimenettelyssä (UTK 237 art.) tai väliaikaisen varastoinnin menettelyssä (UTK 144 art.) olevat maahantuodut tavarat tulliselvitetään, niiden arvonlisäveron perusteen lähtöarvo on tavaran tullausarvo. Jos maahantuotavaan tavaraan on kohdistunut sellaisia palveluja (esim. lajittelu tai pakkaaminen), jotka on voitu myydä verotta, myytyjen palvelujen arvo tai vastike sisällytetään tavaran maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen (arvonlisäverolaki 72 h § 1 mom. 5 k.). Verottomat palvelut verotetaan siis maahantuonnin yhteydessä. Arvonlisäveron perusteeseen sisällytetään myös esimerkiksi kuljetuskustannukset, verot ja maksut.

Väliaikaisesti varastoitua sekä tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyssä varastoitua tavaraa voi myydä verotta varastoinnin aikana. Myyntejä voi olla useita. Tavaran maahantuonnin veron perusteen lähtöarvo määräytyy viimeisen myyntihinnan mukaan. Jos tavaraan on viimeisen myynnin jälkeen kohdistunut edellä mainittuja verottomia palveluja, vain viimeisen myynnin jälkeisten palvelujen arvo lisätään veron perusteeseen. Lue lisää varastoidun tavaran arvonlisäveron perusteesta.


Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn yrityksen pitää ilmoittaa arvonlisäveron perusteen muutokset Verohallinnolle oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Lue lisää Verohallinnon sivulta ”Näin ilmoitat maahantuonnin arvonlisäveron”.

Jos Tulli on kantanut tulli-ilmoituksella arvonlisäveron ja ilmoitettu arvonlisäveron peruste on ilmoitettu virheellisesti, verovelvollinen voi hakea oikaisua tullauspäätökseen. Lue lisätietoa muutoksenhausta.

  • Jos arvonlisäveroperuste on ilmoitettu tullauspäätöksessä liian suurena tai pienenä, arvonlisäveroperusteen voi oikaista. Tällöin maksettavaksi tulee oikea arvonlisäveron määrä ja kantamattomista arvonlisäveroista tehdään jälkikantopäätös.
  • Maahantuonnin arvonlisäveroa ei kuitenkaan palauteta tullikoodeksissa tarkoitetulla tullien palauttamisen, peruuttamisen tai valitukseen annettavalla päätöksellä, jos maksettu vero on voitu vähentää (arvonlisäverolaki 10. luku) tai saada palautuksena (arvonlisäverolaki 100, 122, 130 ja 131 §).