TulliTullihttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=46662342024-03-29T11:42:22Z2024-03-29T11:42:22ZPiilevä potentiaali esiin aloitekanavan avullaIina Koukkuhttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=2051791972024-03-12T08:13:09Z2024-03-12T08:00:00Z<p>
<img
alt="Tummassa Tullin haalarissa oleva henkilö työpöydän ääressä, taustalla näkyy tietokoneen näyttö."
class="og-image " data-fileentryid="205275679" src="https://tulli.fi/documents/portlet_file_entry/2912305/11032021_001_some.jpg/08363877-af6f-d416-7305-8ec3ab07c8ee" /></p>
<p>Tulli on täynnä piilevää potentiaalia. Tämä potentiaali ei näy
ulospäin ensi vilkaisulla, mutta jos sitä osaa etsiä, niin löytäjällä
on edessään monia kultajyviä. Tullilaisilla onkin oman työtehtävän
ulkopuolista osaamista reilusti ja tarkkanäköisiä ideoita työn sekä
prosessien kehittämiseen liittyen. </p>
<p>Miten nämä kultajyvät sitten löydetään? Tullin strategiassa 2020-2023
haluttiin päästä käsiksi tähän potentiaaliin ja luotiin
aloitetoiminnalle yhä vahvempi pohja. Rakensimme konkreettisen
aloitekanavan ja loimme aloitetoimintaa kiihdyttäviä rakenteita. </p>
<p>No, miten aloitekykyisiä tullilaiset sitten ovat? Lyhyt vastaus
kuuluu, että hyvin! Vuoden 2023 loppuun mennessä Tullissa oli tehty
lähes 100 aloitetta vuoden 2022 lopussa perustettuun aloitekanavaan.
Aloitteita syntyy, kun tullilaiset havainnoivat sekä digitaalista että
fyysistä työympäristöä. Onkin hienoa nähdä, miten arkipäivinä tehdyt
huomiot viedään aloitekanavaan jatkoselvitykseen.</p>
<p>Aloitekanavaan on tullut monipuolisesti aloitteita ja olemme siis
löytäneet ennen piilevää potentiaalia. Aiheet ovat vaihdelleet
laidasta laitaan digituotteiden kehittämisestä aina ulkona työtä
tekevien pukeutumisen vahvistamiseen. Näiden aloitteiden lisäksi
tullilaiset ovat tehneet lukuisia muita ehdotuksia muun muassa työhön,
asiakaspalveluun ja koulutukseen liittyen. Hyväksytyt aloitteet, joita
on ollut yli 20, ovat sujuvoittaneet työntekoa ja asiakkaiden palvelemista.</p>
<p>Aloitteiden tekeminen on jo itsessään motivoivaa, sillä se
mahdollistaa muutosten ehdottamisen tullilaisten havaitsemiin
ongelmakohtiin. Toisinaan aloitteiden tekijät voivat siis nähdä
muutoksia omassa työssään ja myös kollegoiden kohdalla, kuten aloite
talvella virkavaatteiden alle puettavista merinovillakerrastoista
osoittaa. Pahintahan olisi, jos hyvät ideat jäisivät ihmisten
pöytälaatikoihin ja takaraivoihin pyörimään näkemättä koskaan päivänvaloa. </p>
<p>Aloitteita ei ole toisaalta haluttu piilottaa tullin tekijöiden
silmiltä. Päinvastoin, aloitekanava on rakennettu läpinäkyväksi.
Jokainen aloite on esillä jokaiselle tullilaiselle. Onkin hauska käydä
välillä lukemassa, millaisia kehityskohteita eri puolilla Tullia on
havaittu. Samalla tämä toimintamalli mahdollistaa sen, ettei
päällekkäisiä aloitteita tule, kun voi käydä kätevästi katsomassa jo
tehdyt aloitteet. Myös aloitteiden käsittely on suunniteltu
mahdollisimman läpinäkyväksi ja aloitteiden tekijöille kommentoidaan,
mitä toimia aloitteen suhteen on tehty. </p>
<p>Samalla mielestäni on erityisen hienoa huomioida parhaita aloitteita
vielä myös ihan erillisellä palkinnolla. Joulukuussa 2023 Tullissa
arvioitiin hyväksyttyjä aloitteita ja valittiin kahden parhaan
aloitteen kärki. Näiden aloitteiden tekijät haluttiin nostaa vielä
omaan valokeilaansa. Näiden aloitteiden tekijät palkittiinkin 250
euron rahapalkinnolla ja Aloitteentekijä -diplomilla. Aloitteet
koskivat selkokuvien käyttöä erityisryhmien palvelun kehittämisessä ja
Tullilaskurin kehittämistä yhä vastuullisemmaksi. Nämä palkitut ideat
helpottivat selkeästi asiakkaidemme tulli-arjen sujumista ja edustivat
innovatiivista ajattelua. Lisäksi aloitteentekijät olivat myös
erittäin aktiivisia aloitteiden toteuttamisessa.</p>
<p>Aloitetoiminta on jatkuvaa talon kehittämistä ja siinä samalla
kulttuurikin muuttuu entistä avoimemmaksi ja hyviä
kehitysmahdollisuuksia tähyileväksi. On ilo saada osallistaa
tullilaisia yhä enemmän toimintamme kehittämiseen ja vahvistaa
tullilaisten mahdollisuuksia esittää kehitysehdotuksiaan. Tulli on nyt
päässyt hyvään vauhtiin aloitetoiminnan suhteen ja odotan tänäkin
vuonna aloitekanavaan useita innovatiivisia aloitteita.</p>
<p>Kirjoittaja: Mikael Hyövälti, innovaatioasiantuntija ja aloitevastaava</p>Iina Koukku2024-03-12T08:00:00ZTullinimikkeet keskiössä myös hiilirajamekanismin tuotteissa – tullinimikeguruksi voi kehittyä monella eri tavallaHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=2038652052024-02-26T12:59:54Z2024-02-26T12:49:00Z<p>Mitä yhteistä on typpihapolla, sementillä ja teräsprofiileilla? No,
eipä äkkiseltään katsottuna juuri mitään, mutta ne ovat kuitenkin
tuotteita, jotka kuuluvat EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) sääntelyn
piiriin. Näiden tuotteiden erityispiirre on, että niiden kaikkien
valmistuksessa eri vaiheissa syntyy huomattavia määriä
kasvihuonekaasupäästöjä. Kun näitä tavaroita valmistavat yritykset
toimivat EU-alueella, ne ovat päästökauppajärjestelmän piirissä ja
maksavat päästöistään sovitun hinnan. Kun taas tuotanto on EU-alueen
ulkopuolella, päästökauppajärjestelmä ei ulotu näiden maiden
päästöihin ja niinpä tavaroiden hinnanmuodostuksessa ei ole tarvinnut
ottaa huomioon päästökauppajärjestelmästä koituvia kuluja ja tavaroita
pystytään tuottamaan edullisemmin. Samalla EU-alueella toimivilla
yrityksillä on saattanut lisääntyä houkutus siirtää tuotantoa EU:n
ulkopuolisiin maihin. Tämän kehityskulun katkaisemiseksi on perustettu
EU:n yhteinen CBAM-sääntely ja samalla sen toivotaan edistävän
ympäristölainsäädännön kehittymistä EU-alueen ulkopuolisissa maissa ja
vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti.</p>
<p>
<b>Miten tullinimikkeet liittyvät tähän kunnianhimoiseen
CBAM-sääntelyyn?</b> Koska sääntely kohdistuu lukuisiin eri
tuotteisiin ja raaka-aineisiin Euroopan unionin yhdistetyn
nimikkeistön (CN) nimikkeiden avulla, niin käytettävillä nimikkeillä
on merkitystä. CBAM-sääntelyn piiriin kuuluvien tuotteiden
tullinimikkeiden yksityiskohtaisempi ja kattavampi esittely on
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/956 liitteessä
I ja II. Lisäksi tavarat liikkuvat maailmankaupassa samoilla
tullinimikkeillä - yleensä vähintäänkin Maailman tullijärjestön (WCO)
harmonoidun järjestelmän mukaisesti kuuden numeron tarkkuudella.
