Blogi on julkaistu Turvallisuuskomitean verkkosivuilla 1.6.
Verkkokauppa lisääntyy huimaa vauhtia, mikä tarjoaa erinomaisia kasvun mahdollisuuksia eri kokoisille suomalaisille yrityksille. Pienten tai keskisuurten yritysten osalta tämä voi olla tehokkain ja usein myös ainoa niiden resurssiensa puitteissa käytettävissä oleva keino päästä kansainvälisille markkinoille. Harvaan asutussa ja pinta-alaltaan suuressa maassamme verkkokauppa mahdollistaa liiketoiminnan myös syrjäseuduilta käsin, sekä tuo kaupan palvelut monipuolisesti kaikkien kansalaisten saataville. Tämä osaltaan edistää yhteiskuntamme tavoitetta pitää kaikki maamme kolkat asuttuina. Verkkokaupan suoma mahdollisuus tulisi käyttää nykyistä tehokkaammin hyväksi.
Valitettavasti verkkokauppa on tuonut mukanaan monenlaisia turvallisuusriskejä, jotka ovat suuri haaste tullivalvonnalle. Niistä haasteista olen kirjoittanut edellisessä blogissani, joten tällä kertaa keskityn asian fiskaaliseen ulottuvuuteen. Voidaan arvioida, että Suomen valtio menettää vuosittain jopa miljoonia euroja verkkokauppaan syntyneiden lainkuuliaisuutta rapauttavien käytäntöjen vuoksi. Suomeen saapuu vuosittain EU:n ulkopuolelta noin 13–14 miljoonaa tavaroita sisältävää postilähetystä. Ne ovat valtaosin tilattu ns. kolmansissa maissa sijaitsevista verkkokaupoista. Joillakin kauppapaikoilla myyjä ilmoittaa omatoimisesti lähetyksen arvon todellisuutta pienemmäksi. Näin myyjä edesauttaa ostajaa joko välttymään kokonaan tai vähentämään maksettavan arvonlisäveron määrää.
Olemme Tullissa selvittäneet todennäköistä veromenetysten määrää postilähetysten osalta. Läpivalaisimme ja tarkastimme helmi-maaliskuun aikana lähes 2 000 lähetystä, joiden arvoksi oli ilmoitettu alle 22 euroa. Tällaisten vähäarvoisten lähetysten saajien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa tai tullimaksuja ollenkaan. Lähetyslajista riippuen 17–29 % lähetyksissä oli ilmoitettu virheellinen tavaran arvo. Alle kahden kilon painoiset postilähetykset sisälsivät tavaroita, joiden keskiarvoksi Tulli arvioi keskimäärin 66 euroa. Yli kaksi kiloa painavista postilähetyksistä löytyi tavaroita, joiden keskihinnaksi muodostui 115 euroa. Valtiolle näyttää siis syntyvän merkittäviä veromenetyksiä. Lähetyksen hinnan ilmoittaminen tosiasiallista alhaisemmaksi luo perusteetonta kilpailuetua EU:n ulkopuolella sijaitseville toimijoille. Tullin arvion mukaan verkkokaupan lähetysten tehokkaammalla valvonnalla saataisiin kerättyä lisää veroja jopa useita miljoonia euroja vuodessa. Suurella varmuudella voidaan sanoa, että panostus valvontaa ei olisi ainakaan tappiollista.
EU:ssa kaavaillaan vähäarvoisten eli alle 22 euron arvoisten lähetysten verovapauden poistamista vuodesta 2021 alkaen. Tullin arvion mukaan tämä muutos merkitsisi arviolta noin 20 miljoonan euron lisäpottia valtion kirstuun. Todennäköisesti yli 250 gramman painoisista postilähetyksistä on vuodesta 2021 alkaen annettava ennakkoilmoitus. Nämä edellä mainitut lakimuutokset helpottavat hieman valvontaa, mutta edellyttävät samalla suuria muutoksia tulliselvityksen ja veronkannon tapoihin. Tulli-ilmoittamisen on oltava jatkossakin mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta, verot on saatava kannettua tehokkaasti, eikä valvonta saa hidastaa tavaraliikennettä.
Resurssipulan vuoksi emme Tullissa pysty panostamaan riittävästi verkkokaupan verovalvontaan. Samasta syystä myöskään turvallisuuteen liittyvä valvonta ei ole riittävällä tasolla. Veroja jää paljon keräämättä ja kansalaisten turvallisuutta vaarantavia aineita ja tavaroita menee turhan paljon valvonnasta läpi. Akuuttiin ongelmaan ainoa ratkaisu on noin 10 työntekijän henkilöstölisäys valvontaan ja muutaman henkilön lisäys muuhun prosessiketjuun, ensisijaisesti rikostutkintaan. Parin kolmen vuoden tähtäimellä ratkaisua valvonnan resurssihaasteeseen haluttaisiin hakea ensisijaisesti valvontatekniikkaa kehittämällä. Tekniikan ansiosta pakettien avaamistarve tarkastamistarkoituksessa vähentyisi ja voimat säästyisivät tuottavampaan työhön, väärin tulli-ilmoitettujen pakettien verottamiseen.
Meillä on tavoitteenamme Tullissa ulkomaanpostia käsittelevien linjastojen varustaminen automaattisilla valvontaroboteilla. Nämä robotit pystyisivät kehittyneiden sensoreidensa ja keinoälyn turvin tunnistamaan pakettivirrasta ne lähetykset, jotka sisältävät rajoitusten alaisia tavaroita, kuten aseita, huumeita tai suojeltujen eläinten osia, mutta myös ne lähetykset, jotka painonsa, tiheytensä, muotonsa tai muun ominaisuutensa perusteella todennäköisesti sisältävät arvokkaampaa tavaraa, mitä pakettikorttiin on merkitty. Nyt tarvittaisiin nopeasti muutaman miljoonan investoinnit tällaiseen kokeilutoimintaan, mihin hallitus on meitä viranomaisia kovasti rohkaissut. Uskomme Tullissa vahvasti, että edellä esitetyt lisäpanostukset verkkokaupan valvontaan sekä henkilöstölisäyksen että valvontatekniikan osalta olisivat valtiolle investointi, joka maksaisi hyvin nopeasti itsensä takaisin ja vielä reilun koron kera.
Antti Hartikainen
Tullin pääjohtaja
Turvallisuuskomitean verkkosivut: Verkkokaupan valvonta ontuu – Tulli haluaa parantaa yritysten kilpailukykyä
