PTR-yhteistoimintastrategia toimintakaudelle 2020–2023

1. Johdanto

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistoiminnalla pyritään puuttumaan erityisesti rajat ylittävän ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Hyvästä yhteistoiminnasta on kehittynyt vuosien kuluessa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yhteistyömuoto. Lakitasoisen taustan yhteistoiminta sai vuonna 2010, jolloin voimaan tuli laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (687/2009, PTR-laki). Lain lisäksi toimintaa sääntelee tarkemmin valtioneuvoston asetus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (1126/2009, PTR-asetus). Yksityiskohtaisemmista menettelyistä PTR-yhteistoiminnassa on sovittu tarpeen mukaan päivitettävällä yhteistoimintasopimuksella. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen lakisääteiset tehtävät on tarkoituksellisesti säädetty osittain päällekkäisiksi, mikä luo viranomaisille edellytykset suorittaa tarvittaessa toisen päävastuullisen viranomaisen tehtäviä erikseen sovitulla tavalla.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR-viranomaiset) yhteistoimintaa sekä PTR-viranomaisten yhteisten toimintalinjojen toteuttamista siten, että PTR-viranomaisille säädetyt rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen (rikostorjunta), valvontaan sekä niitä koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät ja yksittäiset toimenpiteet tulevat hoidetuiksi tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhteistoiminnan perustana on yhteinen tilannekuva ja analyysiin perustuva arvio toimintaympäristön muutoksista. PTR-yhteistoimintastrategian tarkoituksena on ohjata yhteistoimintaa tavoiteltuun ja yhdessä sovittuun suuntaan sekä luoda perusteet yhteistoiminnan tuloksellisuuden mittaamiselle.

PTR-viranomaisten toimintaympäristö on viime vuosina ollut ja tulee todennäköisesti olemaan myös jatkossa suurien muutosten kohteena. Toimintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä ovat muun muassa kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ilmastokriisi sekä nopea teknologinen kehitys. Kaupungistuminen lisää tarvetta kohdentaa viranomaisresursseja väestökeskittymiin, mutta samaan aikaan viranomaisten palvelut tulee pystyä takaamaan myös harvaan asutuilla seuduilla. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku aiheuttavat monimuotoisia muutoksia väestörakenteessa ja lisääntyvä syrjäytyminen näkyy osaltaan haasteena myös viranomaistoiminnassa. Toisaalta maahanmuuton myötä väestörakenne monimuotoistuu.  Ilmastonmuutoksen myötä muun muassa väestömassojen liikehdinnät saattavat lisääntyä ja aiheuttaa laajoja maahanmuuttoaaltoja. Teknologinen kehitys mahdollistaa aivan uudenlaisia tapoja tehdä rikoksia kansallisesti ja kansainvälisesti.  

2. Visio

PTR-viranomaisten yhteisenä päämääränä on edistää turvallisuutta joustavasti, nopeasti ja tehokkaasti ja vaikuttaa osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. PTR-viranomaisten yhteen sovitetuilla toiminnoilla tuotetaan merkittävää lisäarvoa ja tehokkuutta viranomaisille säädettyjen sisäisen turvallisuuden tehtävien hoitamiseen erityisesti valvonnassa, rikostorjunnassa, kansainvälisessä yhteistyössä ja varautumisessa.

Suomen PTR-viranomaisten uudistumiskykyinen ja laadukas yhteistoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu viranomaisten yhteistyömuoto.

3. Arvot

PTR-yhteistoiminnan arvot ovat PTR-viranomaisten yhdessä sopimia, tärkeänä pitämiä asioita, jotka ohjaavat jokapäiväistä yhteistoimintaa. PTR-yhteistoiminnan keskeisiä arvoja ovat yhteistyö, tehokkuus ja luotettavuus.

Yhteistyössä. PTR-yhteistoiminnan lähtökohtana on yhteistyö, johon kaikki PTR-viranomaiset ovat sitoutuneet. Yhdessä PTR-viranomaiset ovat vahvempia kuin kukin erikseen. Sujuva yhteistyö kattaa myös yhteistoiminnan muiden kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa yhdenmukaisella tavalla.

