Hoppa till innehåll

Huhtikuussa 2022 vienti Venäjälle laski 58 prosenttia, mutta tuonnin arvo kasvoi kolme prosenttia

Julkaisuajankohta 7.6.2022 9.00 | Julkaistu suomeksi 7.6.2022 klo 9.01
Tiedote

Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle väheni 58 prosenttia huhtikuussa 2022 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 144,3 miljoonaa euroa. Tavaratuonnin arvo Venäjältä kasvoi kolme prosenttia runsaaseen 0,5 miljardiin euroon. Verrattuna tämän vuoden maaliskuuhun viennin arvo laski 22 prosenttia ja tuonnin 47 prosenttia.

Huhtikuussa viennissä suurin lasku euromääräisesti (-61,6 MEUR ja -83 %) oli CN-luokassa koneet ja mekaaniset laitteet sekä niiden osat, johon EU on asettanut myös eniten vientipakotteita. Prosentuaalisesti vastaava lasku oli luokassa sähkölaitteet ja niiden osat, jossa on myös merkittävästi EU:n vientipakotteita.

Prosentuaalisesti eniten laski öljytuotteiden viennin arvo, 95 prosenttia. Viennissä kirjattiin laskua lähes kaikkiin muihinkin tavaraluokkiin, paitsi kuparikiven vientiin, joka kasvoi 16 prosenttia viime vuodesta. Kuparikiven osuus Suomen viennistä Venäjälle oli huhtikuussa jopa 57 prosenttia.

Raakaöljyn tuonnin arvo Venäjältä väheni 62 prosenttia ja määrä 68 prosenttia huhtikuussa verrattuna edellisen vuoden huhtikuuhun. Maaliskuuhun 2022 verrattuna raakaöljyn tuonti Venäjältä väheni 70 prosenttia. Raakaöljyn tuonti onkin korvautunut tuonnilla lähinnä Norjasta. Puutuonti Venäjältä laski 70 prosenttia huhtikuussa, koska raakapuun tuonti Venäjältä loppui maaliskuussa. Huhtikuussa sahatun puun (8,1 milj.eur) ja polttopuun (2,5 milj.eur) tuonti on jatkunut edelleen. Merkittävä tuonnin kasvu oli nikkelissä ja nikkelitavaroissa, joiden arvo nousi 53,2 miljoonaa euroa ja 72 prosenttia viime vuodesta. Tuontimääräkin kasvoi reippaasti.

Eniten kasvoi maakaasun tuonnin arvo, 73,9 miljoonaa euroa ja 333 prosenttia. Maakaasun hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Sähköenergian tuonnin arvo Venäjältä nousi huhtikuussa 43,1 miljoonaa euroa ja 295 prosenttia. Öljytuotteiden tuonnin arvo nousi huhtikuussa vain 19 prosenttia, kun määrä laski noin kolmanneksen.

– Huhtikuussa tuonti Venäjältä lähes puolittui maaliskuuhun verrattuna. Raakaöljyn tuonti supistui merkittävästi. Alustavasti tullausjärjestelmien raporttien perusteella toukokuussa nikkelikivenkin tuonti laski, ollen 42,9 miljoonaa euroa. Toukokuussa tuonti Venäjältä laski edelleen, esimerkiksi raakaöljyä ei tuotu lainkaan toukokuussa Venäjältä, tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo.

Tuoreet liikennetiedot Venäjän vastaiselta rajalta

Venäjän satamista saapui merialuksia viikoilla 1-9/2022 keskimäärin noin 22 alusta viikossa, mutta viikoilla 19-22/2022 keskimäärin enää kahdeksan alusta. Edellisten neljän viikon aikana Venäjän satamista saapui 76 prosenttia vähemmän aluksia kuin vuosi sitten. Venäläisten aluksien 17.4.2022 alkaneella saapumiskiellolla ei ole ollut juurikaan vaikutuksia Suomen tuontiin, koska Suomeen saapui alkuvuonna vain muutamia Venäjälle rekisteröityjä aluksia.  Toukokuussa 2022 saapui yksi venäläinen alus tuoden soijaa.

Huhtikuussa 2022 saapuvien kuormattujen junavaunujen lukumäärä itärajalla vähentyi 65 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lukumäärä oli 7 973 kuormattua junavaunua. Toukokuussa 2022 näiden junavaunujen lukumäärä vähentyi 70 prosenttia, jolloin Venäjältä saapui Suomeen 6 829 kuormattua junavaunua. Lähtevien kuormattujen junavaunujen määrä Venäjälle laski huhtikuussa 49 prosenttia ja toukokuussa 41 prosenttia. Lentoliikennettä ei ole enää Suomen ja Venäjän välillä.

