80 VUOTTA SITTEN: Kuusi tullikamaria kiinni, 105 tullilaista menetti työnsä

Julkaisuajankohta 12.4.2020 9.00
Tiedote

80 VUOTTA SITTEN: Kuusi tullikamaria kiinni, 105 tullilaista menetti työnsä

12. huhtikuuta 1940 valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla lakkautettiin Neuvostoliitolle luovutetuilla ja vuokratuilla alueilla olevat tullitoimipaikat. Samalla lakkautettiin myös niissä olleet virat ja toimet. Lakkautus astui voimaan 1. toukokuuta 1940.

Talvisodan rauhanteossa Suomi sitoutui huomattaviin alueluovutuksiin. Lisäksi Neuvostoliitolle oli vuokrattava tukikohdaksi Hanko 30 vuodeksi. Luovutetuilla alueilla oli ollut Suomen ulkomaankaupalle ja tavaraliikenteelle iso merkitys. Ennen talvisotaa niillä oli ollut paljon myös tullitoimintaa. Talvisodan alettua normaali tavaraliikenne oli päättynyt. Väestö oli suurelta osin evakuoitu, samoin Tullin väki, josta huomattava osa oli kutsuttu sotapalvelukseen. Muodollisesti tullikamarit olivat yhä toiminnassa ja niissä palveli henkilökuntaa.

Vapunpäivästä alkaen lopettivat toimintansa Viipurin, Hangon, Rajajoen, Sortavalan, Koiviston ja Uuraan tullikamarit. Samalla lakkautettiin kaikki niissä olleet virat ja toimet. Asetuksen mukaan paikkansa menettivät kuusi tullinhoitajaa, neljä tullitarkastajaa, yksi tullivartiotarkastaja, neljä kassanhoitajaa, yksi apulaiskassanhoitaja, seitsemän tulliekspeditööriä, viisi toimistoapulaista, yksi tulliviskaali, kahdeksan päällysmiestä ja 68 tullivartijaa – yhteensä 105 tullilaista.

Karjalan ja Hangon henkilökunta siirrettiin toukokuussa lakkautuspalkalle, kunnes heidät voitaisiin sijoittaa uudelleen. Itse asetuksessa ei tästä kuitenkaan ollut mainittu mitään, mikä varmasti herätti huolta. Ei ollut myöskään tietoa, avattaisiinko uusia tullitoimipaikkoja jonnekin. Toisaalta sotapalveluksessa olevia ei heti kotiutettu, joten heidän kohdallaan viranhoito ei ollut toistaiseksi ajankohtaista. Joitakin oli myös kaatunut sodassa.

Valtaosa työpaikkansa menettäneistä oli työskennellyt Viipurissa, joka oli lakkautetuista toimipaikoista ylivoimaisesti suurin. Viimeisenä rauhanvuonna 1938 Viipurin tullikamari kantoi koko Suomen tullimaksuista noin kymmenesosan. Tavaraliikenteen kannalta menetys oli tätäkin suurempi, sillä samalla päättyi myös liikenne kaupungin halki kulkevalla Saimaan kanavalla. Ulompana sijaitsevat Uuras ja Koivisto olivat olleet maan tärkeimmät puutavaran vientisatamat. Vietävä puutavara oli tuotu niihin kaikkialta Itä-Suomesta kanavaa pitkin. Alue oli ollut myös merkittävä tuonnin kannalta. Varsinkin Koivisto oli huomattava kivihiilen tuontisatama.

Tullirikoksissa Itä-Suomi ei ollut kärkisijoilla. Tosin vuonna 1938 Viipurissa oli takavarikoitu pelikortteja ja Koivistossa sokeria toiseksi eniten koko maassa. Varsinkin alkoholia näytettiin salakuljetettavan enemmän lännempänä ja Hangon takavarikkoluvut olivat omaa luokkaansa. Siellä oli vuonna 1938 takavarikoitu eniten alkoholia koko maassa, pääasiassa spriitä.

Kuva: Koiviston tullikamarin uusi rakennus oli valmistunut vuonna 1935. Siinä oli keskuslämmitys ja 17 huonetta, joista osa oli henkilökunnan asuntoina. Tullimuseo.

Lähteet: Asetus 136/1940; Ulkomaankauppa-vuosijulkaisu 1938.

Artikkeli Kahdeksankymmentä vuotta sitten Mediatiedote