Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto tammikuussa 2018

29.3.2018 9.00



Tulli, Tilastointi

Sekä vientihintojen että vientimäärien nousu nopeutui tammikuussa

Henkilöautojen ja malmien viennin arvo kasvoi jyrkästi

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi tammikuussa 12 prosenttia viime vuoden tammikuusta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 5,2 miljardia euroa. Kasvu johtui sekä viennin volyymin että vientihintojen noususta. Volyymi kohosi 8,7 prosenttia ja vientihinnat 4,1 prosenttia. Sekä vientimäärien että -hintojen nousu kiihtyi joulukuusta. Tuonti kohosi tammikuussa kolme prosenttia ja oli arvoltaan hieman yli 5,3 miljardia euroa. Tuonnin volyymi laski 1,1 prosenttia, mutta tuontihinnat nousivat 7,0 prosenttia.

Kauppatase oli tammikuussa 139 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viime vuoden tammikuussa kauppatase oli 533 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde[1] heikkeni tammikuussa viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna, koska tuontihinnat kasvoivat vientihintoja enemmän. Pisteluku oli tammikuussa 99,3 ja edellisvuonna 102,1. Vaihtosuhde parani joulukuusta, jolloin pisteluku oli 98,9.

Lähes kaikkien pääryhmien viennin arvo kasvoi tammikuussa. Kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi merkittävästi henkilöauto- ja alusviennin ansiosta. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin kasvu oli niin ikää ripeää. Metallien, malmien ja öljyjalosteiden vienti kasvoi myös nopeasti, mutta muiden kemianteollisuuden tuotteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvu oli maltillisempaa. Yksittäisistä tavararyhmistä laskua tilastoitiin voimakoneiden ja moottoreiden sekä lääkkeiden ja elintarvikkeiden vientiin.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti laski tammikuussa, ja elintarvikkeiden tuonti säilyi viime vuoden tammikuun tasolla. Muiden pääryhmien tuonnin arvoon kirjattiin kasvua viime vuodesta. Erityisesti kasvua tuli henkilöautojen osien tuontiin.

Vienti EU-maihin kasvoi tammikuussa yhdeksän prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 16 prosenttia. Tärkeimmistä vientimaista vienti kasvoi Saksaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Isoon-Britanniaan ja Ranskaan. Vienti Alankomaihin väheni. Tuonti EU-maista nousi kahdeksan prosenttia, mutta tuonti EU:n ulkopuolelta väheni kaksi prosenttia tammikuussa. Tuonti Ruotsista, Alankomaista ja Yhdysvalloista laski, kun taas tuonti Saksasta, Kiinasta, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta kasvoi. Vienti Venäjälle kasvoi tammikuussa prosentin. Tuonti Venäjältä laski viidenneksen tammikuussa. Laskua selittää vertailukuukauden arvoltaan suuri kaasuputkituonti.

 

Taulu 1. Kokonaiskehitys - Total utveckling - Total development (milj. euroa, e million)

  Tammikuu
Januari
January
Muutos
Förändring
Change
2017 2018 %
Vienti/Export/Exports (fob) 4 632 5 186 +12
Tuonti/Import/Imports (cif) 5 165 5 326 +3
Tase/Balans/Balance -533 -139  

Taulu 2. Ulkomaankaupan indeksit - Index för utrikeshandel - International trade indexes

  Tammikuu
Januari - January
Muutos
Förändring - Change
Keskiarvo*
Medeltal - Mean
Muutos
Förändring - Change
  2017:01 2018:01 2018:01/
2017:12
2018:01/
2017:01
2017:02-2018:01 2017:02-2018:01/
2016:02-2017:01
Volyymi-indeksi - Volymindex - Volume index
Vienti/Export/Exports 93,5 101,7 +8,5 +8,7 100,1 +8,4
Tuonti/Import/Imports 106,5 105,4 +4,3 -1,1 106,3 +6,3
Yksikköarvoindeksi - Enhetsvärdeindex - Unit value index
Vienti/Export/Exports 111,3 115,9 +1,3 +4,1 112,9 +5,1
Tuonti/Import/Imports 109,1 116,7 +0,9 +7,0 111,5 +5,2
* Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo – Tolv månaders glidande medelvärde – Moving 12-months averages

