Tullin blogi

Tullien merkitys ulkomaankaupassa kasvussa

Olli-Pekka Penttilä Julkaisupäivä 2.12.2019 10.46 Blogit

WTO:ssa (World Trade Organization, Maailman kauppajärjestö) laaditaan tavara- ja palvelukauppaa koskevia sääntöjä, jotka sitovat kaikkia osanottajavaltioita. WTO:n mukaan tavaroiden maailmankauppa kasvoi 3,0 prosenttia vuonna 2018, joka oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 2017 tilastoitu 4,6 prosentin kasvu. Kaupallisten palveluiden maailmankauppa sen sijaan kasvoi kahdeksan prosenttia, jossa tavaroihin liittyvät palvelut kasvoivat voimakkaimmin (11% v/v). Tavaroiden maailmankaupan arvo oli 19,67 triljoonaa dollaria, kun kaupallisten palveluiden maailmankaupan arvo oli 5,63 triljoonaa dollaria. Vuonna 2018 tavaroiden maailmankaupasta WTO-jäsenmaiden osuus oli 97 prosenttia, joka vertailuksi vuonna 2017 oli 98 prosenttia. WTO:n sääntöpohjan piirissä on lähes koko tavaroiden maailmankauppa. Onkin laajasti ongelmallista jos WTO:n kruununjalokiveksi kutsuttu sitova riitojenratkaisu päättyisi, kun järjestön valituselin lakkaa joulukuussa toimimasta.

WTO ylläpitää tilastotietokantaa (Tariff Analysis Online, vaatii rekisteröitymisen), jossa on esimerkiksi maa- ja vuosikohtaisesti maahantuonnin tavarakohtaiset tullit (tullitariffit). Yksi tapa vertailla tullitariffeja on laskea keskiarvo kaikista tavaranimikeriveistä. Vuonna 2018 Euroopan Unionin (EU) keskiarvotullitariffi oli 4,73 prosenttia, kun vuonna 2017 se oli 4,74 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2018 USA:ssa keskiarvotullitariffi oli 4,01 prosenttia, kun vuonna 2017 se oli 4,65 prosenttia. EU:ssa keskiarvon muutokset ovat olleet viime vuosina hyvin pieniä, kun taas USA:ssa tullitariffit ovat laskeneet merkittävästi. Itseasiassa USA:n tullitariffit ovat suurista maista maailman pienimpiä, mutta USA:n ja Kiinan kahdenvälisesti kasvaneet tullitariffit ovat saaneet runsaammin julkisuutta. Vertailuksi vuonna 2017 Kiinan keskiarvotullitariffi oli 9,59 prosenttia eli karkeasti kaksinkertainen verrattuna EU:n ja USA:n vastaaviin. Kiinalla on siten suuri oma tullimuuri vaikeuttamassa Kiinaan markkinoillepääsyä.

Kiina on maailman suurin tavaroiden viejämaa, kun taas USA on maailman suurin tavaroiden tuojamaa. Kiinan Tullin (GACC) mukaan tammi-lokakuussa 2019 tavaratuonti USA:sta laski 25,4 prosenttia ja tavaravienti USA:an laski 11,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Merkittävä lasku maiden välisessä kaupassa johtuu molemminpuolisista tullitariffien laajennuksista ja korotuksista. Tämä on johtanut Kiinan koko tavaroiden ulkomaankaupan supistumiseen, kun tammi-lokakuun 2019 tuonti laski 5,1 prosenttia ja vienti 0,2 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Samoin on käynyt USA:n tavaroiden ulkomaankaupalle, kun tammi-syyskuussa 2019 tuonti laski 0,3 prosenttia ja vienti 1,2 prosenttia verrattuna edellisvuoteen (lähde: USA Trade® Online). Kuluvana vuonna USA:n kauppataseen alijäämä Kiinan kanssa on dollareissa pienentynyt, joka mahdollistaa valita soveltuvimman sanoman: muutosprosentit vai dollarit. Muutosprosentit ovat USA:lle epäedulliset, kun vienti on laskenut tuontia enemmän. Dollareissa alijäämä on supistunut, joten kauppatase on kehittynyt positiivisempaan suuntaan. 

