Tuoteväärennökset työllistävät Tullia, mutta syövät muiden työpaikkoja
Nettikaupan räjähdysmäinen kasvu näkyy Tullin pysäyttämien tuoteväärennösten määrässä: 63 prosenttia pysäytyksistä tehtiin viime vuonna postiliikenteessä. Valvontakohteena postiliikenne on tuoteväärennöksissäkin haastava, sillä ennakkotietoja saapuvista lähetyksistä ei ole saatavilla ja pakettivolyymit ovat suuret. Tuoteväärennöksen löytäminen vaatii aina paketin fyysisen avaamisen, sillä esim. läpivalaisun avulla ei voida erottaa väärennöksiä aidoista tuotteista.
Nykyään Suomeen saapuvat tuoteväärennökset kulkevat pääosin posti- ja pikarahtiliikenteessä, ja tästä syystä sekä tuotteiden kappalemäärät, että arvot ovat pienentyneet. Tuoteväärennösten kuljetusmuodossa on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana suuri muutos. Ennen vuotta 2012 Tulli löysi suurimman osan tuoteväärennöksistä itään päin suuntautuvasta transitoliikenteestä. Sittemmin maailman poliittiset ja taloudelliset muutokset sekä EU-tuomioistuimen päätös transitoliikenteessä olevien tuoteväärennösten valvonnasta ovat muuttaneet tilannetta radikaalisti. Vuonna 2017 transitokuljetusten osuus pysäytyksistä oli vain kuusi prosenttia, mutta kappalemäärinä laskettuna suurin osa pysäytetyistä tuotteista löydetään edelleen transitoliikenteestä.
Tuoteväärennöksistä yli 80 prosenttia tulee Kiinasta tai Hongkongista. Viime vuonna suurin osa pysäytyksistä, 79 prosenttia, tehtiin Lentotullin alueella. Helsinki Vantaan lentokentällä on suorat yhteydet Kaukoitään, joten väärennöksiä löydetään niin lentorahdista kuin posti- ja pikarahtiliikenteestä. Väärennettyjen tuotteiden valikoimaan kuului vuonna 2017 muun muassa lasten leluja, auton varaosia, urheilutarvikkeiden varaosia, pelikonsoleita sekä kenkiä ja vaatteita.
Väärennösbisnes aiheuttaa 60 mrd. euron tappiot ja syö työpaikkoja
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto eli EUIPO on viimeisten viiden vuoden aikana selvittänyt tuoteväärennösten taloudellisia kustannuksia teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista kärsivillä aloilla. Selvityksessään EUIPO on tutkinut 13 alaa: kosmetiikka ja hygienia, vaatteet, jalkineet ja asusteet, urheiluvälineet, lelut ja pelit, korut ja kellot, käsi- ja matkalaukut, äänitemusiikki, väkevät alkoholijuomat ja viinit, lääkkeet, torjunta-aineet, älypuhelimet, akut ja renkaat. Kertyneet tappiot ovat vuodessa 60 miljardia euroa eli 116 euroa jokaista EU-kansalaista kohden. Väärennösten takia laillisten valmistajien tuotanto on vähäisempää ja näin ollen myös työntekijöiden tarve pienenee. Näillä aloilla menetetään suoraan 434 000 työpaikkaa.
Suomessa väärennösten vuoksi edellä mainitut 13 alaa menettävät 4 prosenttia suorasta myynnistään vuosittain. Tämä vastaa noin 380 miljoonaa euroa, joka jokaista Suomen asukasta kohden laskettuna tekee 69 euroa vuodessa.
Tuoteväärennökset ovat turvallisuusriski
Tuoteväärennös- ja piraattituotekauppa on järjestäytyneen rikollisuuden yksi tärkeimmistä tulonlähteistä. Väärennösten myynnillä rahoitetaan muuta rikollisuutta, kuten ihmis-, huume- ja asekauppaa.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että väärennöksen hankkija saattaa maksaa edullisesta tuotteesta loppujen lopuksi äärettömän kovan hinnan: tuoteväärennöksen käyttö saattaa aiheuttaa vakavan terveysriskin. Väärennetty lääke voi pahimmassa tapauksessa tappaa, samoin puutteellisesti suojattu sähkölaite.
– Maailmalla tuoteväärennösbisnestä pyörittävät järjestäytyneet rikollisorganisaatiot, sillä katetuotto tuoteväärennösbisneksessä on suurta ja rangaistukset pieniä. Maksimoidakseen tulonsa väärentäjät käyttävät halvimpia mahdollisia materiaaleja valmistaessaan tuoteväärennöksiä, jolloin materiaalit voivat sisältää esimerkiksi vaarallisia tai haitallisia kemikaaleja, kertoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.
Tulli valvoo tuoteväärennöksiä EU:n ulkopuolelta unionin tullialueelle suuntautuvassa tavaraliikenteessä. Valvontaa säätelee asetus (EU) No: 608/2013, joka määrittelee unionin tulleille yhteiset toimintatavat ja tähtää erityisesti teollis- tai tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden nopeaan hävittämiseen.
