Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto tammikuussa 2020

31.3.2020 9.00



Tulli, Tilastointi

Vientimäärät vähenivät selvästi tammikuussa, mutta vientihintojen lasku oli vähäistä

Tuontihinnat nousivat, mutta tuontimäärät laskivat tammikuussa

Suomen tavaraviennin arvo laski tammikuussa 17,3 prosenttia vuoden takaisesta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa. Vientimäärät laskivat 16,6 prosenttia ja vientihinnat 0,1 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Tuonnin arvo laski tammikuussa 3,7 prosenttia ja oli noin 5,1 miljardia euroa. Tuontihinnat nousivat 3,5 prosenttia, mutta tuontimäärät laskivat 5,9 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Kauppatase oli tammikuussa 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viime vuoden tammikuussa kauppatase oli 516 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde[1] heikkeni tammikuussa vuoden 2019 vastaavaan kuukauteen verrattuna, koska tuontihinnat nousivat ja vientihinnat laskivat. Pisteluku oli tammikuussa 96,8 ja edellisvuonna 100,3. Vaihtosuhde heikkeni vuoden 2019 joulukuusta, jolloin pisteluku oli 98,6.

Kuljetusvälineiden vienti laski jyrkästi tammikuussa johtuen vertailukuukaudelle osuneista alustoimituksista. Vertailuvuoden alustoimitukset vaikuttivat myös osaltaan tavaroiden kokonaisviennin muutokseen. Ilman alustoimitusten vaikutusta kokonaisviennin lasku olisi jäänyt 6,8 prosenttiin. Lähes kaikkien muidenkin päätavararyhmien viennin arvoon kirjattiin laskua tammikuussa. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski selvästi. Erityisen jyrkkää lasku oli sahatavaran ja paperimassan kohdalla. Henkilöautojen ja öljyjalosteiden viennin arvo laski niin ikään selvästi. Raudan ja teräksen viennin arvon laskua selittää viime kuukausien tapaan vertailukuukauden kaasuputkitoimitukset.  Teollisuuden koneiden, laitteiden ja moottoreiden yhteenlaskettu viennin arvo kasvoi hieman, mutta sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski tammikuussa. Kasvussa tammikuussa oli kojeiden ja mittareiden, kuparin, tavarankuljetusautojen ja kullan viennin arvo. Myös tuonnin arvo laski useimmissa tavararyhmissä tammikuussa. Sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden että investointitavaroiden tuonti väheni tammikuussa. Eniten väheni poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo. Kuljetusvälineiden ja niiden osien sekä kulutustavaroiden tuonti laski myös. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti nousi sen sijaan.

Vienti EU-maihin laski 21,0 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 11,2 prosenttia tammikuussa. Vienti Alankomaihin ja Kiinaan kasvoi, mutta vienti muihin suuriin vientimaihin laski tammikuussa. Tuonti EU-maista laski 4,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 2,2 prosenttia tammikuussa. Tuonti Yhdysvalloista, Kiinasta ja Alankomaista kasvoi, mutta tuonti Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä laski tammikuussa. Vienti Isoon-Britanniaan laski 5,1 prosenttia, mutta tuonti Isosta-Britanniasta kasvoi 3,1 prosenttia tammikuussa.

Taulu 1. Kokonaiskehitys (milj. euroa)

Suunta Tammikuu 2019 Tammikuu 2020 Muutos %
Vienti (fob) 5 837 4 825 -17,3
Tuonti (cif) 5 321 5 125 -3,7
Tase 516 -300  

 

Taulu 2. Ulkomaankaupan indeksit (2010=100)

Indeksi Tammikuu 2019 Tammikuu 2020 Muutos %
2020:01/2019:12
Muutos %
2020:01/2019:01
Keskiarvo *
2019:02-2020:01
Muutos %
2019:02-2020:01/
2018:02-2019:01
Viennin volyymi-indeksi 112,3 93,7 -13,5 -16,6 101,4 -1,3
Tuonnin volyymi-indeksi 104,1 97,9 -4,4 -5,9 105,8 +0,4
Viennin yksikköarvoindeksi 117,0 117,0 -0,6 -0,1 118,6 +0,9
Tuonnin yksikköarvoindeksi 116,7 120,9 +1,3 +3,5 118,1 -1,5

* Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo

Paperimassan, öljyjalosteiden ja henkilöautojen viennin arvo laski jyrkästi tammikuussa