Tehokkaasti. Yhteistoiminnalla lisätään PTR-viranomaisten tehokkuutta yhteisellä ja osittain päällekkäisellä tehtäväkentällä. Yhteisen tilannekuvan ja yhteen sovitetun toiminnan avulla pystymme reagoimaan nopeasti uusiin ilmiöihin ja torjumaan tehokkaasti rikollisuutta. PTR-viranomaisten tehokas yhteistoiminta lisää kansalaisten turvallisuutta sekä tuottaa kustannussäästöjä.

Luotettavasti. Yhteistyön kulmakivenä on niin PTR-viranomaisten keskinäinen luottamus kuin kansalaisten luottamus viranomaistoimintaa kohtaan. Luottamuksen perustana on kunkin viranomaisen sisäinen korkea ammattietiikka. 

4. Strategiset tavoitteet

PTR-yhteistoiminnan tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja edistää rikosvastuun toteutumista. PTR-yhteistoiminnalla pyritään viranomaisten toiminnan tehokkaaseen yhteen sovittamiseen.

PTR-viranomaisten yhteistoiminta perustuu yhteiseen ja ennakoivaan tilannekuvaan toimintaympäristöstä, päivittäiseen tietojenvaihtoon sekä osapuolien vahvuusalueiden huomioon ottamiseen. Keskeisiä yhteistoiminta-alueita ovat yhteiset toimintasuunnitelmat, yhteen sovitetut varautumissuunnitelmat erilaisiin sisäisen turvallisuuden uhkiin, yhteinen rikostiedustelu- ja analyysitoiminta, kohdetorjuntamenettely ja tutkinta, yhteisvalvonta ja virka-apu, tullivalvonta- ja rajatarkastusyhteistyö, yhdyshenkilötoiminta, yhteiskäyttöiset tieto- ja valvontajärjestelmät sekä koulutusyhteistyö. PTR-viranomaiset kykenevät tilanteen edellyttäessä joustavaan ja viiveettömään päätöksentekoon yhteistoiminta-asioissa.

Rikollisuuden torjunnan kansallisissa ja kansainvälisissä järjestelyissä osapuolien toiminnot sovitetaan yhteen mahdollisimman tehokkaasti. Lainvalvontaviranomaisten yhteistyön edistämisellä naapurimaiden ja rikollisuuden lähtöalueiden viranomaisten keskuudessa kehitetään samalla ennalta estävää rikostorjuntaa.

5. Toimenpiteet

5.1 Rikostorjunta – rikostorjunnan tehokkuus (ohjaus PTR-rikostorjunta)

PTR-rikostorjuntayhteistyöllä vaikutetaan ja puututaan tehokkaasti rajat ylittävään, erityisesti vakavaan rikollisuuteen. Rikostorjunnassa tarvittavaa tietoa hankitaan yhteen sovitetuin menetelmin kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä. Matkustajatietoyksikön PIU (Passenger Information Unit) toimintatiedot hyödynnetään tehokkaasti terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisyssä, paljastamisessa ja tutkinnassa.

Analysoituun tietoon perustuva reaaliaikainen yhteinen tilannekuva on PTR-kohdetorjuntamenettelyn perusta. Kohdetorjuntamenettelyssä rikollisuuteen puututaan ilmiö- ja tapauskohtaisella analyysi- ja tutkintayhteistyöllä (yhteiset analyysi- ja tutkintaryhmät). Kyberrikollisuuden torjuntaan sekä Suomeen pyrkivien kansainvälisten rikollisryhmien toimintaan vaikuttamiseen panostetaan strategiakaudella. Rikostorjunnassa pyritään yhteistyössä hyödyntämään ja yhteen sovittamaan uuden teknologian luomia mahdollisuuksia. PTR-viranomaisten yhdyshenkilöverkoston turvallisuuden ylläpitämistä ja rikosten selvittämistä palveleva tieto hyödynnetään tehokkaasti ja tiedonvaihto sovitetaan yhteen.