Tavaran tullinimikkeen yhteydessä on maininta siihen kohdistuvasta
sääntelystä ja voidaankin sanoa, että CBAM-sääntely on yksi tavaraan
kohdistuva toimenpide-ehto monien muiden säädösten joukossa, joista
tällä hetkellä tunnetuimpia lienevät erilaiset tavaran alkuperään ja
pakotteisiin liittyvät rajoitusehdot.</p>
<p>
<b>Miten voi varmistua tavaroiden tullinimikkeiden
oikeellisuudesta?</b> Tässäkään suhteessa CBAM-sääntelyyn liittyvät
tavarat eivät ole poikkeus, vaan oleellista on tunnistaa, mitä tavaraa
tuo, miten se on valmistettu, mikä on sen koostumus ja
käyttötarkoitus. Kun nämä perustiedot ovat selvillä, on tavaran
luokittelu soveltuvimpaan tullinimikkeeseen huomattavasti helpompaa ja
ennen kaikkea sillä voi varmistua, kuuluuko tavara CBAM-sääntelyn
piiriin vai ei. Jotta tavaran luokittelu sujuisi jouhevasti, on syytä
olla perillä tavaranluokittelun perusteista, kuten yleisistä
tulkintasäännöistä, WCO:n harmonoidun järjestelmän selityksistä ja
luokittelusuosituksista sekä yhdistetyn nimikkeistön selittävistä
huomautuksista ja muista ajantasaisista ohjeistuksista.
Tullinimikkeistö voi yllättää, koska esimerkiksi CBAM-tuotteiden
osalta joissakin tullinimikkeissä on hyvinkin yksityiskohtainen
vaatimus tavaran koostumuksesta tai sallitusta valmistustavasta.
Yrityksiä ajatellen tavaran luokittelun osaaminen ja tullinimikkeistön
ymmärtäminen ovat ennen kaikkea mahdollisuus. Sen sijaan osaamattomuus
tullinimikkeisiin liittyvissä asioissa on uhka monellakin tapaa
yrityksen toiminnalle ja voi tuottaa ikävän jälkilaskun, jos käytetyt
tullinimikkeet eivät ole soveltuvia kyseessä oleville tuotteille.
Tuotteen viejällä ja tuojalla on aina viime kädessä vastuu siitä, että
ilmoituksella käytetyt tullinimikkeet vastaavat tavaraa kaikin osin.</p>
<p>
<b>Mitä apua luokitteluun on tarjolla?</b> Tullin internetsivuilla on
linkit tavaranluokittelussa käytettäviin lähteisiin, joista jo edellä
mainittiin muutama. Lisäksi kannattaa hyödyntää Fintaric-tietokantaa,
josta tullinimikkeitä voi hakea suomen, ruotsin ja englannin kielillä.
CBAM-sääntelyyn liittyviä tuotteita ei suinkaan ole kaikissa eri 96
tavararyhmässä, vaan CBAM-tuotteet on rajattu muutamaan tavararyhmään
ja niissäkään ei välttämättä koko ryhmä kuulu CBAM-sääntelyn piiriin.
Mikäli Fintaricista ei löydy mieleistä vastausta, aina voi kääntyä
Tullin asiakasneuvonnan puoleen. Kannattaa huomioida, että neuvonnasta
annetut vastaukset eivät ole laillisesti sitovia. Jos haluaa
laillisesti pitävän tullinimikkeen, myös CBAM-tuotteisiin liittyen voi
hakea sitovaa tariffitietopäätöstä Tullista EU:n asiointipalvelun
kautta. Palvelu on tarkoitettu EORI-tunnuksen omaaville
oikeushenkilöille, joilla on tosiasiallista tavaran vientiä tai
tuontia. Päätöksen saamiseksi tulliviranomaiselle toimitetaan
mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot hakemuksen tavarasta
koostumuksineen, valmistustapoineen ja käyttötarkoituksineen. Tiedot
ovat luottamuksellisia ja vain viranomaiskäyttöön, mutta päätöstä
varten kaikki luokittelun kannalta oleellinen tieto on toimitettava
viranomaiselle. Tarvittaessa tulliviranomainen pyytää lisätietoja.
