Tullit ja kauppasopimukset ovat tuoneet jännitteitä maailmankauppaan viime aikoina. USA ja Kiina ovat 90 prosenttisesti sopineet vapaakauppasopimuksesta, mutta vaikein kymmenys on siis edelleen jäljellä. USA:n kauppataseen vaje Kiinan kanssa onkin samalla ennätyskorkea ollen vuonna 2018 jopa 419,2 miljardia dollaria. Vertailuksi vastaava vaje oli vuonna 2017 vain 375,6 miljardia dollaria. Paljon puhuttu USA:n autovienti Kiinaan oli vain 10 miljardia dollaria ja lentokoneiden 16 miljardia dollaria. USA onkin keskittynyt paljolti autoihin ja lentokoneisiin kauppasuhteissa viimeisen vuoden aikana.
Viime vuoden heinäkuun lopulla Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Tuloksena oli, että suunnitellut uudet tullimaksut pantiin jäihin ja sitouduttiin työskentelemään yhdessä teollisuustuotteiden tullien poistamiseksi. Sitten Yhdysvaltojen kauppaministeriö ilmoitti 18.2.2019, että se katsoo eurooppalaiset tuontiautot riskiksi kansalliselle turvallisuudelle. Tutkinnassa on jopa 25 prosentin tullit, jotka Trumpin pitäisi määrätä 90 päivän sisällä eli toukokuun puoliväliin mennessä. USA:n tilastojen mukaan USA tuo alkuperältään suomalaisia bensiinimoottorisia autoja, vuonna 2018 jo 1723 milj.dollarilla. USA:n tuontitullit vaikuttaisivat siten merkittävästi Suomen autovientiin, kun USA:ssa eurooppalaisten autojen hinnat nousisivat jopa 5800 dollarilla per auto. Suomeen ei juurikaan taas tuoda USA:ssa valmistettuja autoja, viime vuonna vain 28 milj.euron arvosta.
USA:n autotullit olisi kohdistettu lähinnä Saksalle, jonka osuus USA:n autotuonnista on 21%. Itse asiassa USA tuo eniten autoja Japanista, kun Japanin osuus USA:n autotuonnista on 45%. Vastaava Suomen osuus on muuten 2%. Jos USA:n tuontiautotullit tulevat voimaan, on ilmeistä, että EU (Euroopan Unioni) vastaa niihin omilla tulleilla.
USA uhkasi 8.4.2019 lähinnä Ranskaa uusilla tuontitulleilla, kun avasi toisen avoimen rintaman autotulliuhan rinnalle. USA:n mukaan EU:n ranskalaiselle Airbusille myöntämät tuet ovat aiheuttaneet haitallisia vaikutuksia Yhdysvalloille (https://ustr.gov/about-us/policy-offices/press-office/press-releases/2019/april/ustr-proposes-products-tariff). Alustavalla nimikeluettelolla on ilma-aluksia, joiden alkuperä on Ranska, Saksa, Espanja tai UK (United Kingdom). Sen lisäksi alustava nimikeluettelo on tehty EU-tavaroille, jossa on sekalaiset 317 nimikettä. Tältä alustavalta USA:n tullilistalta vuonna 2018 Suomella oli vientiä USA:han vain 5,6 milj.euroa eli 0,13% USA-tavaraviennistämme. Suomen viennissä kärsijät olisivat ”kestomagneetit” 4,9 milj.euroa ja ”Gouda-juusto” 0,6milj.euroa.
Avoin tilanne on myös EU:n ja UK:n tuleva suhde, jossa tulppana on ollut brittiparlamentin pitkittynyt brexit-päätöksenteko. Jos erosopimus hyväksytään, niin on näkymä tulevan suhteen raameista. Jos taas erosopimusta ei hyväksytä ja UK:n sopimukseton EU-ero toteutuu, niin eropäivästä lukien UK olisi kolmasmaa. Silloin EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaisten olisi sovellettava kaikkia EU:n ja kolmansien maiden välistä kauppaa koskevia sääntöjä ja muodollisuuksia tavaroihin, joita joko tuodaan UK:sta tai viedään sinne. Myös UK on ilmoittanut alustavista tuontitariffeista (https://www.gov.uk/guidance/check-temporary-rates-of-customs-duty-on-imports-after-eu-exit). Vuonna 2018 Suomen vienti UK:hon oli 2848 milj.euroa. Sopimuksettoman brexitin myötä UK:n alustavat tuontitullit kohdistuisivat vain 469 CN-tavaranimikkeeseen. Suomella näiden vientiä vuonna 2018 UK:hon oli 15,0 milj.euroa (0,53% UK-viennistämme), joista vuositasolla tuontitulleja tulisi maksettavaksi UK:hon 2,9 milj.euroa.
Nyt Suomen vienti vetää: tammi-helmikuun 2019 kasvu oli yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Suomen tavaraviennistä 95% on teollisuustuotteita (CPA-luokitus C=Teollisuustuotteet), joista kaksi suurinta luokkaa vuonna 2018 olivat paperi ja perusmetallit, molemmissa 13% kasvua edellisvuodesta.
