Hoppa till innehåll

Tyynenmeren sopimus; Papua-Uusi-Guinea

Julkaisuajankohta 25.5.2010 10.53
Tiedote

85/2010, RAS/LL

EY:n ja Tyynenmeren valtioiden välinen väliaikainen kumppanuussopimus on julkaistu EUVL:ssä L 272, 16.10.2009 (yhteensä 714 sivua). Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 20.12.2009 lähtien EU:n ja Papua-Uuden-Guinean välillä. Soveltamisen alkamista  koskeva ilmoitus on julkaistu EUVL:ssä C 125, 13.5.2010.

Sopimuksen osapuolina ovat EY ja sen jäsenvaltiot sekä Tyynenmeren valtioista Fidzisaarten tasavalta ja Papua-Uusi-Guinea. Sopimusta ei kuitenkaan siis vielä sovelleta Fidzisaariin.

Tavoitteena on edelleen edetä kattavan talouskumppanuussopimuksen tekemiseksi siten, että siihen sisältyisivät kaikki tarvittavat sopimuksen osat. Sopimus koskisi kaikkia kysymykseen tulevia Tyynenmeren saarivaltioita.

Sopimuksen tarkoituksena on muun ohella parantaa Tyynenmeren valtioiden pääsyä EU:n markkinoille.

Tavarakauppa ja tullit

Sopimusta sovelletaan EU:sta ja Tyynenmeren valtioista (vain Papua-Uusi-Guinea) peräisin oleviin tuotteisiin, jotka kuuluvat tullitariffin ryhmiin 1-97.

Tullietuudet ovat sopimuksessa nyt vastavuoroisia. Toisin sanoen myös yhteisön alkuperätuotteet  saavat tullietuuksia Tyynenmeren valtioihin (vain Papua-Uuteen-Guineaan) vietäessä.  Etuuden saamisen edellytyksenä on se, että yhteisön viejä on antanut tuotteelle  etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäselvityksen  (hakenut tullilta EUR.1 -tavaratodistuksen tai laatinut itse kauppalaskuilmoituksen).

Alkuperätuotteella ja ”peräisin olevalla” tuotteella tarkoitetaan sopimuksen pöytäkirjassa II  määriteltyjä tuotteita (alkuperäsäännöt, s. 569-712). Näitä alkuperäsääntöjä on tarkoitus tarkistaa viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta sääntöjen yksinkertaistamiseksi. Tuotteet luokitellaan sopimuksessa HS-järjestelmän mukaisiin nimikkeisiin.

Vientitullit pääsääntöisesti poistetaan alkuperätuotteiden viennissä Tyynenmeren valtioista yhteisöön.

Tuonti yhteisöön

Tyynenmeren valtioista (vain Papua-Uudesta-Guineasta) peräisin olevat tuotteet ovat pääsääntöisesti  tullittomia tuonnissa yhteisöön HS-järjestelmän nimikkeissä 1-97.  Poikkeuksen muodostavat 93 ryhmään kuuluvat tuotteet (muun muassa aseet), joista kannetaan edelleen sovellettavat suosituimmuustullit (sopimuksen liite I, s. 25).

Riisi

Nimikkeeseen 1006 kuuluvan riisin tullit poistetaan kuitenkin vasta 1.1.2010 lähtien lukuun ottamatta nimikkeeseen 1006 10 10 kuuluvia tuotteita. Nimikkeen 1006 10 10 tuotteiden tullit poistetaan heti sopimuksen voimaan tultua.

Sokeri

Yhteisö voi sokerimarkkinoiden häiriintyessä tietyin ehdoin kantaa nimikkeen 1701 tuotteista suosituimmuustullia vielä 1.10.2009 – 30.9.2015. Suojalausekkeen nojalla yhteisö voi vielä 1.10.2015 lähtienkin soveltaa Tyynenmeren valtioista peräisin olevan sokerin tuontiin suojatoimenpiteitä, jos esimerkiksi valkoisen sokerin markkinahinta EY:ssä laskee alle tietyn rajan.

Runsaasti sokeria sisältäville, tiettyihin nimikkeisiin kuuluville  tuotteille on oma valvontajärjestelmänsä 30.9.2015 asti sopimuksen liitteessä II esitettyjen  sokerikiintiöiden kiertämisen estämiseksi.