Usein hakemuksen tavarasta tarvitaan näyte, jolle tehdään
tullitekniset tutkimukset. Sitovaa tariffitietopäätöstä hakiessa
kannattaa huomioida, että laissa on säädetty päätöksentekoon
käytettävä maksimiaika ja tarvittavat lisäajat tutkimuksiin, joten
päätöksen myöntäminen ei käy hetkessä, vaan siinä vierähtää kaikkineen
useampi kuukausi.</p>
<p>Yrityksille on tarjolla myös maksullista tullinimikekoulutusta
CBAM-tuotteista (ja tietysti kaikista muistakin). Jos haluat olla oman
tavarakauppasi <i>tullinimikeguru</i>, voit tiedustella tarpeitasi
vastaavaa koulutusta Tullin asiakaskoulutukselta. Silloin on
mahdollista saada koulutusta luokittelun perusteista alkaen ja
koulutuksessa voidaan keskittyä juuri niiden tuotteiden luokitteluun,
jotka ovat keskeisiä yrityksen toiminnalle.</p>
<p>Kuten huomataan, tullinimikeguruksi voi kehittyä monella tapaa. Kuten
aina uuden opettelussa, myös tässäkin tulee varmasti hetkiä, jolloin
tuntuu, että tieto lisää tuskaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä,
että se saattaa olla hetki, jolloin valaistuminen tullinimikkeisiin
liittyen on lähellä!</p>
<p>
<b>- Leena Ruusuvirta & Sami Stormi</b></p>
<p>
<b></b>
<em>Kirjoittajat työskentelevät Tullin nimikkeistöryhmässä</em></p>Hanna Laine2024-02-26T12:49:00ZFlexibility in the reporting of the transitional period of the carbon border adjustment mechanismTina Laukkahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1949481122023-12-14T09:17:21Z2023-12-14T09:09:00Z<p>A new year will soon be here, and the implementation of the carbon border adjustment mechanism (CBAM) is proceeding rapidly. The transitional period for the mechanism has already begun and at Customs, we are preparing for the beginning of the reporting period. The strict reporting obligations for emissions data create significant challenges for operators. The transitional flexibilities introduced by the Commission provide some relief and are available, particularly at the beginning of the transitional period.</p>
<h2>FLEXIBILITY 1: Emissions data</h2>
<p>During the transitional period, importers of CBAM goods are obliged to report on the emissions generated in the manufacture of the goods they import (see exemptions on the CBAM page and in the Regulation). Receiving these emissions data from the manufacturers of the goods, can be particularly challenging.</p>
<p><strong>In the beginning of the transitional period</strong> (the three initial reporting periods, i.e. until 30 June 2024), <strong>you can use the default values published by the Commission as emissions data</strong>. In other words, if you have not received emissions data from the manufacturer of the goods, you can use these default values directly. They will allow you make a report via the Commission’s CBAM transitional registry, even if the supplier of the goods have informed you that they cannot yet provide emissions data for those reporting periods.</p>
<p><a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en" rel="noopener noreferrer" target="_blank">The Commission publishes the default values on its website.</a></p>
<p>As for the end of the year (i.e. until 31 December 2024), you can use one of the following three options as emissions data:</p>
<ul>
<li>The carbon pricing system to be observed at the installation’s location. </li>
<li>The mandatory carbon emissions monitoring system to be observed at the installation’s location. </li>
<li>The emission monitoring system to be observed by the installation, which may include verification by an accredited verifier.</li>
</ul>
<p>However, this is subject to the condition that the option achieves the same coverage and accuracy of emissions data as the methods specified in the CBAM legislation. Therefore, the use of these options already requires more work and background checks than the “flexibility” of the first three reporting periods.</p>
<p>If you cannot use one of these options, the emissions data must be declared without “flexibility” per installation and defined in accordance with the CBAM legislation. Determining and reporting emissions data is strictly regulated in legislation. However, verification is not required at this stage; rather the verification system will not be introduced until 1 January 2026.</p>
<h2>FLEXIBILITY 2: Subsequent correction of the report</h2>
<p>Once you have submitted the report to the transitional registry, you can subsequently correct it with your own notification. You can do it in the register, where corrections are also made. You can correct reports from the first three reporting periods until 31 July 2024. This requires that you have submitted the report within the original time limit.</p>
<p>At a later stage of the transitional period, you can correct the report within two months of the end of the reporting period. Your own notification in the transitional registry is sufficient also at this stage. It requires in this case also that you have submitted the report to the registry within the time limit.</p>
<p>If you later notice, for example that the report you have submitted contains errors, or if the manufacturer of the goods has provided you with corrected emissions data, you can apply for consent to correct the report subsequently. The application (with sufficient explanation) can be submitted to Customs within one year of the end of the reporting period. Customs will make a decision in the matter and after this; the corrections must be made in the transitional registry within one month. </p>
<p>Customs provides information on the carbon border adjustment mechanism. If you have question regarding the transitional period, you can for example send us an email to the address cbam@tulli.fi. Make sure you remember to subscribe to our <a href="https://tulli.fi/en/about-us/newsroom/subscribe-to-newsletter" rel="noopener noreferrer">CBAM newsletter</a> and our <a href="https://tulli.fi/en/about-us/newsroom/subscribe-to-bulletins" rel="noopener noreferrer">customer bulletin</a>s.</p>
<p>-<strong> Jussi Törmänen</strong></p>
<p><em>The writer works as a lawyer on the Customs CBAM team.</em></p>
<h2>Key concepts:</h2>
<ul>
<li><strong>Reporting period</strong><br />
Quarter. For example, the first reporting period is 1 October - 31 December 2023, for which the report is submitted no later than 31 January 2024.</li>
<li>T<strong>ransitional period</strong><br />
1 October 2023 - 31 December 2025. At this stage, CBAM certificates are not yet purchased.</li>
<li><strong>Transitional period report</strong><br />
Report to be submitted via the Commission’s transitional registry, where you enter the CBAM goods you have imported during the reporting period, direct and indirect goods emissions from the manufacturing, carbon costs possibly paid in the country of origin and the resulting compensations.<br />
<br />
The report must be submitted via the registry within one month from the end of the reporting period.<br />
</li>
<li><strong>Transitional registry</strong><br />
Registry of the Commission, where reports of the transitional period are submitted. Don’t submit data (e.g. an Excel table) directly to Customs, rather the data should be submitted via the Commission’s registry.</li>
<li><strong>Applicable legislation during the transitional period</strong><br />
