Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2017 (1-3)

15.6.2017 9.00



Tulli, Tilastointi

Vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna

Kaasuputkihankinnat ja raakaöljyn tuonnin kasvu nostivat Venäjän suurimmaksi tuontimaaksi

Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 29 prosenttia tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 765 miljoonaa euroa. Viennin arvo oli vertailuajanjaksolla ja erityisesti tammikuussa 2016 poikkeuksellisen alhainen. Tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan hieman yli 2,4 miljardia euroa, eli tuonnin arvo kaksinkertaistui viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa EU28-maiden vienti Venäjälle kasvoi Eurostatin mukaan 28 prosenttia ja tuonti Venäjältä 47 prosenttia.[1] Suomen viennin kasvu oli siis suurin piirtein EU28-maiden viennin kasvun tasolla, mutta tuonti Venäjältä kasvoi selvästi EU28-maiden tuontia enemmän.

Suomen kaupassa Venäjän kanssa tammi-maaliskuussa kauppataseen alijäämää kertyi lähes 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuun vaje oli 608 miljoonaa euroa ja koko vuonna 3,2 miljardia euroa. Venäjä on ylivoimaisesti Suomen suurin alijäämämaa, vaikkakin alijäämä on pienentynyt vuoden 2011 huippuvuoden lähes kuudesta miljardista eurosta.

Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia. Osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 4,9 prosentista. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus oli 5,7 prosenttia. Tuonnissa Venäjän osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 9,2 prosentista kuluvan vuoden tammi-maaliskuun 16,3 prosenttiin. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus Suomen tavaratuonnista oli 11,2 prosenttia.

Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Viime vuonna maa oli viidennellä sijalla. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurin Saksaa ennen, kun vielä viime vuonna vastaavaan aikaan maa oli kolmas Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna. Huomattavinta kasvu oli henkilöautojen ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden kohdalla. Raakaöljyn, sähkön, kaasun ja kivihiilen tuonti Venäjältä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Peruskemikaalien ja puutavaran tuonnin arvo kasvoi myös. Erityisesti kokonaistuonnin arvoa kasvatti Venäjältä alkuvuonna tuodut 488 miljoonan euron arvoiset kaasuputket. Maasta tuotiin myös 102 miljoona euron arvosta nikkelikiveä. Öljyjalosteiden tuontiin tuli hieman laskua.

Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna selvästi enemmän kuin vienti Saksaan tai Ruotsiin. Vienti Saksaan oli tammi-maaliskuussa viime vuoden tasolla, kun taas vienti Ruotsiin kasvoi 18 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi alkuvuonna yhdeksän prosenttia, tuonti Ruotsista 17 prosenttia.


[1] Eurostat news release 83/2017

Tiedustelut:

Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina  p. 040 332 1828
Sähköposti: [email protected]

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  http://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2006-2017 (1-3)
  • Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2006-2017 (1-3)

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus


Uusimmat julkaisut

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2019
6.9.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan ennakkotilasto

Jälleenvienti vuonna 2018
5.9.2019 9.00
Jälleenvientitilastot

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2019
30.8.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan kuukausitilasto

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2018
28.8.2019 9.00
Ulkomaankaupan yritystilastot

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto kesäkuussa 2019
8.8.2019 9.00
Suomen virallinen tilasto (SVT) Ulkomaankaupan ennakkotilasto


Asiasanat

Haluamme kehittää verkkopalveluamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Siirry antamaan kehitysehdotuksesi klikkaamalla "Lähetä kehitysehdotus".

Lähetä kehitysehdotus