Tullittomuutta ei sovelleta EU:n syrjäisimmillä alueilla nimikkeeseen 0803 00 19 kuuluvien tuotteiden (tuoreet banaanit) osalta, eikä Ranskan merentakaisissa departementeissa nimikkeeseen 1701  kuuluvien tuotteiden osalta. Näitä määräyksiä sovelletaan 10 vuotta ja määräaikaa voidaan edelleen pidentää 10 vuodella (sopimuksen liitteen I kohta 9, s. 26).   

Vienti Tyynenmeren valtioihin

Sopimuksen liitteessä II  on esitetty yhteisön alkuperää olevista tuotteista Fidzisaarilla (s. 27-334, ei sovelleta vielä) ja Papua-Uusi-Guineassa (s. 335-561) kannettavien tullien määrät. Fidzisaaret tulevat poistamaan yhteisön alkuperää olevilta tuotteilta tuontitullit 15 vuoden aikana siten, että vapautetun kaupan osuus EU-alkuperää olevan tuonnin kokonaisarvosta tulee olemaan  noin 87 % ja nimikkeiden lukumäärästä noin 80 %. Papua-Uusi-Guinea toteuttaa tullien poistamisen heti, kun sopimusta ryhdytään 20.12.2009 soveltamaan. Papua-Uusi-Guineassa  tuontitulleista vapautetun kaupan osuus tulee olemaan sopimuksen soveltamisen alkamishetkestä lähtien noin 88 % EU-alkuperää olevan tuonnin  kokonaisarvosta  ja noin 82 %  tullinimikkeiden määrästä.

Tavoitteena on, että alkuperätuotteista kannetaan tullit vain yhden kerran, kun tuotteet tuodaan yhteisöön tai Tyynenmeren valtioihin.

Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet ovat sopimuksen mukaan sallittuja sekä yhteisössä että Tyynenmeren valtioissa (19 artikla). Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä sovellettaessa alkuperä määritetään etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti (yhteisössä niin sanotut yleiset alkuperäsäännöt).

Tullietuuksien väliaikaista poistamista (suspendointi) koskevat säännökset ovat sopimuksen 17 artiklassa. Tullietuudet voidaan poistaa yhdeltä tai useammalta tuotteelta väliaikaisesti, jos tuotteen alkuperäaseman tarkastamista koskevaa hallinnollista yhteistyötä laiminlyödään. Niinikään muut sääntöjenvastaisuudet ja petokset  voivat johtaa etuuskohtelun väliaikaiseen poistamiseen. Virallisessa lehdessä on julkaistava ilmoitus maahantuojille, jos jonkun tuotteen ja alkuperän osalta on havaittu puolueettomiin tietoihin perustuva hallinnollisen yhteistyön laiminlyönti ja/tai sääntöjenvastaisuus tai petos (17 artiklan 5 kohta).

Alkuperäsäännöt

Sopimuksen pöytäkirjassa II on alkuperäsäännöt (s. 569-712). Tämä pöytäkirja korvaa markkinoillepääsyasetuksen  (Neuvoston asetus (EY) No. 1528/2007, EUVL L 348, 31.12.2007) liitteessä II esitetyt alkuperäsäännöt 20.12.2009 lähtien (EUVL C 125, 13.5.2010) EU:n ja Papua-Uuden-Guinean välisessä kaupassa. Tekstiilituotteilla alkuperäaseman saavuttamiseksi riittää  esimerkiksi  neulosnimikkeissä (60 ja 61 ryhmät)  yksivaihevalmistus. Sääntöjen rakenne noudattaa pääosin Euro-Välimeri-sopimusverkoston alkuperäsääntöjä.