Regulation (EU) 2023/956 of the European Parliament and of the Council establishing a carbon border adjustment mechanism<br />
<br />
Regulation (EU) 2023/956 of the European Parliament and of the Council laying down the rules for the application of Regulation (EU) 2023/956 of the European Parliament and of the Council as regards reporting obligations for the purposes of the carbon border adjustment mechanism during the transitional period.</li>
</ul>Tina Laukka2023-12-14T09:09:00ZFlexibilitet vid rapportering under övergångsperioden för mekanismen för koldioxidjustering vid gränsernaTina Laukkahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1948543202023-12-13T13:35:09Z2023-12-13T13:13:00Z<p>Ett nytt år är snart här, och införandet av mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) framskrider i snabb takt. Övergångsperioden för mekanismen pågår som bäst, och vi på Tullen förbereder oss på den första rapporteringsperioden. Skyldigheterna att rapportera utsläppsuppgifter är strikta, vilket medför betydande utmaningar för de berörda aktörerna. Kommissionen har bestämt om en viss flexibilitet under övergångsperioden som underlättar situationen något och tillämpas särskilt i början av övergångsperioden.</p>
<h2>FLEXIBILITET 1: Utsläppsdata</h2>
<p>Under övergångsperioden har importörer av CBAM-varor skyldighet att rapportera de utsläpp som uppstått vid tillverkningen av de produkter som de importerar (se undantagen på CBAM-sidan och i CBAM-förordningen). Att få dessa utsläppsuppgifter av tillverkarna kan vara särskilt utmanande.</p>
<p><strong>I början av övergångsperioden</strong> (de tre första rapporteringsperioderna, dvs. fram till 30.6.2024), <strong>kan du som utsläppsuppgifter använda standardvärden som offentliggjorts av kommissionen</strong>. Med andra ord så om du inte fått utsläppsuppgifter av tillverkaren, kan du direkt använda dessa standardvärden. Med hjälp av dem kan du göra rapporten i kommissionens CBAM-övergångsregister, fastän leverantören av varorna har meddelat dig att den ännu inte kan lämna utsläppsuppgifterna för rapporteringsperioden i fråga.</p>
<p><a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Kommissionen offentliggör standardvärden på sin webbplats</a></p>
<p>För resten av året (dvs. till och med 31.12.2024) kan du som utsläppsuppgift använda något av följande alternativ:</p>
<ul>
<li>Ett system för koldioxidprissättning där anläggningen är belägen </li>
<li>Ett obligatoriskt system för utsläppsövervakning där anläggningen är belägen. </li>
<li>Ett system för utsläppsövervakning vid anläggningen som kan omfatta verifiering utförd av en ackrediterad kontrollör.</li>
</ul>
<p>Då förutsätts det dock att alternativet leder till liknande täckning och noggrannhet för utsläppsdata jämfört med de metoder som fastställs i CBAM-lagstiftningen. Användningen av dessa alternativ kräver alltså mera arbete och bakgrundsutredning än ”flexibiliteten” för de tre första rapporteringsperioderna.</p>
<p>Om du inte kan använda dig av dessa alternativ, ska utsläppsuppgifterna lämnas utan ”flexibilitet” per anläggning och enligt CBAM-lagstiftningen. Fastställandet och deklareringen av utsläppsuppgifterna regleras noggrant i lagstiftningen. Ingen verifiering förutsätts i detta skede utan verifieringssystemet införs först den 1 januari 2026.</p>
<h2>FLEXIBILITET 2: Ändring av rapporten i efterhand</h2>
<p>När du har lämnat in en rapport i övergångsregistret, kan du ändra på rapporten i efterhand med egen anmälan. Ändringarna kan göras i registret. Du kan ändra rapporterna för de tre första rapporteringsperioderna till och med den 31 juli 2024 Förutsättningen är att du har lämnat in rapporterna inom den ursprungliga tidsfristen.</p>
<p>Senare under övergångsperioden kan du göra ändringar i rapporter inom två månader efter utgången av rapporteringsperioden. Även då räcker det med en egen anmälan i övergångsregistret. Förutsättningen är också då att du har lämnat in rapporten inom den ursprungliga tidsfristen.</p>
<p>Om du senare märker t.ex. att det funnits fel i en rapport du lämnat in eller om du har fått korrigerade utsläppsdata från tillverkaren, kan du ansöka om samtycke till ändring av rapporten i efterhand. Ansökan (med tillräcklig utredning) kan lämnas till Tullen inom ett år efter utgången av rapporteringsperioden. Tullen fattar beslut i ärendet och därefter ska ändringarna göras i övergångsregistret inom en månad.</p>
<p>Tullen tillhandahåller rådgivning om mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna. Om du har frågor om övergångsperioden kan du skicka e-post till oss på adressen cbam@tulli.fi. Kom ihåg att prenumerera på <a href="https://tulli.fi/sv/om-tullen/nyhetsrum/prenumerera-nyhetsbrev" rel="noopener noreferrer">vårt nyhetsbrev</a> och <a href="https://tulli.fi/sv/om-tullen/nyhetsrum/prenumerera-pa-meddelanden" rel="noopener noreferrer">våra kundmeddelanden</a> om mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna.<br />
<br />
<strong>- Jussi Törmänen</strong> </p>
<p><em>Skribenten arbetar som jurist i Tullens CBAM-team.</em></p>
<h2>Nyckelbegrepp:</h2>
<ul>
<li><strong>Rapporteringsperiod</strong><br />
Ett kvartal. Till exempel så är den första rapporteringsperioden 1.10–31.12.2023, för vilken rapporten ska lämnas in senast 31.1.2024.</li>
<li><strong>Övergångsperiod</strong><br />
1.10.2023–31.12.2025. I detta skede köps inga CBAM-certifikat ännu.</li>
<li><strong>Rapport under övergångsperioden</strong><br />
En rapport som lämnas in i kommissionens övergångsregister med uppgifter om de CBAM-varor man importerat under rapporteringsperioden, om de direkta och indirekta uppsläpp som uppstått vid tillverkningen av varorna, och i förekommande fall, det koldioxidpris som betalats i ursprungslandet och kompensationen för detta pris.<br />
<br />
Rapporten ska lämnas in i registret inom en månad efter utgången av rapporteringsperioden.</li>
<li><strong>Övergångsregistret</strong><br />
Kommissionens register där övergångsperiodens rapporter lämnas in. Lämna inte uppgifterna (t.ex. en excel-tabell) direkt till Tullen, utan lämna in dem i kommissionens register.</li>
<li><strong>Lagstiftning som tillämpas under övergångsperioden</strong><br />
Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2023/956 om inrättande av en mekanism för koldioxidjustering vid gränserna<br />
<br />
Kommissionens genomförandeförordning (EU) 2023/1773 om tillämpningsföreskrifter för Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2023/956 vad gäller rapporteringsskyldigheter inom ramen för mekanismen för koldioxidjustering vid gränsen under övergångsperioden.</li>
</ul>Tina Laukka2023-12-13T13:13:00ZJoustot hiilirajamekanismin siirtymäkauden raportoinnissaHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1942395642023-12-07T10:52:43Z2023-12-07T10:41:00Z<p>Uusi vuosi on pian täällä, ja hiilirajamekanismin (CBAM) käyttöönotto etenee vauhdilla. Mekanismin siirtymäkausi on nyt käynnissä, ja Tullissa valmistaudumme raportointikauden alkamiseen. Päästötietojen raportointivelvoitteet ovat tiukat, mikä saa aikaan merkittäviä haasteita toimijoille. Komission säätämät siirtymäkautta koskevat joustot tuovat tilanteeseen hieman helpotusta ja ne ovat käytössä erityisesti siirtymäkauden alussa.</p>