EU:n tuonti Kiinasta päinvastoin jatkaa kasvuaan. Kiinassa kivihiilen käyttö kasvaa edelleen, joten EU:ssa selvitetään erilaisia keinoja puuttua tilanteeseen. Esimerkiksi hiilitullit ovat EU:n tulevan komission selvitystyölistalla, jota Suomen Tullissakin seurataan mahdollisten lisätehtävien käytännön suorittamisen näkökulmasta. Tullilaboratoriossa olisi mahdollista tehdä tarkoitukseen kehitettyjä tutkimuksia, mutta ei ole ulkomaankaupan sujuvuuden kannalta tarkoituksenmukaista käyttää kaikkia tuontitavaroita tutkittavina. Kiinan Tullin (GACC) mukaan tammi-syyskuussa 2019 tavaratuonti EU:sta kasvoi 0,3 prosenttia (USD) ja tavaravienti EU:hun kasvoi 5,1 prosenttia (USD) verrattuna edellisvuoteen, kun taas Kiinan kansallisessa valuutassa kasvuprosentit tuonnissa 5,5 (CNY) ja viennissä 10,7 (CNY). Eurostatin mukaan taas tammi-syyskuussa 2019 EU:n tavaratuonti Kiinasta kasvoi 8,0 prosenttia (EUR) ja tavaravienti Kiinaan kasvoi 5,4 prosenttia (EUR) verrattuna edellisvuoteen. Eri valuutoissa tarkastelut tuottavat eri muutosprosentit, mutta muutokset ovat samansuuntaiset. EU:n kauppataseen alijäämä ja kauppa Kiinan kanssa kasvavat molemmat, päinvastoin kuin USA:lla Kiinan kanssa.

Eurostatin mukaan tammi-syyskuussa 2019 EU:n tavaratuonti USA:sta kasvoi 11,0 prosenttia (EUR) ja tavaravienti USA:han kasvoi 11,8 prosenttia (EUR) verrattuna edellisvuoteen. USA:n alijäämä EU-tavarakaupassa kasvoi jälleen. USA:n uhkaamat henkilöautojen tuontitullit EU:lle eivät tulleet voimaan määräajan puitteissa marraskuussa 2019. Suomikin vie Saksan kautta henkilöautoja USA:han. Vuonna 2018 USA:n tuonti henkilöautoissa (CN=8703) alkuperämaana Suomi oli 1723 milj.dollaria (+49,8% v/v), mutta tammi-syyskuussa 2019 vastaava USA:n tuonti on ollut enää vain 706 milj.dollaria (-48,7% v/v). Suomen henkilöautovienti on ollut kasvussa myös vuonna 2019, joten henkilöautoja on kuluvana vuonna jälleenviety Saksasta USA:han viime vuotta huomattavasti vähemmän.

Suomen kannalta EU:n ulkopuolisista maista selvästi tärkeimmät vientimaat ovat USA, Venäjä ja Kiina. Kaikki ovat WTO:n jäseniä, mutta EU:lla ei ole kauppasopimuksia niiden kanssa. Suomen tuonnista Venäjältä on kaksi kolmasosaa kivennäisöljyjä, maakaasua ja kivihiiltä. Suomessa kivihiilen energiakäytön kieltävän lain mukaan kivihiilen polttaminen loppuu Suomen voimalaitoksilla toukokuun alussa vuonna 2029. Kivihiilen osuus tuonnista Venäjältä onkin vain alle kaksi prosenttia. Jäljelle jää muut fossiiliset polttoaineet kivennäisöljy ja maakaasu, jotka ovat Venäjän talouden tukipilarit. Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Tammi-syyskuussa 2019 Suomen vienti EU-maihin kasvoi yhden prosentin ja ulkokaupan vienti neljä prosenttia. EU:n ulkopuolisesta kaupasta on tullut kaksi kolmasosaa viennin kasvusta kuluvana vuonna. USA, Venäjä ja Kiina ovat aktiivisesti käyttäneet tulleja työkaluna kahdenvälisissä suhteissa. Tullien merkitys ulkomaankaupassa on kasvussa, mutta se ei tarkoita välttämättä keskiarvotullitariffien kasvua vaan enemmänkin kahdenvälisiä rajoituksia ja vain tiettyihin tavaroihin kohdennettuja tullitariffeja.

Selaa blogin artikkeleita

                            

Ota yhteyttä

Mediapalvelu
24/7
vs99Tglox1jZvyyhgNuiYv7CJT6ngavgfrvi
Tullin uutishuoneeseen

Haluamme kehittää verkkopalveluamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Siirry antamaan kehitysehdotuksesi klikkaamalla "Lähetä kehitysehdotus".

Lähetä kehitysehdotus