Kumulaatio yhteisössä

Tyynenmeren valtion, muiden AKT-valtioiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot)  ja MMA:iden (Merentakaiset maat ja alueet)  alkuperäaineksia pidetään yhteisön alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät yhteisössä valmistettuun tuotteeseen. Näiden alkuperäainesten ei tarvitse olla yhteisössä riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu enemmän kuin 7 artiklassa tarkoitetaan (enemmän kuin niin sanotut riittämättömät valmistustoimet). Mainituissa valtioissa ja alueilla saavutettua alkuperäosuutta voidaan käyttää hyväksi yhteisössä alkuperäaseman saavuttamiseksi (täyskumulaatio). Komissio julkaisee EUVL:n C-sarjassa ilmoituksen, mistä lähtien kumulaatiota voidaan yhteisössä soveltaa. MMA:eet on lueteltu pöytäkirjan liitteessä  VIII (s. 688) ja muut AKT-valtiot liitteessä X (s. 691 ).
Mainittua kumulaatiota voidaan kuitenkin soveltaa liitteessä IX  (s. 690) lueteltujen tuotteiden osalta vasta 1.10.2015 jälkeen. Liite IX kattaa muun muassa nimikkeet 1701 ja 1702 sekä nimikkeiden  ex 1704, ex 1806 ja ex 1901 tuotteita. Nimikkeeseen 1006 kuuluvan riisin osalta kumulaatiota voidaan soveltaa 1.1.2010 jälkeen.

Kumulaatio Tyynenmeren valtioissa

Tyynenmeren valtioissa sovelletaan vastaavaa täyskumulaatiota yhteisössä, MMA:issa ja muissa AKT-valtioissa suoritettuun valmistukseen. Kumulaatiota voidaan kuitenkin soveltaa liitteessä IX  (s. 690) lueteltujen tuotteiden osalta vasta 1.10.2015 jälkeen. Nimikkeeseen 1006 kuuluvan riisin osalta kumulaatiota voidaan soveltaa 1.1.2010 jälkeen.

Kumulaation soveltamista on rajoitettu Etelä-Afrikasta peräisin olevien tuotteiden osalta seuraavasti. Kumulaatiota ei sovelleta lainkaan liitteessä XI tarkoitettuihin Etelä-Afrikasta peräisin oleviin tuotteisiin (s. 692-703,  eräät perusmaataloustuotteet, kalastustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet sekä nimikkeeseen 7601 kuuluva muokkaamaton alumiini). Kumulaatiota sovelletaan vasta 31.12.2009 jälkeen liitteessä XII tarkoitettuihin Etelä-Afrikasta peräisin oleviin tuotteisiin (s. 704-712,  eräät perusmaataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet).

Kumulaatio naapureina olevien kehitysmaiden kanssa

Kumulaation soveltaminen on mahdollista myös alkuperäsääntöpöytäkirjan liitteessä VIII(a)  (s. 689) mainittujen valtioiden kanssa. Tällaisen naapurina olevan kehitysmaan alkuperäaineksia pidetään Tyynenmeren valtion alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että Tyynenmeren valtiot, EU ja naapureina olevat kehitysmaat ovat tehneet sopimuksen hallinnollisista yhteistyömenettelyistä, joilla varmistetaan tämän kumulaation moitteeton soveltaminen. Naapureina olevia kehitysmaita koskevassa liitteessä VIII(a) ei tällä hetkellä mainita yhtään valtiota.

Nimikekohtaiset alkuperäsäännöt (ns. luettelosäännöt)

Alkuperäsääntöpöytäkirjan liitteessä II (s. 591-669) on nimikekohtaiset alkuperäsäännöt. Näissä säännöissä ei kuitenkaan ole vielä  otettu huomioon nimikkeistöön 1.1.2007 tulleita muutoksia (HS 2007).

Tämän lisäksi eräille elintarviketuotteille on vaihtoehtoiset nimikekohtaiset alkuperäsäännöt pöytäkirjan liitteessä II(a) (s. 670-672). Silloin, kun alkuperä on määritetty näiden poikkeuksellisten (poikkeus/derogaatio) sääntöjen perusteella, on alkuperäselvityksessä oltava seuraava englanninkielinen merkintä:

”Derogation – Annex II(a) of Protocol . . . – Materials of HS heading No . . . originating from . . . used.” 

Tämä merkintä on tehtävä EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan 7 (huomautuksia-kohta) tai kauppalaskuilmoitukseen.

Yleinen toleranssisääntö alkuperäsääntöpöytäkirjassa on 15 % tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta. Tämä toleranssisääntö ei koske 50 – 63 ryhmään kuuluvia tekstiilejä.