<h2>JOUSTO 1: Päästötiedot</h2>
<p>Siirtymäkaudella CBAM-tavaroita maahantuovilla on raportointivelvoite tuomiensa tavaroiden valmistuksessa syntyneistä päästöistä (ks. poikkeukset CBAM-sivulta ja asetukselta). Erityisesti haasteita voi aiheuttaa juuri näiden päästötietojen saaminen tavaroiden valmistajilta.</p>
<p><strong>Siirtymäkauden alussa</strong> (kolme ensimmäistä raportointikautta, eli 30.6.2024 saakka) <strong>voit käyttää päästötietoina komission julkaisemia oletusarvoja</strong>. Eli jos et ole saanut tavaroiden valmistajalta päästötietoja, voit käyttää suoraan näitä oletusarvoja. Niiden avulla saat tehtyä raportin komission CBAM-siirtymärekisteriin, vaikka tavaroiden toimittaja olisikin ilmoittanut sinulle, ettei pysty vielä toimittamaan päästötietoja kyseisiltä raportointikausilta.</p>
<p><a href="http:// https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en" rel="noopener noreferrer">Komissio julkaisee oletusarvot verkkosivuillaan.</a></p>
<p>Loppuvuoden osalta (eli 31.12.2024 saakka) voit käyttää päästötietoina jotain kolmesta seuraavasta vaihtoehdosta:</p>
<ul>
<li>Laitoksen sijaintipaikassa noudatettava hiilen hinnoittelujärjestelmä. </li>
<li>Laitoksen sijaintipaikassa noudatettava pakollinen päästöjen tarkkailujärjestelmä. </li>
<li>Laitoksessa noudatettava päästöjen tarkkailujärjestelmä, johon voi sisältyä akkreditoidun todentajan tekemä todentaminen.</li>
</ul>
<p>Tällöin edellytyksenä kuitenkin on, että vaihtoehdolla saavutetaan samanlainen päästötietojen kattavuus ja tarkkuus kuin CBAM-lainsäädännössä määritetyillä menetelmillä. Näiden vaihtoehtojen käyttäminen edellyttää siis jo enemmän työtä ja taustaselvitystä kuin kolmen ensimmäinen raportointikauden ”jousto”.</p>
<p>Jos nämä vaihtoehdot eivät ole käytössäsi, päästötiedot pitää ilmoittaa ilman ”joustoja” laitoskohtaisesti ja CBAM-lainsäädännön mukaisesti määriteltynä. Päästötietojen määrittäminen ja ilmoittaminen on säännelty lainsäädännössä tarkasti. Todennusta ei sen sijaan tässä vaiheessa edellytetä, vaan todennusjärjestelmä otetaan käyttöön vasta 1.1.2026.</p>
<h2>JOUSTO 2: Raportin jälkikäteinen muuttaminen</h2>
<p>Kun olet toimittanut raportin siirtymärekisteriin, voit muuttaa sitä jälkikäteen omalla ilmoituksella. Sen voit tehdä rekisterissä, jossa myös muutokset tehdään. Kolmen ensimmäisen raportointikauden raportteja voit muuttaa 31.7.2024 saakka. Edellytyksenä on, että olet toimittanut raportin alkuperäisessä määräajassa.</p>
<p>Siirtymäkauden myöhemmässä vaiheessa voit muuttaa raporttia kahden kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Myös tällöin oma ilmoitus siirtymärekisterissä riittää. Edellytyksenä tällöinkin on, että raportti on toimitettu rekisteriin määräaikaan mennessä.</p>
<p>Jos myöhemmin huomaat esimerkiksi, että jättämässäsi raportissa on ollut virheitä tai olet saanut uusia korjattuja päästötietoja tavaroiden valmistajalta, voit hakea suostumusta raportin jälkikäteiseen muuttamiseen. Hakemuksen (riittävän selvityksen kera) voi tehdä Tullille vuoden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Tulli tekee asiassa päätöksen ja sen jälkeen muutokset pitää tehdä siirtymärekisterissä kuukauden kuluessa.</p>
<p>Tulli tarjoaa neuvontaa hiilirajamekanismista. Jos sinulla on siirtymäkautta koskevia kysymyksiä, voit esimerkiksi lähettää meille sähköpostia osoitteeseen cbam@tulli.fi. Muistathan tilata <a href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/tilaa-uutiskirjeita" rel="noopener noreferrer">hiilirajamekanismi-uutiskirjeemme </a> ja <a href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/tilaa-tiedotteita" rel="noopener noreferrer">asiakastiedotteemme</a>.</p>
<p><strong>- Jussi Törmänen </strong></p>
<p><em>Kirjoittaja toimii Tullin CBAM-tiimissä lakimiehenä.</em></p>
<p> </p>
<h3>Avainkäsitteitä:</h3>
<ul>
<li><strong>Raportointikausi</strong><br />
Vuosineljännes. Esimerkiksi ensimmäinen raportointikausi on 1.10. - 31.12.2023, jonka osalta raportti jätetään viimeistään 31.1.2024.</li>
<li><strong>Siirtymäkausi</strong><br />
1.10.2023 - 31.12.2025. Tässä vaiheessa CBAM-todistuksia ei vielä osteta.</li>
<li><strong>Siirtymäkauden raportti</strong><br />
Komission siirtymärekisteriin jätettävä raportti, jossa ilmoitat raportointikaudella maahantuomasi CBAM-tavarat, niiden valmistuksessa aiheutuneet suorat ja epäsuorat päästöt, ja mahdollinen alkuperämaassa maksettu hiilen hinta ja siitä saadut kompensaatiot.<br />
<br />
Raportti pitää jättää rekisteriin kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.</li>
<li><strong>Siirtymärekisteri</strong><br />
Komission ylläpitämä rekisteri, johon siirtymäkauden raportti jätetään. Älä toimita tietoja (esim. Excel-taulukkoa) suoraan Tullille, vaan tiedot tulee ilmoittaa komission rekisterissä.</li>
<li><strong>Siirtymäkaudella sovellettava lainsäädäntö</strong><br />
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/956 hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle.<br />
<br />
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1773 rajalle perustettua hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia koskeviin siirtymäkauden raportointivelvoitteisiin liittyvistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 soveltamissäännöistä.</li>
</ul>Hanna Laine2023-12-07T10:41:00ZHarmaan talouden torjunta edellyttää resursseja ja yhteistyötäIina Koukkuhttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1814267902023-10-13T09:19:59Z2023-10-13T08:37:00Z<p><img data-fileentryid="181426776" src="https://tulli.fi/documents/portlet_file_entry/2912305/HTT+ty%C3%B6kalu.jpg/adcaf7c4-b89a-cc91-832a-2b57a7b6e9d9" /></p>
<p>Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on moninaisia merkittäviä haittavaikutuksia koko yhteiskunnalle. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat verovajetta, vääristävät yritysten välistä kilpailua ja linkittyvät usein myös muihin rikollisuuden muotoihin. Yhteiskunnalla on siis liuta painavia syitä torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta mahdollisimman tehokkaasti ja laajalla rintamalla. Tässä torjuntatyössä omat roolinsa ovat niin viranomaisilla, yrityksillä ja muilla yhteisöillä kuin aivan tavallisilla kansalaisillakin. </p>
<p>Tullin tehtävänä on torjua erityisesti valtion rajat ylittävään tavarakauppaan ja -liikenteeseen liittyvää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Torjuessaan rajat ylittävää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta Tulli turvaakin verotulojen lainmukaista kertymää ja reilun kilpailun edellytyksiä, ei vain Suomen, vaan myös koko Euroopan unionin tasolla. Tässä torjuntatyössään Tulli tekee tiivistä viranomaisyhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja harjoittaa yhteistyötä myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.</p>
