Miten tulkitsen nimikkeistöä?
Tavaran luokittelussa nimikkeistössä on sovellettava tiettyjä sääntöjä, joita kutsutaan yleisiksi tulkintasäännöiksi. Sääntöjä on kuusi, joista osassa on myös alakohtia. Sääntöjä käytetään maailmanlaajuisesti.
- Noin 90 % tavaroista pystytään luokittelemaan tulkintasäännön 1 mukaisesti eli nimiketekstin ja siihen liittyvien huomautustekstien mukaisesti.
- Tulkintasäännön 1 lisäksi tulkintasääntö 6, eli luokittelu alanimikkeeseen, tulee sovellettavaksi aina. Sääntö kertoo, miten alanimikkeitä on luettava tai verrattava, jne.
- Tulkintasäännöt 2–4 otetaan käyttöön, jos tavaraa ei pystytä luokittelemaan tulkintasäännön 1 mukaisesti.
- Tulkintasääntö 5 ohjaa tiettyjen säilytysesineiden ja pakkauspäällysten luokittelussa.
Yleiset tulkintasäännöt lyhyesti
-
Luokittelu nimike- ja huomautustekstien mukaan
-
a) sisältää kaksi osaa:
I osa: epätäydelliset tai viimeistelemättömät tavarat
II osa: kokoamattomat tai osiinsa puretut tavarat
b) aineiden seokset ja yhdistelmät
-
a) yksityiskohtaisin tavarankuvaus
b) tavaran oleellinen luonne
c) viimeinen kysymykseen tulevista nimikkeistä
-
Lähinnä samankaltaiset tavarat
-
a) pitkäaikaiskäyttöön soveltuvat säilytysesineet
b) pakkausmateriaalit
-
Luokittelu alanimikkeisiin