Hoppa till innehåll

Uusi jäteverolaki

22.12.2010 17.03
Tiedote

209/2010, PLK/KL

Uusi jäteverolaki (1126/2010) vahvistettiin 17.12.2010. Uudella lailla kumotaan nykyinen  jäteverolaki (495/1996). Laki tulee voimaan 1.1.2011. Lain 6 §:n 2 momentin mukaista siistauslietteen verottomuutta sovelletaan kuitenkin vasta sitä seuraavan kuukauden alusta, jona Europpan komissio on hyväksynyt verottomuuden.

Soveltamisala

Kaatopaikalle toimitetuista jätteistä on suoritettava veroa. Muu kuin jätteiden kaatopaikkakäsittely, muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa,  jää uudenkin lain nojalla veron soveltamisalan ulkopuolelle.

Uutta lakia ei sovelleta jätelain (1072/1993) eikä Ahvenanmaalla jätehuollosta annetun maakuntalain (1981:31) määritelmän mukaisiin ongelmajätteisiin.

Toimivaltainen viranomainen

Voimassa olevan lain mukaisesti verotuksen toimittamisesta ja sen valvonnasta huolehtii tullilaitos.

Tullin sisäinen jäteverotusta koskeva työnjako määräytyy valmisteverotuslain 4 §:n nojalla Tullihallituksen määräyksellä.

Määritelmät

Jätteellä tarkoitetaan jätelaissa ja jätehuoltoa koskevassa Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitettua jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa mainittua esinettä tai ainetta.

Koska jätelakia ei sovelleta räjähdystarvikkeen jätteeseen, ydinjätteeseen, radioaktiiviseen jätteeseen eikä luvan nojalla mereen sijoitettavaan jätteeseen, kyseessä olevia jätteitä ei pidetä myöskään jäteverolaissa tarkoitettuina jätteinä.

Jätteen hyödyntämisella tarkoitetaan uudessakin laissa toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia. Jätteen käsittelyllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on jätteen lopullinen sijoittaminen. Voimassa olevasta laista poiketen, määritelmään ei ole sisällytetty mainintaa jätteen vaarattomaksi tekemisestä. Käsittelyllä tarkoitetaan siten esimerkiksi jätteen loppusijoittamista jätepenkereeseen tai polttoa ilman energian talteenottoa.

Kaatopaikalla tarkoitetaan jätteen käsittelypaikkaa, jossa jätettä loppusijoitetaan maan päälle tai maahan ja jonka pitäminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n 1 momentin 13 kohdan d alakohdan tai jätehuoltoa koskevan Ahvenanmaan maakuntalain 28 b §:n 1 momentin mukaista ympäristölupaa. Kumottavasta laista poiketen kaatopaikalla tarkoitetaan yleisten kaatopaikkojen ohella yksityisiä kaatopaikkoja.

Kaatopaikkana ei uudenkaan lain nojalla pidetä aluetta, joka on selkeästi erotettu kaatopaikasta ja:

  1. jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen ennakoitavissa olevaa käsittelyä tai hyödyntämistä (jätteiden välivarastointialue);
  2. jonne sijoitetaan yksinomaan ympäristön kannalta vaarattomia maan ja kallioperän aineksia;
  3. jossa kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erikseen kerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä; tai
  4. jossa jätettä hyödynnetään.

Jätteen hyödyntämisen asianmukaisuuden arvioinnissa nojaudutaan nykyiseen tapaan kohteen ympäristölupaan.

Edellä mainittujen verolain soveltamisalan ulkopuolisten alueiden tulee olla selkeästi erotettu muista alueista. Erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi aidan, tien tai maisemoinnin avulla.

Sellainen jätteen sijoittaminen luontoon, joka ei ole ympäristöluvanvaraista kaatopaikkatoimintaa, ei siten ole jäteverolaissa tarkoitettua jäteveron alaista toimintaa.

Verovelvollinen

Kaatopaikan pitäjä on velvollinen suorittamaan jäteveroa. Kaatopaikan pitäjällä tarkoitetaan sitä, joka kulloinkin vastaa kaatopaikasta. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai jos luvan hakeminen on laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen.