<p>Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuodot kehittyvät ajan, toimintaympäristön ja teknologian muutosten myötä, minkä vuoksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnalta edellytetään näiden muutosten tunnistamista ja ennakointia sekä torjuntatoimien jatkuvaa kehittämistä. Suomessa on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien toteutettu kansallisia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmia, joiden puitteissa on toteutettu mittava määrä erilaisia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostavia toimia. Toimenpideohjelmien hankkeilla on mm. edistetty tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, kehitetty viranomaisyhteistyötä sekä viranomaisten kyvykkyyksiä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Nykyinen, vuosille 2020-2023 ajoittuva toimenpideohjelmakausi on päättymässä kuluvan vuoden lopussa ja tätä blogitekstiä kirjoitettaessa mahdollisen seuraavan toimenpideohjelman laadinnasta ei ole vielä tehty poliittisia päätöksiä.</p>
<h2>Edellytyksenä ammattitaitoinen ja mitoitukseltaan riittävä henkilöstö</h2>
<p>Viranomaisten kykyyn torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vaikuttavat keskeisesti siihen käytettävissä olevat resurssit. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat tyyppiesimerkkejä piilorikollisuudesta, jonka paljastaminen ja toteennäyttäminen edellyttävät viranomaisilta aktiivisia valvonnallisia toimia. Talousrikoksiin kohdistuva rikostutkinta on myös usein luonteeltaan vaativaa ja pitkäkestoista, mikä asettaa myös omat resurssivaatimuksensa. </p>
<blockquote>
<p>Resursseista tärkein onkin ammattitaitoinen ja mitoitukseltaan riittävä henkilöstö.</p>
</blockquote>
<p>Koska harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuu prosessin eri vaiheissa useita eri viranomaisia, on näiden kaikkien riittävä resursointi edellytys sille, että rikostorjuntaketju toimii kokonaisuutena tarkasteltuna mahdollisimman tuloksellisesti ja vaikuttavasti. Jo yksittäisen viranomaisen aliresursointi voi heijastua negatiivisesti koko rikostorjuntaketjun toimintaedellytyksiin esimerkiksi heikentämällä viranomaisten kykyä paljastaa talousrikollisuutta tai viivästyttämällä talousrikosten rikostutkintaa, syytteeseen asettamista tai tuomioistuinkäsittelyä. Rikosasioiden käsittelyn viivästyminen paitsi heikentää talousrikostorjunnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta, on vahingollista myös rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen sekä asianomistajien oikeusturvan näkökulmasta tarkasteltuna. </p>
<p>Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisresurssien riittävyys nousee säännöllisin väliajoin julkisen keskustelun sekä poliittisen päätöksenteon kohteeksi, erityisesti kulloisenkin hallituskauden alkutaipaleella. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan resurssitilanteen havainnointia on kuitenkin vaikeuttanut se, että viranomaisten tiedot ovat olleet tämän aiheen osalta hajanaisia ja niiden perusteella on ollut vaikeaa muodostaa ajantasaista kokonaiskuvaa viranomaisten resurssitilanteesta sekä hahmottaa sitä, kuinka torjuntaketjun toimivuus on riippuvaista kaikkien siinä mukana olevien viranomaisten resursseista ja suoriutumisesta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan Suomessa kohdennetut lisäresursoinnit ovat olleet usein luonteeltaan määräaikaisia, millä on ollut negatiivisia vaikutuksia toiminnan pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä käytettävissä olevien resurssien ennustettavuuteen.</p>
<h2>Resurssiseurantatyökalulla ajankohtaista kokonaiskuvaa ja läpinäkyvyyttä viranomaisten toimintaan </h2>
<p>Jotta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisten resursseista ja tehtävistä olisi saatavilla aiempaa kokonaisvaltaisempi ja ajantasaisempi kuva, otettiin Suomessa vuonna 2022 käyttöön harmaan talouden ja talousrikollisuuden keskeisten torjuntaviranomaisten resurssiseurantatyökalu. Resurssiseurantatyökalun välityksellä seurantaan osallistuvat viranomaiset raportoivat säännöllisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan käyttämistään henkilöstöresursseista sekä torjunnan keskeisistä suoritemääristä. Resurssiseurantatyökalu kehitettiin viranomaisten yhteishankkeessa, joka on sisältynyt vuosien 2022-2023 kansalliseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmaan. </p>
<p>Tällä hetkellä resurssiseurantaan osallistuvat Tullin lisäksi poliisi, verohallinto, syyttäjälaitos, käräjäoikeudet, aluehallintovirasto sekä ulosottolaitos. Henkilöstöresurssien osalta viranomaiset raportoivat resurssiseurantatyökaluun ne mitattavissa olevat henkilötyövuosimäärät, jotka nämä ovat seurantajakson aikana käyttäneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatehtäviin. Lisäksi raportoidaan mm. rikos- ja oikeusprosessin eri vaiheissa parhaillaan käsiteltävinä olevien tai käsittelyä odottavien talousrikosasioiden lukumäärät sekä päätökseen saatujen talousrikosasioiden määrät.</p>
<blockquote>
<p>Asiamäärien säännöllisen raportoinnin perusteella voidaan havaita esimerkiksi se, jos talousrikosasioiden käsittely ruuhkautuu jossain rikos- ja oikeusprosessin vaiheessa, mikä voi indikoida tehtävien ja niihin käytettävissä olevien viranomaisresurssien epäsuhdasta.</p>
</blockquote>
<p>Resurssiseuranta kohdistuu niihin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan ”korvamerkittyihin” viranomaisresursseihin, joiden säännöllinen henkilötyövuosipohjainen mittaaminen on mahdollista käytännön tasolla ja ilman raportoinnista aiheutuvaa kohtuutonta hallinnollista rasitetta. Näin ollen seurannan ulkopuolelle jää vääjäämättä monia sellaisia viranomaisten sekä muiden toimijoiden tehtäviä, jotka omalta osaltaan kantavat merkittävät kortensa yhteiseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kekoon, mutta joihin käytettyjen resurssien eksakti mittaaminen on vaikeaa. Voidaan kuitenkin perustellusti väittää, että resurssiseurantatyökalun käyttöönotto helpottaa olennaisesti tämän aihealueen keskeisten viranomaisresurssien ja tehtävien tarkastelua tarjoamalla näistä miltei reaaliaikaista tietoa yhteen koottuna. Resurssiseurantatyökalun kautta tapahtuvalla raportoinnilla toteutetaan osaltaan myös viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa säädettyä viranomaisen velvollisuutta edistää toimintansa avoimuutta mm. tuottamalla ja jakamalla toimintaansa koskevia tietoaineistoja.</p>
<p>Viranomaisten yhteiseen resurssiseurantatyökaluun ja sen sisältämiin tietoihin voi tutustua verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön ylläpitämällä <a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/resurssiseuranta/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">harmaa talous & talousrikollisuus –verkkosivustolla</a>.</p>
<p>Kirjoittaja: Ville-Pekka Holopainen</p>Iina Koukku2023-10-13T08:37:00ZGenomförandet av mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna inleds snart – spelreglerna för rapporteringsperioden har publiceratsTina Laukkahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1803794752023-10-03T11:47:51Z2023-10-03T11:43:00Z<div class="portlet-msg-info">Gästskribent</div>
<p>Den första fasen i genomförandet av mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) närmar sig. Mekanismen är ett nytt EU-politiskt instrument vars uppgift är att förebygga koldioxidläckage, dvs. att utsläppsintensiv produktion flyttas från EU till länder med mindre ambitiös klimatpolitik. Strävan med mekanismen är att minska utsläppen av växthusgaser i EU och globalt. I teorin fungerar den på ett enkelt sätt: för produkter som omfattas av mekanismen uppbärs en avgift som motsvarar priset på en EU-utsläppsrätt utifrån de utsläpp som är inbäddade i produkterna. Vid sidan av att bekämpa koldioxidläckage är syftet med mekanismen även att uppmuntra tredje länder att införa prissättningsmekanismer för kol som motsvarar utsläppshandeln i EU. </p>
