Vaalimaalla tullitoimintaa jo 60 vuotta
Vaalimaan tulli- ja raja-asema täyttää 60 vuotta 1.7.2018. Pyöreitä vuosia juhlistetaan Vaalimaalla 29.6.2018. Juhlapäiväksi on valmistunut myös Vaalimaan tullin lyhyt historiikki 60 vuotta kahden maailman portilla – Vaalimaan tulliasema 1958—2018, joka tarkastelee tulli- ja raja-aseman toimintaa eri vuosikymmeninä.
Vaalimaa toimi Neuvostoliiton porttina Porkkalaan vuosina 1944—1956 jo ennen virallisen rajanylityspaikan avaamista. Tulliaseman avaaminen Vaalimaalle 1.7.1958 oli osa laajempaa ilmiötä, kylmän sodan murrosvaihetta, johon myös Porkkalan laivastotukikohdan palauttaminen liittyi. Suomen länsisuhteiden vaikutus Vaalimaan avaamiseen lienee ollut ratkaisevaa. Rajan raottaminen sopi hyvin Nikita Hruštšovin ideaan ”rauhanomaisesta rinnakkainolosta” ja oli osa idän ja lännen välistä suojasäätä. Rajan avaamisella oli suuri merkitys myös Neuvostoliitolle, sillä aikaisemmin ainoa maantieliikenteelle avoin kansainvälinen raja-asema oli ollut Puolassa.
Vaalimaa avainasemassa säteilytarkastuksissa Tshernobyl-vuonna 1986
Suurvaltojen vastakkainasettelu ja Neuvostoliiton mullistukset vaikuttivat myös Vaalimaahan, ja esimerkiksi vuosina 1961—1962 matkailukausi jäi odotettua vaisummaksi Berliinin ja Kuuban kriisien vaikutuksesta. Etenkin ulkomaalaisia matkustajia tilanteen kiristyminen pelotti, ja moni myös perui matkansa Neuvostoliittoon. Vakavan turvallisuusriskin aiheutti vuonna 1986 tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, johon Vaalimaan tulli, kuten Suomen muutkin viranomaiset, olivat huonosti valmistautuneet. Säteilymittari saatiin lainaksi paikalliselta palokunnalta, ja tulliasema oli avainasemassa säteilevien tavaroiden tarkastamisessa ja niiden pääsyn estämisessä Suomen ja muiden maiden markkinoille.
Itärajalla on puhuttanut vuosien saatossa niin turismi, rekkaliikenne kuin salakuljetuskin. Kasvava liikenne toi mukanaan omat lieveilmiönsä. 1970-luvulta lähtien salakuljetusta alkoi esiintyä enemmän, ja tulevina vuosina alkoholin rinnalle nousivat muun muassa huumaus- ja dopingaineet, ikonit sekä raamatut. 1980-luvun lopulla idästä tulevat turistit yrittivät tuoda alkoholia ja muuta tavaraa Suomen puolella myytäväksi ansaitakseen rahaa esimerkiksi vanhojen Ladojen ostoon. Monet tavaroista olivat kuluttajalle vaarallisia. Tulli keräsi tuotteet pois, ja ne jätettiin rajalle odottamaan turistien paluuta.
Yhteistyö EU:n ja Venäjän kanssa tiivistyy
1990-lukua ja 2000-luvun alkua leimasivat kymmenien kilometrien pituisiksi paisuneet rekkajonot, joista uutisoitiin vuosien saatossa ahkerasti. Vaalimaan tulli pyrki joustaviin ratkaisuihin rekkaruuhkien helpottamiseksi esimerkiksi uudistamalla kaistajärjestelyjä. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ja samalla Vaalimaasta tuli myös Euroopan unionin tulliraja, mikä tarkoitti yhteistyön tiivistämistä Suomen, Venäjän ja EU:n kesken. Yhteistyötä Vaalimaan ja Venäjän puoleisen Torfjanovkan tulliaseman välillä oltiin toki tehty koko ajan.
2000-luvulla keskeiseksi kysymykseksi nousi tarve eriytetylle liikenteelle, joka olisi helpottanut myös rajaruuhkia. Vaalimaalla raskas liikenne ja henkilöliikenne eriytettiin toisistaan 2014. Liikenteen sujuvuutta on helpottanut myös E18-moottorietiehanke, jonka viimeinen osuus avattiin toukokuussa 2018.
Vaalimaan 60 vuoden historian tarkastelu osoittaa, että tulli- ja raja-aseman tähänastisiin vuosiin mahtuu paljon kiinnostavia vaiheita. Tutustu historiikkiin Tullimuseon sivuilla.
60 vuotta kahden maailman portilla – Vaalimaan tulliasema 1958—2018, pdf