Veron määrä

Uuden jäteverolain nojalla kannettavan veron määrää korotetaan nykyisestä. Veroa on suoritettava 40 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle 1.1.2011 tai sen jälkeen. Vuodesta 2013 lähtien kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on kuitenkin suoritettava veroa 50 euroa tonnilta.

Verottomuus

Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Nykyisestä poiketen  kaatopaikan jälkihoitoon liittyvä jätteen hyödyntäminen ei ole verotonta kyseessä olevan uuden lain verottomuusperusteen nojalla.

Esimerkiksi asfalttijätettä voidaan edelleen hyödyntää  kaatopaikkateissä, tiilimurskaa pintarakenteissa sekä ensisijaisen käyttötarkoituksen kannalta huonolaatuista roskaista kompostituotetta kaatopaikan verhoilussa.

Edellä tarkoitettuna verottomana jätteenä ei uudenkaan lain nojalla kuitenkaan pidetä lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä.

Verottomaksi hyväksyttävän hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista eli hyödyntämiskohde on tiedettävä jo jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Jätteen tulee myös ominaisuuksiensa puolesta soveltua käytettävään kohteeseen. Hyödyntämisen verottomuutta arvioitaessa kaatopaikan ympäristölupaa tai valvontaviranomaisen hyödyntämisen hyväksyvää ratkaisua ja sen laadullisia ja määrällisiä rajauksia pidetään vahvana viitteenä siitä, että kyse  on jäteverolaissa tarkoitetusta verottomasta hyödyntämisestä.

Verotonta jätettä on myös kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettava keräyspaperin puhdistuksessa syntyvä siistausliete (03 03 05). Siistauslietteen verottomuutta sovelletaan vasta Euroopan komission hyväksyntää seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Verotettavat määrät

Vero määrätään kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokaudet ovat tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu.

Mikäli jätettä säilytetään välivarastointialueella kolme vuotta tai pidempään, vero määrätään, nykyistä lakia vastaten, kaikista alueella olevista jätteistä. Veroa määrättäessä kaikki jätteet katsotaan toimitetuksi kaatopaikalle sinä ajankohtana, jona kolmen vuoden määräaika täyttyy. Säilytysaikaa koskeva tarkastelu on jäte-eräkohtainen ja tapahtuu FIFO-periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa, että samanlajinen jäte katsotaan poistetuksi alueelta siinä järjestyksessä, jossa se on alueelle tuotu. Veroa määrättäessä kyseisiin jätteisiin sovelletaan, mitä jäteverolaissa säädetään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä.

Vähennysoikeus

Verovelvollisella on myös uuden lain nojalla oikeus vähentää verokaudelta suoritettavasta verosta kaatopaikalta verokauden aikana poisviedystä jätteestä suoritettu tai suoritettava vero. Vähennys voidaan tehdä vain sellaisesta jätteestä, joka kaatopaikalle vietäessä on ollut verollista ja jonka kaatopaikan pitäjä osoittaa vieneensä pois.

Jos vähennystä ei verokaudelta suoritettavaa veroa laskettaessa voida tehdä täysimääräisenä, verovelvollinen saa vähentää vähentämättä jääneen määrän saman kalenterivuoden verokausilta tai seuraavan kalenterivuoden verokausilta tehtävissä veroilmoituksissa. Vähennysoikeus on näin ollen rajoitettu kuluvan ja seuraavan kalenterivuoden verokausia koskevaksi.

Verovelvollisen velvollisuudet

Rekisteröitymisvelvollisuus

Kaatopaikan pitäjän on tehtävä ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus tulliviranomaiselle verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Uuden jäteverolain voimaan tullessa laissa tarkoitettua kaatopaikkaa ylläpitävän on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus viimeistään kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Nykyisen lain aikana verovelvollisiksi rekisteröityneiltä ei edellytetä uutta ilmoitusta vaan aiempi ilmoitus vastaa uuden lain mukaista ilmoitusta.

Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on uuden lain nojalla tehtävä ilmoitus tulliviranomaiselle. Kaatopaikka on poistettu käytöstä, kun sille ei enää toimiteta veronalaisia jätteitä joko verollisina sijoitettaviksi tai verottomasti kaatopaikalla hyödynnettäviksi.