<p>Införandet av mekanismen sker i två faser. Den 1 oktober 2023 inleds rapporteringsperioden för importörer som för in produkter som omfattas av mekanismen. Dessa importörer ska lämna in sin första CBAM-rapport över utsläppen från produkterna till Tullen före utgången av januari 2024. Den andra fasen av genomförandet börjar den 1 januari 2026, då importörerna även ska köpa ett antal CBAM-certifikat som motsvarar mängden utsläpp från CBAM-produkterna. Det är fråga om en stor förändring för många aktörer och importörer inom de utsläppsintensiva industrierna, för att inte tala om inom handeln, och det första skedet av införandet av CBAM förväntas inte förlöpa helt smärtfritt.</p>
<p>Vid genomförandet av ett helt nytt politiskt instrument är det skäl att lämna spelrum och flexibilitet i detaljerna för implementeringen, så att man kan dra nytta av de lärdomar man får under processen. CBAM-lagstiftningen kommer att specificeras steg för steg, vilket innebär återkommande lagstiftningsbehov för statsförvaltningen och konstant lärande för aktörerna. Grundförordningen om mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna fastställer ramen för mekanismen, medan det föreskrivs närmare om detaljerna allteftersom införandet framskrider. Därför kan det hända att myndigheterna ännu inte har svar på alla frågor som förbryllar aktörerna.</p>
<p>I <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/?uri=OJ%3AL%3A2023%3A130%3ATOC" rel="noopener noreferrer" target="_blank">förordningen om inrättande av en mekanism för koldioxidjustering vid gränsen</a> som publicerades i maj ges kommissionen befogenhet att anta sammanlagt 12 genomförandeförordningar och 4 delegerade akter om genomförandet av mekanismen. Med de delegerade akterna kan icke-väsentliga delar av den ursprungliga förordningen kompletteras och vid behöv ändras. Genomförandeförordningarna garanterar ett enhetligt genomförande i medlemsländerna. EU:s rättsakter, genomförandeförordningar och delegerade akter är rättsligt bindande som sådana i medlemsländerna. Därmed måste man på ministerienivå säkerställa att den nationella lagstiftningen är harmoniserad med EU-lagstiftningen.</p>
<p>Europeiska kommissionen har publicerat sin första <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ%3AJOL_2023_228_R_0006#d1e40-94-1" rel="noopener noreferrer" target="_blank">genomförandeförordning med bilagor</a>. Förordningen fastställer spelreglerna under rapporteringsperioden och den specificerar rapporteringsskyldigheterna för importörerna, metoderna för utsläppsberäkning och följderna vid försummelse av rapporteringen. Under rapporteringsperioden kommer kommissionen, de nationella myndigheterna och importörerna att studera införandet av det helt nya instrumentet. Utifrån rapporteringsperioden kommer kommissionen att utvärdera hur effektiv CBAM är i att förebygga koldioxidläckage och om tillämpningsområdet behöver utvidgas. </p>
<p>Avsikten är att anta följande rättsakter gällande mekanismen i knippen. Det första knippet publiceras hösten 2024. Beredningen av kompletterande rättsakter kommer dock att påbörjas redan under innevarande år. Under det tredje kvartalet av år 2024 ska enligt kommissionen reglerna specificeras vad gäller ansökan om tillstånd att verka som godkänd CBAM-deklarant (artikel 5 och 7), CBAM-registret (artikel 14), ackreditering av kontrollörer (artikel 18) och verifiering (artikel 8). Arbets- och näringsministeriet deltar i beredningen av rättsakterna på EU-nivå, lyfter fram ståndpunkter som är viktiga för Finland och informerar intressentgrupper. </p>
<p>Tidtabellen för CBAM är stram för såväl importörerna som myndigheterna. Tullens kundrelations- och skatteuppbördsdirektör Tom Ferm skrev tidigare i ett <a href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/blogi/-/blogs/praktiska-utmaningar-for-mekanismen-for-koldioxidjustering-vid-granserna-under-rapporteringsperioden" rel="noopener noreferrer">blogginlägg</a> om praktiska utmaningar för CBAM under rapporteringsperioden. För att tackla dessa utmaningar har kommissionen publicerat vägledande dokument för importörer och för aktörer som driver anläggningar i tredje länder. I de drygt hundrasidiga publikationerna ges detaljerad information som stöd för införandet av CBAM, och de är skrivna på ett icke-juridiskt språk för att underlätta tolkningen av lagstiftningen. Kommissionen har lovat att ta fram anvisningar även på andra viktiga handelsspråk, såsom mandarin, för att underlätta insamlandet av utsläppsinformation från tredje länder. Särskilt beröm får kommissionen för att ha byggt ett detaljerat Excel-underlag som importörer och aktörer i tredje länder kan använda vid utbytet av utsläppsdata. Dessutom ordnar kommissionen branschspecifika webbseminarier och andra utbildningar på sin webbplats för att säkerställa att aktörerna har ett tillräckligt kunskapsunderlag. Inspelningarna av webinarierna blir tillgängliga på kommissionens <a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en" rel="noopener noreferrer" target="_blank">CBAM-sidor</a>. På sidan, som kontinuerligt uppdateras, har man även samlat allt det övriga informationsmaterial om CBAM som kommissionen erbjuder.</p>
<p>Höstens intressantaste milstolpe för genomförandet av mekanismen torde vara inledandet av rapporteringsperioden. En annan betydande händelse är överlämnandet av regeringens proposition till riksdagen om genomförande av mekanismen och om ändring av 2 § i tullagen. Regeringspropositionen är ett lagförslag som har beretts vid arbets- och näringsministeriet som tjänsteuppdrag. Intressentgrupper och medborgare har haft en möjlighet att kommentera förslaget under remissförfarandet, och utifrån det har man sammanställt utlåtandena och gjort de ändringar som behövs i regeringspropositionen. Efter att regeringspropositionen har överlämnats till riksdagen vid statsrådets sammanträde, förs en remissdebatt i riksdagens plenum. Därefter skickas lagförslaget till utskottsbehandling, vid vilken relevanta sakkunniga hörs och till slut utarbetar utskottet ett betänkande om lagförslaget. Detta följs av behandling av lagförslaget i riksdagens plenum utifrån utskottens betänkanden. Vad gäller gränsjusteringsmekanismen för koldioxid är tanken att regeringspropositionen, dvs. ”RP”, ska överlämnas i samband med budgetmanglingen i början av oktober. Lagarna om genomförande av mekanismen och om ändring av 2 § i tullagen planeras träda i kraft den 1 januari 2024. </p>
<p><em><strong>- Saana Takamäki</strong></em></p>
<p><em>Skribenten jobbar som specialsakkunnig vid arbets- och näringsministeriets energiavdelning. Hon svarar för det nationella genomförandet av mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna och deltar i därtill hörande lagberedning.</em></p>Tina Laukka2023-10-03T11:43:00ZImplementation of the CBAM is starting – ground rules for reporting period publishedTina Laukkahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1803787032023-10-09T11:40:08Z2023-10-03T11:30:00Z<div class="portlet-msg-info">Guest writer</div>