5.2 Päivittäinen valvontayhteistyö - valvonnan tehokkuus ja joustavuus (ohjaus PTR-kenttätoiminta, PTR-rajatarkastus)

Päivittäisellä valvontayhteistyöllä pyritään turvaamaan kattava valvonta myös harvaan asutuilla alueilla ja vähän liikennöidyillä rajanylityspaikoilla. Päivittäisen valvontayhteistyön painopistealueita ovat rajatarkastukset ja tullivalvonta rajanylityspaikoilla, ulkomaalaisvalvonta ja valvonta harvaan asutuilla seuduilla sekä maasto- ja vesiliikenteessä. PTR-alueilla osapuolten vahvuusalueisiin perustuvaa yhteisvalvontaa hyödynnetään tehokkaasti. Päivittäisen valvontayhteistyön lisäksi PTR-viranomaiset suorittavat säännöllisesti erilaista teemavalvontaa. Valvontatoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan analyysin ja yhteisen tilannekuvan perusteella.

5.3 Turvallisuusuhat – yhteen sovitettu varautuminen (ohjaus PTR-sihteeristö)

PTR-viranomaisten toiminta on suunniteltu ja mitoitettu yhteisen tilannekuvan mukaisesti. PTR-viranomaisilla on ajantasaiset ja yhteen sovitetut varautumissuunnitelmat. Kaikilla toiminnantasoilla kyetään nopeaan ja joustavaan päätöksentekoon ja toimeenpanoon sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvissa normaaliolojen häiriötilanteissa, sekä mahdollisissa poikkeusoloissa.

Edellä kuvatun lisäksi PTR-viranomaiset tekevät päivittäistä yhteistyötä turvallisuusuhkien tunnistamiseksi ja niihin reagoimiseksi. Yhteistoiminnassa huomioidaan rikostorjunnassa ilmi tulevat viitteet laajemmista hybridiuhista, viranomaisiin liittyvistä uhista sekä maalittamisesta.

5.4 Voimavarat – yhteistyötä tehostavat toimet (ohjaus PTR-kv, PTR-koulutus ja PTR-tihry)

PTR-yhteistoimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä, sopimuksia ja osaamista kehitetään sekä resursseja hyödynnetään toiminnan tehostamiseksi. Hankintatoiminnassa osapuolet huomioivat

mahdollisuuksien mukaan toisen viranomaisen hankintatarpeet ja osallistuvat yhteishankintoihin asettamalla tarvittavat resurssit hankintaprojekteihin. Tiedonvaihtoympäristöä ja tietojärjestelmiä kehitetään yhteistoimintatarpeet huomioiden. Yhteistyötä tiivistetään kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien koordinoinnissa ja hyödyntämisessä. PTR-koulutusyhteistyöllä kehitetään osaamista erityisesti päällekkäisillä tehtäväalueilla.

5.5 Kansainvälinen toiminta – vaikuttaminen kansainvälisissä asioissa (ohjaus PTRkansainväl.)

PTR-viranomaiset toimivat kansainvälisissä suhteissa aktiivisesti ja systemaattisesti yhteisten kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun osallistutaan aktiivisesti ja PTR-viranomaisten tavoitteet sovitetaan yhteen etukäteen. PTR- viranomaiset osallistuvat Sisäisen Turvallisuuden Pysyvässä Komiteassa (COSI) hyväksyttyjen Europolin ja Frontexin laatimien uhka-arvioiden perusteella laadittujen EMPACT prioriteettien mukaisesti käynnistettyyn yhteistoimintaan Europolin tuella. Suomen PTR -yhteistyön parhaita käytänteitä markkinoidaan aktiivisesti tavoitteena niiden mahdollisimman laaja käyttöönotto EU:ssa. Lisäksi kansainvälisen PTR- toiminnan painopiste on lähialueyhteistyössä naapurivaltioiden kanssa, erityisesti Baltian maiden ja Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamisessa operatiivisella tasolla.

Venäjän lainvalvontaviranomaisten kanssa kehitetään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti reaaliaikaista tiedonvaihtoa, valvonnan ja rikostorjunnan yhteistyötä sekä virka-apumenettelyjä. Olemassa olevia valtiosopimuksia hyödynnetään tehokkaasti.

Ylläpidetään PTR-viranomaisten yhdyshenkilöverkostoa yhteistoiminnan kannalta keskeisissä kohteissa.