Malmien viennin arvo nousi tammikuussa ennätyssuureksi

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi kokonaisuudessaan 11 prosenttia tammikuussa. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti laski viisi prosenttia, mutta teollisuuden erikoiskoneiden vienti vahvistui 27 prosenttia. Teollisuuden yleiskoneiden vienti kasvoi 17 prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti ei muuttunut viime vuodesta, ja kuljetusvälineiden vienti kasvoi 12 prosenttia. Henkilöautojen viennin arvo kasvoi vuoden takaisesta jopa 300 prosenttia 237 miljoonaan euroon. Autoja vietiin tammikuussa 9 651 kappaletta. Kuljetusvälinevientiä kohotti myös tammikuulle osunut alustoimitus Kyprokselle, jonka arvoksi tilastoitiin 128 miljoonaa euroa. 

Öljytuotteiden viennin arvo kohosi 22 prosenttia tammikuussa viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Sekä vientihinnat että vientimäärät nousivat tammikuussa. Muun kemianteollisuuden yhteenlaskettu viennin arvo kasvoi viisi prosenttia tammikuussa.  Muovien viennin arvo kohosi 17 prosenttia viime vuoden tammikuuta suuremmaksi. Peruskemikaalien vienti nousi kymmenen prosenttia, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti laski kaksi prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti vahvistui yhdeksän prosenttia tammikuussa. Paperin ja pahvin viennin arvo nousi viisi prosenttia. Kasvu johtui yksinomaan vientimäärien noususta, sillä vientihinnat jäivät viime vuoden tammikuun tasolle. Sahatavaran vienti nousi viisi prosenttia ja vanerin sekä muiden levytuotteiden vienti yhdeksän prosenttia. Levytuotteiden vientimäärät nousivat, mutta vientihinnat laskivat. Sahatavaran vientimäärät laskivat vientihintojen noustua. Paperimassan viennin arvo nousi 27 prosenttia tammikuussa viime vuodesta sekä massan vientihintojen että -määrien nousun myötä.

Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvo 13 prosenttia tammikuussa. Sekä vientimäärät että -hinnat nousivat. Teräksen ja raudan viennin arvo kasvoi yhdeksän prosenttia ja värimetallien vienti 22 prosenttia. Kuparin viennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja sinkin viennin arvo neljänneksen. Nikkelin viennin arvo nousi 26 prosenttia. Metallista valmistettujen tuotteiden viennin arvo kasvoi 11 prosenttia.

Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä elintarvikkeiden viennin arvo väheni kymmenen prosenttia, mutta kojeiden ja mittareiden viennin arvo kasvoi 32 prosenttia. Malmien ja metalliromun viennin arvo kaksinkertaistui viime vuoden tammikuusta nikkelimalmin, nikkelikiven ja sinkkimalmin viennin jyrkän kasvun ansiosta. Ryhmän vienti ylsi tilastohistorian ennätykseen: malmeja ja metalliromua vietiin tammikuussa 113 miljoonan euron arvosta.

Elintarvikkeiden ja juomien tuonnin arvo ei muuttunut viime vuodesta tammikuussa. Poltto- ja voiteluaineiden tuonti kasvoi kuusi prosenttia ja investointitavaroiden tuonti kaksi prosenttia. Kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kolmanneksen. Kulutustavaroiden tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti sen sijaan pieneni kuusi prosenttia.


[1] Vaihtosuhde on yksikköarvoindeksin avulla laskettu vienti- ja tuontihintojen suhde. Ulkomaankaupan indeksit ja vaihtosuhde lasketaan tammikuusta 2013 alkaen käyttäen laskennan perusvuotena vuotta 2010.

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  http://uljas.tulli.fi

Tiedustelut:
Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
​Sähköposti: [email protected]

Suomen vienti ja tuonti 2015-2018
  • Suomen vienti ja tuonti 2015-2018

Asiasanat
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto
Seuraava julkistus

30.4.2018



Uusimmat julkaisut

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto syyskuussa 2019
29.11.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto

Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2019 (1-8)
28.11.2019 9.00
Ulkomaankaupan maakatsaus

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto syyskuussa 2019
7.11.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan ennakkotilasto

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2019 tammi-kesäkuussa
6.11.2019 9.00
Ulkomaankauppa maakunnittain

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto elokuussa 2019
31.10.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto


Haluamme kehittää verkkopalveluamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Siirry antamaan kehitysehdotuksesi klikkaamalla "Lähetä kehitysehdotus".

Lähetä kehitysehdotus