Hoppa till innehåll

Tavaraviennin arvo kasvoi seitsemän prosenttia vuonna 2018 – kauppataseen alijäämä hieman pienempi kuin vuotta aiemmin

Julkaisuajankohta 7.2.2019 9.00
Tiedote

VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi seitsemän prosenttia vuonna 2018 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan hieman yli 63,8 miljardia euroa. Myös tuonnin arvo nousi, kuusi prosenttia. Tavaratuonti oli arvoltaan lähes 66,5 miljardia euroa. Edellisvuonna 2017 vienti nousi 15 ja tuonti 14 prosenttia.  Vuonna 2016 vienti laski neljä prosenttia, mutta tuonti kasvoi yhden prosentin.

Kauppataseen alijäämä väheni viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan runsaan 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2018. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa väheni vähän alle 1,5 miljardiin euroon viime vuonna. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa alijäämää kertyi hieman yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2018. Vuonna 2017 kauppataseen alijäämää kertyi lähes 2,8 miljardia euroa. EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa vajetta kertyi tuolloin kaksi miljardia euroa, ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa oli 711 miljoonaa euroa alijäämäistä. Vuonna 2016 kauppataseen alijäämä oli 3,1 miljardia euroa. Ulkokaupan ylijäämä oli tuolloin 434 miljoonaa euroa, mutta EU-kauppa oli alijäämäistä 3,6 miljardilla eurolla.

Lähes kaikkien päätoimialojen viennin kasvu hidastui vuonna 2018 tammi-marraskuussa edellisvuoden kasvuun verrattuna, paitsi metsäteollisuuden tuotteiden, joiden vienti nousi kymmeneksen. Koneiden ja laitteiden vienti kasvoi kuusi prosenttia, mutta kuljetusvälineiden vienti laski neljä prosenttia vertailuvuodelle osuneiden laivatoimitusten vuoksi. Moottoriajoneuvojen vienti kasvoi 16 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti suureni yli kymmeneksen. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi myös kohonneiden vientihintojen myötä. Muun kemianteollisuuden vienti suureni maltillisemmin, paitsi lääkkeiden vienti, joka laski. Tulli julkaisee ulkomaankaupan yksityiskohtaiset maa- ja tavaratiedot koko viime vuoden osalta 28.2.2019.

Myös tavaratuonnin arvon kasvu hidastui vuonna 2018 tammi-marraskuussa. Kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden tuonti oli samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden sekä investointitavaroiden tuonti nousi jonkin verran, mutta poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvon kasvu oli ripeää, hintojen nousun vuoksi. Kulutustavaroiden tuonti nousi hieman.

EU-maihin suuntautunut vienti kasvoi kuusi prosenttia vuonna 2018. Vienti euroalueelle nousi neljä prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin suureni kahdeksan prosenttia. Tuonti EU-maista kasvoi neljä prosenttia ja tuonti muista maista kymmenen prosenttia. Vuonna 2017 vienti EU-maihin kasvoi 17 prosenttia. Myös vienti EU:n ulkopuolelle nousi, 13 prosenttia. Tuonti EU-maista suureni vuonna 2017 vähemmän kuin vienti, 11 prosenttia. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta kasvoi samaan aikaan 18 prosenttia. 

Kokonaiskehitys, miljoonaa euroa (vuoden 2018 luvut perustuvat ennakkotilastoon)

Kuvio 1. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, 2016–2018, miljoonaa euroa.

Kuvio 2. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain 1990–2018, miljardia euroa.

Kone- ja kulkuneuvoteollisuudella yhä suurin osuus tavaraviennistä

Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli vuoden 2018 tammi-marraskuun tiedoilla laskettuna 21,2 prosenttia. Osuus laski edellisvuodesta prosenttiyksikön, mutta ryhmä oli yhä suurin viennin toimiala. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus tavaraviennistä nousi hieman edellisvuoden 20 prosentista. 20,4 prosenttiin.Se oli toiseksi suurin viennin toimialamme. Koko kemianteollisuuden osuus suureni myös aavistuksen 19,4 prosenttiin. Nämä kolme toimialaa kattoivat 61 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Metalliteollisuuden osuus oli 15,6 prosenttia vuonna 2018 tammi-marraskuussa ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 11,6 prosenttia. Muutokset olivat sangen pieniä edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 3. Eri toimialojen tuotteiden (CPA) osuudet koko viennistä 2000–2018 (1–11), prosenttia

Tavaraviennin kasvuvauhti hidastui päävientialoilla, paitsi metsäteollisuudessa

Koneiden ja laitteiden viennin kasvu kokonaisuudessaan väheni kuuteen prosenttiin vuoden 2018 tammi-marraskuussa. Vuonna 2017 kasvua kertyi 12 prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti suureni kahdeksan prosenttia sekä sähkökoneiden ja –laitteiden vienti kaksi prosenttia. Mobiiliteknologian verkkolaiteiden vienti kasvoi yli neljänneksen. Laivaviennin 34 prosentin lasku veti koko kuljetusvälineiden tavararyhmän viennin neljän prosentin laskuun. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi 16 prosenttia.