Poikkeukset jalostetuille kalatuotteille

Tyynenmeren valtioissa saattaa olla tilanne, että kokonaan tuotettua kalaraaka-ainetta ei ole riittävästi tarjolla kalanjalosteteollisuudelle. Tämän vuoksi nimikkeeseen 1604 ja 1605 kuuluville jalostetuille kalastustuotteille voidaan myöntää poikkeuksia (derogaatio) alkuperäsääntöjen soveltamisesta kevennetyllä ilmoitusmenettelyllä. Näiden jalosteiden valmistuksessa voidaan käyttää sellaista 3 ryhmän raaka-ainetta, joka ei ole  alkuperätuote. Tyynenmeren valtion on etukäteen ilmoitettava asiasta komissiolle. Tällaista poikkeusta sovelletaan Tyynenmeren valtiosta tapahtuvaan tuontiin kulloinkin vasta sen jälkeen, kun EUVL:ssä on julkaistu ilmoitus asiasta. Papua-Uusi-Guineaa koskeva ilmoitus on julkaistu EUVL C 125, 13.5.2010.

Poikkeukset hakemusmenettelyllä

Alkuperäsäännöt mahdollistavat poikkeusten myöntämisen myös hakemusmenettelyllä (derogaatiot, 39 artikla). Poikkeuksia voidaan myöntää tuotealasta riippumatta, jos se on Tyynenmeren valtioissa tapahtuvan elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen syntymisen vuoksi perusteltua. Päätös poikkeushakemukseen on tehtävä 75 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Poikkeukset ovat yleensä voimassa viisi vuotta. Komissio julkaisee näitä poikkeuksia koskevat  päätökset EUVL:ssä.
Riittämättömänä valmistustoimena on esitetty myös sokerin sekoittaminen muiden ainesten kanssa.

Alkuperäsääntöihin ei sisälly tullinpalautuskielto-säännöstä. Sääntöihin ei myöskään sisälly säännöstä niin sanotusta  kirjanpidollisesta materiaalinerottelusta.

Alkuperäselvitys

Tuotteen alkuperäasema osoitetaan EUR.1-tavaratodistuksella tai kauppalaskuilmoituksella. Säännöksiin sisältyy valtuutetun viejän menettely laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta. Valtuutetun viejän asema voidaan hakemuksesta myöntää sekä yhteisöviejälle että Tyynenmeren valtiossa (Papua-Uudessa-Guineassa) toimivalle  viejälle. Alkuperäselvitys on voimassa kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu vientimaassa.

Kauppalaskuilmoituksen tekstin malli noudattaa niin sanottua yleistä mallia (Liite IV, s. 678-680).

Kumulaatiota sovellettaessa tuotteen alkuperäasema osoitetaan EUR.1-tavaratodistuksella tai pöytäkirjan liitteessä V A esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella (s. 681, Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema). Suoritettu valmistus osoitetaan liitteessä V B esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella (s. 682, Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa).

Etuuskohtelu ilman alkuperäselvitystä

Yksityishenkilöiden toisille yksityishenkilöille lähettämät tuotteet  (pikkulähetykset) sekä matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina alkuperäselvitystä esittämättä tiettyyn arvorajaan asti. Edellytyksenä on, että kysymyksessä ei ole kaupallinen tuonti ja, että tuotteiden on ilmoitettu täyttävän alkuperäsääntöpöytäkirjassa määrätyt vaatimukset.  Lähetettävien tuotteiden (pikkulähetykset) yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 500 euroa ja matkustajatuomisten 1 200 euroa.

Etuuskohtelun muutokset käytännössä

Puheena olevien Tyynenmeren valtioiden alkuperätuotteet ovat saaneet 31.12.2007 asti yksipuolisia tullietuuksia yhteisöön tuotaessa AKT-EY-kumppanuussopimuksen nojalla (Cotonoun sopimus,  Taricissa LOMA-kohtelu). Edelleen 1.1.2008 lähtien näiden valtioiden alkuperätuotteet ovat saaneet yksipuolisia tullietuuksia yhteisöön tuotaessa niin sanotun markkinoillepääsyasetuksen nojalla (Neuvoston asetus No. 1528/2007, Taricissa EPA-kohtelu). Tyynenmeren sopimuksen  soveltamisen alkamista Papua-Uuden-Guinean osalta ei ole vielä otettu huomioon Taric-tietokannassa. Etuuskohteluna esiintyy EPA-kohtelu, jossa kuitenkin viitataan markkinoillepääsyasetukseen.

Lisätietoja asiasta antavat tullipiirien alkuperäasiantuntijat.

THT