Blogit

Ulkomaankauppa tuuliajolla

Julkaisupäivä 6.4.2020 8.16 Blogit

Amerikan löytämisen jälkeen merenkulku mahdollisti ulkomaankaupan globaalisti. Teollinen vallankumous nosti Iso-Britannian teollisuusmahdiksi 1800-luvulla. Toinen teollinen vallankumous perustui massatuotantoon, jossa yhtä tuotetta tuotetaan suuri määrä nopeasti. Alettiin puhua globalisoituvasta maailmasta, joka on nostanut keskimääräistä elintasoa kaikkialla maailmassa ja yhtenäistänyt maailmaa. Globalisaatio on suosinut kehittyneitä teollisuusmaita, mutta toisaalta vienyt työpaikkoja teollisuusmaiden työntekijöiltä.

Ulkomaankauppa toimii nykyisinkin pääosin merikuljetuksina, ja toimii edelleen pandemiasta huolimatta. Vuonna 2019 merikuljetusten osuus kaikista Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli hieman yli 84 prosenttia. Maaliskuussa Suomen satamien aluskäynnit eivät juurikaan laskeneet, mutta rahtiakin kuljettavia matkustaja-aluksia kulkee nyt aiempaa vähemmän 19.3.2020 alkaen.

Pandemia on valtiollisin toimenpitein rajoittanut ihmisten liikkumista, jolloin matkustajien lentoliikenne on paikoin jo lähes loppunut. Lentoliikenteessä rahti kulkee, vaikkakin 20.3.2020 alkaen Suomessa lentorahti supistui merkittävästi. Lentorahtina tuodaan nopeasti lääkinnällisiä tarvikkeita ja suojavarusteita. Tosin maiden välinen kilpailu on saanut Aasian lentokentillä jopa rosvoukseen viittaavia piirteitä, kun myyjä saattaa vaihtaa rahakkaampaan ostajaan vasta lentokentällä.

Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa muuttuneessa tilanteessa, kun ihmiset ovat eristäytyneinä koteihinsa. Suomessakin uudet yritykset ovat alkaneet valmistaa suojavarusteita ja esimerkiksi käsidesiä. Kotimaisen tuotannon ja omavaraisuuden merkitys kasvaa, kun tiettyjä tavaroita ei ole saatavilla toiselta puolen maapalloa totuttuun tapaan.

Kiina on maailman suurin tavaroiden viejämaa ja Yhdysvallat on maailman suurin tavaroiden tuojamaa. Yhdysvaltojen ulkomaankauppatilastojen mukaan helmikuussa 2020 tavaratuonti Kiinasta laski 31,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Merkittävä lasku maiden välisessä kaupassa viime vuosina on johtunut molemminpuolisista tullitariffien laajennuksista ja korotuksista. Tämä johti jo viime vuonna Kiinan koko tavaroiden ulkomaankaupan supistumiseen. Tämän jatkeeksi kuluvana vuonna koronavirus aiheutti laajan teollisuustuotannon supistumisen Kiinassa alkuvuodelle.

Toisen maailmansodan jälkeen teollisuusmaiden välille solmittiin GATT-sopimus (the General Agreement on Tariffs and Trade), jossa Yhdysvallat toimi aktiivisena johtavana maana. Viime vuosina USA on kyseenalaistanut kansainvälisten organisoiden roolia ja sitä kautta menettänyt johtajuuttaan. Eurooppaa johtaa Saksa, ja Iso-Britannialla ei ole EU:sta eroamisensa jälkeen enää mahdollisuutta nousta Euroopan johtajaksi. Ollaan tuuliajolla, johtajuus puuttuu.

Yhtenä esimerkkinä ovat öljymarkkinat. Opec-maita johtava Saudi-Arabia yhdessä Venäjän kanssa määrittelevät öljyn hinnan, kun päättävät öljytuotantonsa määristä. Molemmat nostivat tuotantomääriään helmikuussa, josta lähtien öljyn hinta on laskenut. Samanaikaisen ihmisten liikkumisen minimoitumisen myötä kysyntä on laskenut, jolloin öljyn hinnat ovat historiallisen matalalla. Venäläisen Urals-öljyn hinta on laskenut jopa alle 20 dollariin barrelilta, kun vuosi sitten hinta oli noin 70 dollaria barrelilta. Yhdysvaltojen tuotantokustannuksiltaan kalliimman liuskeöljyn tuottajat ovat nyt vaikeuksissa. Öljyvarastot ovat täyttyneet, joten öljytuotantoa tullaan supistamaan. Mutta kenen johdolla on kysymysmerkki.

Yhdysvaltojen uhkaamat henkilöautojen tuontitullit EU:lle eivät toteutuneetkaan viime vuonna. Saksa jälleenvei suomalaisia henkilöautoja USA:han, kun vuonna 2018 USA:n tuonti henkilöautoissa (CN=8703) alkuperämaana Suomi oli 1723 milj.dollaria. Tammi-helmikuussa 2020 vastaava USA:n tuonti oli vain 0,3 milj.dollaria (-99,8% v/v). Arvoketjut muuttuvat siis nopeasti, kun suomalaisia henkilöautoja ei enää jälleenviedä Saksasta USA:han.

Arvoketjut tulevat muuttumaan koronavirus-pandemian aiheuttaman muutoksen myötä ensin valtioiden oman huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tavaroissa. Ihmisille elintarvikkeet ovat elintärkeitä, joka on kautta maailman nähty kaupoissa ostopiikkeinä viime viikkoina. Suomeen tuotavista elintarvikeryhmistä neljännes on hedelmiä ja vihanneksia, jota tarvitaan varsinkin talvella. Lääkkeet ovat myös tärkeä tuoteryhmä, jossa tuonnilla on suuri merkitys. Jotkin maat ovat näissäkin viime viikkoina asettaneet lisää vientirajoituksia, esimerkiksi Intia lääkeaineisiin. EU-maiden lääkeaineiden kolmasmaatuonnista 32 prosenttia on Sveitsistä ja 31 prosenttia Yhdysvalloista. EU asetti 14.3.2020 henkilösuojaimille vientilupavaatimuksen. Median mukaan Ranska takavarikoi maansa henkilösuojainvarastoja, jolloin ruotsalaisomisteinen yritys lopetti henkilösuojainten kuljettamisen Ranskan kautta.

Suomen tavaroiden ulkomaankauppa toimii nyt poikkeusoloissakin. Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden sekä suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Tulli osallistuu aktiivisesti myös 6.4.2020 aloittavaan kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johtamaan kauppapoliittiseen neuvotteluryhmään, jonka tavoitteena on ehkäistä koronavirus-pandemian aiheuttamia ongelmia Suomen ulkomaankaupalle sekä kolmansien maiden kanssa että EU:n sisämarkkinoilla.

Olli-Pekka Penttilä

                            

Kysyttävää?

Mediapalvelu
vs99Tglox1jZvyyhg NuiYv7CJT6 ngavgfrvi
Tullin uutishuoneeseen