Tulliviranomainen merkitsee nykyiseen tapaan verovelvollisiksi rekisteröityneet valmisteverotuslain (182/2010) 30 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

Ilmoitusvelvollisuus ja veron maksaminen

Verovelvollisen on annettava tulliviranomaiselle veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Vero on maksettava viimeistään mainitun kuukauden 27. päivänä. Veroilmoitus on annettava erikseen kustakin kaatopaikasta.

Tullipiiri vahvistaa verotuspäätöksellä suoritettavan jäteveron määrän. Jos verovelvollinen ei ole saanut verotuspäätöstä tiedoksi ennen veron maksamiselle asetetun määräajan päättymistä, jätevero on maksettava veroilmoituksen tai verovelvollisen kirjanpidon mukaisena.

Kirjanpitovelvollisuus

Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja sen valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Välivarastointialuetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käy selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten tulliviranomaiselle. Välivarastointialueiden osalta tarkastuksesta, tietojenantovelvollisuudesta ja haltuunotosta sekä salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä uuden jäteverolain 13 §:ssä säädetään.

Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään neljä kalenterivuotta verokauden tai laissa tarkoitetun välivarastoidun jätteen säilytysajan päättymisestä.

Viranomaisten tietojenvaihto

Tulliviranomaisella on myös uuden lain nojalla oikeus saada jäteverotusta ja sen valvontaa varten tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja ympäristöviranomaiselta, jolle on ympäristölainsäädännössä säädetty tai määrätty kaatopaikkoja koskeva lupa- tai valvontatehtävä.

Tulliviranomaisella on puolestaan oikeus antaa jäteveroverotusta varten saamiaan tietoja ja asiakirjoja yllä tarkoitetuille ympäristöviranomaisille näille säädettyä tai määrättyä tehtävää varten. Tiedot voidaan antaa valmisteverotuslain salassapitosäännösten estämättä.

Valmisteverotuslain täydentävät säännökset

Valmisteverotusmenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan jäteverotukseen siltä osin kuin jäteverolain 13 §:ssä säädetään. Pykälän perusteella verovelvollisia koskevasta rekisteristä, ilmoitusvelvollisuudesta, verotuksen toimittamisesta, veron maksamisesta ja veronkannosta, tarkastuksesta, tietojenantovelvollisuudesta ja haltuunotosta, oikeussuojakeinoista sekä rangaistuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään, jollei jäteverolaissa toisin säädetä. Valmisteverotuslakia sovelletaan myös jäteverotusta koskevien tietojen ja asiakirjojen salassapitoon lukuun ottamatta edellä mainittua jäteverolain 12 §:ssä tarkoitettua tietojen vaihtoa.

Niissä tapauksissa, joiden yhteydessä sovelletaan valmisteverotusmenettelyä koskevia säännöksiä, verovelvolliseen sovelletaan valmisteverotuslain verokausi-ilmoittajaa koskevia säännöksiä.

Siirtymäsäännökset

Jäteverolain 15 §:n 1 momentin mukaan uutta jäteverolakia sovelletaan jätteeseen, joka toimitetaan kaatopaikalle lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Jäteverolain 15 §:n 2 momentin nojalla nykyisen, kumottavan, jäteverolain mukaista välivarastointialuetta koskeva kolmen vuoden määräaika ei katkea uuden lain tullessa voimaan, vaan uuden lain mukainen määräaika lasketaan siitä ajankohdasta, jona kumottavan lain mukainen välivarastointi on alkanut.

Uusi laki sisältää myös säännöksen (15 § 3 momentti), jonka nojalla nykyisen lain mukainen verovelvollisten oikeus vähentää aiemmilta verokausilta vähentämättä jäänyt vero säilyy lainmuutoksesta huolimatta.

Lainsäädäntöön sisältyvä viittaus kumottavaan jäteverolakiin

Jäteverolain 14 §:n 4 momentin nojalla muissa laeissa ja niiden nojalla annetuissa säännöksissä oleva viittaus kumottavaan jäteverolakiin, katsotaan tarkoittavan viittausta uuteen jäteverolakiin.

THT