Itärajan kolmen suurimman rajanylityspaikan Vaalimaan, Imatran ja Nuijamana saapuvien kuorma-autojen lukumäärä viikoilla 5-9 oli keskimäärin 3 175 kpl viikossa, kun viikoilla 19-22 lukumäärä oli keskimäärin 1 175 kpl. Viikon 14 lauantaista 9.4.2022 alkaen Tulli on käännyttänyt takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jos autot ovat Venäjän tai Valko-Venäjän kilvissä. Kuljetukset ovat siirtyneet pääosin Suomeen rekisteröityneille kuorma-autoille, joiden lisäksi mukaan on tullut Baltian maihin rekisteröityjä kuorma-autoja.

Kuvio 1. Raskas liikenne Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla, saapunut ja lähtenyt liikenne yhteensä viikoittain v. 2022, lukumäärä sekä muutos edelliseen viikkoon, prosenttia

Taulu 1. Vienti Venäjälle helmi-huhtikuussa 2022, ennakkoarvo ja huhtikuun muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen

CN-luokka Helmikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Maaliskuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Huhtikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Muutos
%
01-24 Eläin- ja kasvituotteet 7,9 5,0 2,5 -75%
25-27 Kivennäistuotteet 27,4 5,2 1,3 -94%
  2710 Öljytuotteet 24,8 4,4 1,1 -95%
28-38 Kemianteollisuuden tuotteet 25,6 18,4 9,3 -64%
39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat 24,4 19,9 10,0 -62%
47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä –tavarat 36,9 21,4 10,4 -75%
50-67 Tekstiilit ja jalkineet 3,9 3,5 1,5 -41%
72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat 75,6 61,1 89,3 0%
  7401 Kuparikivi 56,0 52,2 82,8 16%
84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat 78,2 27,7 13,0 -83%
85 Sähkölaitteet ja niiden osat 15,9 5,3 1,5 -91%
86-89 Kuljetusvälineet 13,2 6,0 1,2 -94%
90-92 Optiset tai lääketieteelliset kojeet ja laitteet, ym 6,6 4,4 1,5 -82%
Muut CN-luokat 7,9 6,2 2,8 -67%
Yhteensä 323,5 183,9 144,3 -58%

Taulu 2. Tuonti Venäjältä helmi-huhtikuussa 2022, ennakkoarvo ja huhtikuun muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen

CN-luokka Helmikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Maaliskuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Huhtikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Muutos
%
01-24 Eläin- ja kasvituotteet 9,0 8,6 4,9 -2%
25-27 Kivennäistuotteet 619,5 551,6 276,6 18%
  2701 Kivihiili 17,2 11,8 12,2 290%
  2709 Raakaöljy 316,5 144,5 44,6 -62%
  2710 Öljytuotteet 131,3 148,9 61,0 19%
  2711 Maakaasu 68,3 151,4 96,1 333%
  2716 Sähköenergia 71,9 77,1 57,7 295%
28-38 Kemianteollisuuden tuotteet 106,9 85,3 51,0 -24%
  31 Lannoitteet 17,7 19,8 3,0 -80%
39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat 9,3 26,7 4,9 -45%
  4011 Uudet pneumaattiset ulkorenkaat, kumia 6,0 21,0 3,4 -40%
44-46 Puu ja puusta valmistetut tavarat 37,4 38,4 12,8 -70%
47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä -tavarat 4,4 6,2 0,9 -71%
72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat 177,0 264,2 153,2 44%
  72 Rauta ja teräs 9,0 12,5 15,4 -9%
  73 Rauta- ja terästavarat 3,7 3,6 1,2 -81%
  74 Kupari ja kuparitavarat 12,0 24,6 1,3 -52%
  75 Nikkeli ja nikkelitavarat 142,2 213,6 126,9 72%
84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat 1,3 2,2 16,1 -54%
85 Sähkölaitteet ja niiden osat 3,5 4,3 3,0 -35%
Muut CN-luokat 6,6 10,0 4,3 -31%
Yhteensä 974,9 997,3 527,7 3%

Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt luvut ovat ennakkotietoja ja muutokset ovat mahdollisia, kun tiedot täydentyvät.

Tulli, Tilastointi
Tiedustelut:
Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, puh. 040 332 18 62, olli-pekka.penttila@tulli.fi, Twitterissä @Penttila_Olli
Mediatiedote Tilastotiedote