Metsäteollisuussektorin viennin arvo kokonaisuudessaan kasvoi kymmenen prosenttia vuoden 2018 tammi-marraskuussa. Vuonna 2017 metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi viisi prosenttia. Sahatavaran viennin kasvu oli maltillista ja puutuotteiden vienti laski hieman, mutta paperimassan vienti kasvoi yli kolmanneksen.  Paperin ja pahvin viennin arvo kasvoi kahdeksan prosenttia.

Vuoden 2018 tammi-marraskuussa öljytuotteiden viennin arvo oli 14 prosentin kasvussa.  Vuonna 2017 öljytuotteiden viennin arvo nousi yli viidenneksen. Öljytuotteiden vientihinnat nousivat viime vuoden tammi-marraskuussa 17 prosenttia, mutta vientimäärät laskivat samaan aikaan kaksi prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Öljytuotteiden osuus tavaraviennistä nousi edeltävän vuoden7,8 prosentista 8,2 prosenttiin. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti hidastui neljän prosentin kasvuun toissa vuoden kuuden prosentin kasvusta. Peruskemikaalien ja muovien vienti suureni, kun taas lääkkeiden vienti väheni hieman.

Myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu kokonaisuudessaan hidastui vuonna 2018. Kasvua kertyi 12 prosenttia, kun muutosprosentti vuonna 2017 oli 18 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti suureni 14 prosenttia ja värimetallien kymmenen prosenttia. Metallituotteiden vienti lisääntyi yhdeksän prosenttia.

Malmien ja metalliromun vienti nousi ripeästi, 29 prosenttia. Kojeiden ja mittarien vienti kasvoi tammi-marraskuussa seitsemän prosenttia, mutta elintarvikkeiden vienti laski viisi prosenttia.

Kuvio 4. Päävientialojen viennin muutos 2010–2018 (1–11), prosenttia.

Tavaratuonnin arvon kasvuun vaikutti eniten öljyn hinnan nousu

Tavaratuonnin arvoon tammi-marraskuussa vaikutti nostavasti eniten poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvon 24 prosentin nousu. Raakaöljyn tuonnin arvo nousi 29 prosenttia. Kasvu johtui lähes kokonaan tuontihintojen noususta. Tuontimäärät nousivat vain prosentin. Öljytuotteiden tuontihinnat nousivat 23 prosenttia ja tuontimäärät vähenivät samaan aikaan yhdeksän prosenttia.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia ja investointitavaroiden kuusi prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti kokonaisuudessaan pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2017, jossa kuljetusvälineiden osien ja tarvikkeiden tuonti nousi 17 prosenttia, henkilöautojen kuusi prosenttia, mutta muiden kuljetusvälineiden tuonti väheni 34 prosenttia.  Elintarvikkeiden tuonti oli myös samalla tasolla kuin vuonna 2017, ja kulutustavaroiden tuonti kasvoi kolme prosenttia. 

Kuvio 5. Päätuontialojen tuonnin muutos 2013–2018 (1–11), prosenttia, BEC-luokitus.

EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta lähes 60 prosenttia

EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä laski aavistuksen vuonna 2018 edeltävän vuoden 60 prosentista 59,6 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus väheni myös hieman edeltävän vuoden 60,7 prosentista 59,5 prosenttiin.

EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 40,4 prosenttia ja tuonnista 40,5 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2017 olivat viennissä 40 prosenttia ja tuonnissa ja 39,3 prosenttia.

Kuvio 6. EU-viennin ja EU-tuonnin osuudet Suomen ulkomaankaupasta 2002–2018.

Huom: pystyakselin arvo alkaa 45 prosentista.