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti laski -31,0 prosenttia tammikuussa. Teollisuuden toimialojen erikoiskoneiden viennin arvo laski -4,1 prosenttia, mutta teollisuuden yleiskäyttöisten koneiden viennin arvo nousi 9,7 prosenttia tammikuussa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo kasvoi 7,7 prosenttia. Sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski -3,9 prosenttia. Kuljetusvälineiden viennin arvo laski jopa - 67,8 prosenttia pääasiassa vertailukuukauden lentokone- ja laivatoimituksista johtuen. Muista kuljetusvälineistä henkilöautojen viennin arvo laski -15,6 prosenttia 139 miljoonaan euroon. Autoja vietiin tammikuussa 6 164 kappaletta, kun vienti ylsi viime vuoden tammikuussa 7 530 autoon. Kuorma-, paketti- ja erikoisautojen viennin arvo nousi 29,3 prosenttia viime vuoden tammikuusta.  

Öljytuotteiden viennin arvo laski -24,1 prosenttia tammikuussa vientimäärien laskun myötä. Muun kemianteollisuuden yhteenlaskettu viennin arvo laski -9,1 prosenttia tammikuussa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden viennin arvo laski -11,0 prosenttia ja lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden viennin arvo -25,9 prosenttia. Muovien viennin arvo väheni -4,4 prosenttia. Lannoitteiden viennin arvo pieneni -12,0 prosenttia.   

Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisviennin arvo laski -13,9 prosenttia tammikuussa. Paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden viennin arvo väheni -8,9 prosenttia sekä vientimäärien että -hintojen laskun vuoksi. Paperimassan viennin arvo laski -21,2 prosenttia tammikuussa. Vientimäärät nousivat, mutta vientihinnat jatkoivat jyrkkää laskuaan. Sahatavaran viennin arvo laski -22,8 prosenttia ja vanerin, lastu- sekä kuitulevyn yms. viennin arvo -27,3 prosenttia tammikuussa.  

Metallien ja metallituotteiden viennin arvon lasku jatkui tammikuussa. Laskua kertyi -7,5 prosenttia. Teräksen ja raudan viennin arvo laski -20,2 prosenttia vuoden takaisesta vientimäärien laskun myötä. Laskua selittää viime kuukausien tapaan vertailukuukauden arvoltaan suuri kaasuputkien vienti. Muiden metallien viennin arvo nousi 14,5 prosenttia tammikuussa, joista kuparin viennin arvo kasvoi jopa 90,6 prosenttia 121 miljoonaan euroon. Erityisesti kuparia vietiin Kiinaan. Sinkin viennin arvo laski -11,6 prosenttia ja nikkelin viennin arvo -5,7 prosenttia. Koboltin viennin arvo laski tammikuussa -40,8 prosenttia. Epäjalosta metallista valmistettujen tuotteiden viennin arvo säilyi viime vuoden tammikuun tasolla.

Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä elintarvikkeiden viennin arvo laski -1,4 prosenttia, mutta kojeiden ja mittareiden viennin arvo nousi 8,1 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta. Malmien ja metalliromun viennin arvo nousi 1,1 prosenttia. Kullan viennin arvo kasvoi 27,2 prosenttia 49 miljoonaan euroon tammikuussa.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti väheni 4,1 prosenttia ja investointitavaroiden 3,8 prosenttia. Jalostettujen poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo pieneni 20,7 prosenttia, mutta jalostamattomien tuonnin arvo nousi 2,4 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien tuonti laski 3,5 prosenttia. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti nousi 0,9 prosenttia, mutta kulutustavaroiden tuonti väheni 3,5 prosenttia.


[1] Vaihtosuhde on yksikköarvoindeksin avulla laskettu vienti- ja tuontihintojen suhde.

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  https://uljas.tulli.fi

 

Tiedustelut:
Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
[email protected]

Suomen vienti ja tuonti 2017 ─ 2020
  • Suomen vienti ja tuonti 2017 ─ 2020

Asiasanat
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto
Seuraava julkistus

30.4.2020



Uusimmat julkaisut

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto maaliskuussa 2020
29.5.2020 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto maaliskuussa 2020
8.5.2020 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan ennakkotilasto

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto helmikuussa 2020
30.4.2020 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa vuonna 2019
23.4.2020 9.00
Ulkomaankaupan maakatsaus

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2019
14.4.2020 9.00
Ulkomaankauppa maakunnittain


Haluamme kehittää verkkopalveluamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Siirry antamaan kehitysehdotuksesi klikkaamalla "Lähetä kehitysehdotus".

Lähetä kehitysehdotus