Miten tulkitsen nimikkeistöä?

Tavaran luokittelussa nimikkeistössä on sovellettava tiettyjä sääntöjä, joita kutsutaan yleisiksi tulkintasäännöiksi. Sääntöjä on kuusi, joista osassa  on myös alakohtia. Sääntöjä käytetään maailmanlaajuisesti.

  • Noin 90 % tavaroista pystytään luokittelemaan tulkintasäännön 1 mukaisesti eli nimiketekstin ja siihen liittyvien huomautustekstien mukaisesti.
  • Tulkintasäännön 1 lisäksi tulkintasääntö 6, eli luokittelu alanimikkeeseen, tulee sovellettavaksi aina. Sääntö kertoo, miten alanimikkeitä on luettava tai verrattava, jne.
  • Tulkintasäännöt 2–4 otetaan käyttöön, jos tavaraa ei pystytä luokittelemaan tulkintasäännön 1 mukaisesti.
  • Tulkintasääntö 5 ohjaa tiettyjen säilytysesineiden ja pakkauspäällysten luokittelussa.

Yleiset tulkintasäännöt lyhyesti

  1. Luokittelu nimike- ja huomautustekstien mukaan

  2. a) sisältää kaksi osaa:

    I osa: epätäydelliset tai viimeistelemättömät tavarat

    II osa: kokoamattomat tai osiinsa puretut tavarat

    b) aineiden seokset ja yhdistelmät

  3. a) yksityiskohtaisin tavarankuvaus

    b) tavaran oleellinen luonne

    c) viimeinen kysymykseen tulevista nimikkeistä

  4. Lähinnä samankaltaiset tavarat

  5. a) pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat säilytysesineet

    b) pakkausmateriaalit

  6. Luokittelu alanimikkeisiin