Saksa on suurin kauppakumppanimme

Saksa nousi sekä suurimmaksi vientimaaksemme että suurimmaksi kauppakumppaniksemme jo vuonna 2014. Saksa säilytti asemansa myös vuonna 2018, sen osuus tavaraviennistä nousi edellisvuoden 14,2 prosentista 15,3 prosenttiin tammi-marraskuun tiedoilla laskettuna. Ruotsi oli jälleen toiseksi suurin vientimaamme 10,3 prosentin osuudella ja myös toiseksi suurin kauppakumppanimme. Alankomailla ja Yhdysvalloilla oli viime vuonna lähes yhtä suuret osuudet Suomen tavaraviennistä, 6,7 prosenttia. Yhdysvallat kiri kuitenkin Alankomaiden edelle kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi hyvin pienellä marginaalilla. Kiina nousi viime vuonna viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Venäjän ohi. Sen osuus oli 5,6 prosenttia. Venäjän osuus koko tavaraviennistä oli 5,1 prosenttia. Kuudentena oli Iso-Britannia ja sen osuus oli 4,5 prosenttia.

Saksa pysyi myös suurimpana tuontimaana vuoden 2018 tammi-marraskuussa. Sen osuus koko tavaratuonnista oli 15,6 prosenttia. Venäjä oli suurin tuontimaamme vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2015, jolloin maa putosi kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi 11 prosentin osuudella. Suurimmillaan Venäjän osuus koko tavaratuonnista oli vuonna 2013, jolloin se oli 18 prosenttia. Vuonna 2017 Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi 13,2 prosentin osuudella, ja vuonna 2018 osuus nousi 14 prosenttiin. Ruotsi oli kolmannella sijalla 10,9 prosentin osuudella koko tavaratuonnista vuonna 2018. Kiina oli neljänneksi suurin 7,0 prosentin osuudella. Alankomaat oli viides. Maan osuus oli viime vuoden tammi-marraskuussa 5,4 prosenttia. Yhdysvallat oli kuudennella sijalla (3,3%).

Kuvio 7. Saksan, Alankomaiden, Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Iso-Britannian ja Ruotsin osuus Suomen tavaraviennistä 2010–2018 (1­–11), prosenttia.

Vienti Saksaan kasvoi 14 prosenttia viime vuoden tammi-marraskuussa, ja vienti Ruotsiin seitsemän prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin nousi kuusi prosenttia samaan aikaan ja vienti Alankomaihin suureni neljä prosenttia. Vienti Venäjälle laski viime vuoden tammi-marraskuussa kolme prosenttia. Vienti Isoon-Britanniaan kasvoi seitsemän prosenttia. Viennin suurimpia kasvumaita vuonna 2018 tammi-marraskuussa olivat Etelä-Korea, Japani, Kanada ja Tanska.

Tuonti Saksasta nousi viime vuoden tammi-marraskuussa kahdeksan prosenttia ja tuonti Ruotsista viisi prosenttia. Tuonti Venäjältä kasvoi 12 prosenttia ja tuonti Alankomaista suureni kolme prosenttia. Tuonti Kiinasta kasvoi prosentin ja tuonti Yhdysvalloista nousi 11 prosenttia. Tuonti Ranskasta laski yli viidenneksen, mutta Isosta-Britanniasta sekä Tanskasta vain hieman. Tulli julkaisee koko vuoden 2018 ulkomaankaupan maakohtaiset tiedot 28.2.2019.

Kuvio 8. Suomen viennin arvon muutos Saksaan, Alankomaihin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Kiinaan, Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin 2010–2018 (1–11), prosenttia.

EU-maiden tavaraviennin kehitys vuonna 2018

EU-maiden (EU28) yhteenlaskettu tavaravienti kasvoi vuoden 2018 tammi-marraskuussa viisi prosenttia.[1] Suomen tavaravienti nousi vastaavana ajanjaksona seitsemän prosenttia. Suomen viennin kasvu vuoden 2018 tammi-marraskuussa oli EU-maista yhdeksänneksi korkein ja EU-maiden kokonaisviennin keskiarvoa korkeampi. Seitsemän prosentin viennin kasvuun ylsi myös viisi muuta EU-maata. Vuotta aiemmin Suomen viennin kehitys oli toiseksi korkein, mutta vuonna 2016 se oli kolmanneksi heikoin kaikista EU-maista vastaava ajanjaksona.

Vienti oli kasvussa Luxemburgia lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa. Yli kymmenen prosentin kasvuun ylsi kuusi EU-maata, esimerkiksi Virossa vienti nousi 13 prosenttia. Muissa Suomen suurimmissa kauppakumppanimaissa viennin kasvu oli Suomen viennin kasvua heikompaa. Saksassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Belgiassa vienti kasvoi neljä prosenttia. Isossa-Britanniassa kasvua kertyi vientiin seitsemän prosenttia ja Alankomaissa kuusi prosenttia. Tanskassa vienti nousi vain kaksi prosenttia.

Kuvio 9. Viennin muutos eri EU-maissa vuonna 2018 (111), prosenttia

[1] Lähde: Eurostat news release 9/2019
Mediemeddelande