Hyppää sisältöön

Jalometallien ulkomaankauppa

29.5.2018 9.00



Tulli, Tilastointi

Kultaa vietiin vuonna 2017 yli 400 miljoonan euron arvosta

Jalometallien vienti arvoltaan selvästi tuontia suurempaa

Suomi vei jalometalleja ja niistä valmistettuja tuotteita[1] viime vuonna 614 miljoonan euron arvosta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Viennin arvo oli suurin piirtein vuoden 2016 tasolla. Jalometallien viennin huippuvuosi 2010-luvulla oli 2012, jolloin viennin arvo ylsi 675 miljoonaan euroon. Jalometallien viennin osuus oli viime vuonna vain prosentin koko Suomen tavaraviennin arvosta, eli muutaman prosenttiyksikön kymmenesosan edellisvuotta pienempi.  

Kullan vienti

Jalometallien viennin arvosta noin kaksi kolmasosaa tuli viime vuonna muokkaamattoman kullan ja kullan puolivalmisteiden viennistä. Kullan vienti oli arvoltaan reilut 408 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Kullan viennin arvo on viime vuosina ollut selvässä kasvussa vuosien 2013-2014 lasku-uran jälkeen. Suurimmillaan kullan viennin arvo oli vuonna 2012, jolloin se kohosi 439 miljoonaan euroon. Viime vuonna jauheena viedyn kullan osuus kullan kokonaisviennistä oli 233 miljoonaa euroa (viennin arvo -2 %), muussa muokkaamattomassa muodossa olevan kullan osuus 174 miljoonaa euroa (+16 %) ja kultalaattojen, -levyjen, -nauhojen ym. puolivalmisteiden osuus reilut miljoona euroa (-83 %). Jauheena olevaa kultaa vietiin lähes yksinomaan Sveitsiin. Kultajauheen vientimäärät säilyivät noin seitsemässä tonnissa. Muun muokkaamattoman kullan viennin maakohtaiset tiedot ja vientimäärät on salattu Tullin ulkomaankauppatilastoista.[2]


[1] Tässä katsauksessa jalometalleihin on laskettu mukaan muokkaamattomat jalometallit sekä niiden puolivalmisteet, jalometalleista valmistetut tavarat, jalometallimalmit ja -rikasteet sekä jalometallien jätteet ja romu. Jalometalleiksi ei ole luettu jalometallilla pleteroituja tai muuten pinnoitettuja epäjaloja metalleja tai jalometallien epäorgaanisia tai orgaanisia yhdisteitä tai amalgaameja. CN-nimikkeistössä ryhmissä 7115 ja 9101 on mukana sekä jalometalleista valmistettuja tavaroita että niillä pleteroituja, epäjaloista metalleista valmistettuja tavaroita, eikä näitä tavaroita voida erottaa tilastossa toisistaan. Tarkempi lista katsauksessa mukana olevista nimikkeistöstä on liitteessä 1. 

[2] Lisätietoa Tullin ulkomaankauppatilastojen salassapitokäytännöistä Tullin verkkosivuilla: tilastot/salaukset 

Tiedustelut:

Kaarna, Anssi    p. 040 332 8153
Telasuo, Christina    p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  http://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Jalometallien tuonti ja vienti v. 2011-2017
  • Kuvio 1. Jalometallien tuonti ja vienti v. 2011-2017

Asiasanat
Ulkomaankaupan toimialakatsaus