<p>The first phase of the implementation of the Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) is approaching. The CBAM is a new type of EU-level policy instrument whose purpose is to combat carbon leakage, that is, to prevent the relocation of emissions-intensive production from the EU to countries with less stringent climate policies. The objective of the mechanism is to reduce greenhouse gas emissions in the EU and globally. In theory, its working principle is simple: a fee corresponding to the price of an EU emission allowance is charged for products covered by the CBAM based on the emissions embedded in the products. Besides combatting carbon leakage, the aim of the CBAM is also to encourage third countries to introduce pricing mechanisms for carbon similar to emissions trading. </p>
<p>The CBAM will be introduced in two phases. The reporting period for importers of products covered by the CBAM will start on 1 October 2023. Importers that import products covered by the mechanism must submit their first CBAM report on the product’s emissions to Customs by the end of January 2024. The second phase of the implementation will start on 1 January 2026, at which point the importers must also purchase a number of CBAM certificates that corresponds to the emissions of the CBAM products. This presents a big change for many operators and importers in the emissions intensive industries as well as within trade, and the expectations are that the first phase of the CBAM implementation may not all be plain sailing.</p>
<p>When implementing a completely new policy instrument, it is wise to leave some leeway and flexibility in implementation specifics, so that we can make use of the lessons learned during the process. The legislation on the CBAM will be further specified in each step, and this will require meeting recurring legislative needs from the state administration and constant learning from the operators. The basic regulation on the CBAM defines the framework of the mechanism, but more detailed provisions will be laid down as the implementation progresses. Due to this, the authorities may also not yet have answers to all the questions that the operators may have.</p>
<p>In the <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ%3AL%3A2023%3A130%3ATOC" rel="noopener noreferrer" target="_blank">regulation on establishing a carbon border adjustment mechanism</a> published in May, the Commission is given the power to adopt a total of 12 implementing regulations and four delegated regulations on the application of the CBAM. Apart from its essential content, the original regulation can be supplemented or, if needed, amended through delegated acts. The implementing regulations will guarantee a uniform enforcement across the member states. The EU’s legislative acts, implementing regulations and delegated acts are legally binding as such in the member states. Thus, efforts must be made at the ministry level to ensure that the national legislation is in line with the EU legislation.</p>
<p>The European Commission has published its first <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ%3AJOL_2023_228_R_0006#d1e40-94-1" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Implementing regulation with Annexes</a>. The Regulation lays down the rules of the reporting period, specifying the reporting obligations for the importers, the calculation methods for reporting emissions and the penalties for failure to report. During the reporting period, the Commission, the national authorities and the importers will study the implementation of the new instrument. Based on the reporting period, the Commission will assess the impact of the CBAM in preventing carbon leakage and any need to expand its scope. </p>
<p>The next legislative acts on the CBAM are to be adopted in sets. The first set will be published in autumn 2024. The preparation of the supplementary acts, however, will begin already in 2023. In the third quarter of 2024, the Commission’s plan is to specify the rules concerning applications for an authorisation to act as an authorised CBAM declarant (Articles 5 and 7), the CBAM registry (Article 14), the accreditation of verifiers (Article 18) and verification (Article 8). The Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment will participate in the preparation of the legislative acts at the EU level, while calling attention to standpoints that are important for Finland and informing the stakeholders. </p>
<p>The timetable of the CBAM is tight for both the importers and authorities. Tom Ferm, Director of Customer Relations and Tax Collection at Finnish Customs, has written in his <a href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/blogi/-/blogs/hiilirajamekanismin-kaytannon-haasteet-raportointikaudella" rel="noopener noreferrer">blog post</a> (in Finnish) about the practical challenges that the CBAM poses in the reporting period. To tackle these challenges, the Commission has published guidance documents for importers and installation operators outside the EU. The documents, running more than a hundred pages, give detailed information to support the implementation of the CBAM, and are written in non-legal language to help interpret the legislation. The Commission has promised to provide guidance also in the other major trade languages, such as in Mandarin, in order to facilitate the collection of emissions data from third countries. The Commission receives particular praise for building a detailed Excel template that the importers and the third-country operators can use in the exchange of information relating to emissions data. In addition, the Commission is organising online webinars tailored for each sector, as well as other training opportunities on its website to ensure that the operators have sufficient information. The webinar recordings will be available on the Commission’s <a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en" rel="noopener noreferrer" target="_blank">CBAM pages</a>. This page, which is regularly updated, also puts together all the other information material provided by the Commission on the CBAM.</p>
<p>This autumn, the most interesting milestone in the CBAM implementation must be the kick-off of the reporting period itself. Another notable event will be the submission of the government proposal to the Finnish Parliament regarding the implementation of the CBAM and the amendment of section 2 in the Customs Act. The government proposal is a bill that has been drafted by the Ministry for Economic Affairs and Employment as part of its official duties. Stakeholders and citizens have had the opportunity to comment on the government proposal during the consultation step of the legislative process, and based on this, a summary of the consultation and any necessary changes to the government proposal have been made. Once the government proposal has been submitted to Parliament in the government plenary session, a preliminary debate is held in Parliament. After this, the bill is submitted to a committee, which hears the relevant experts in the matter and finally produces a report on the bill. This is followed by a plenary session where Parliament deliberates the bill based on the reports from the committees. As regards the CBAM, the aim is to submit the government proposal at the beginning of October in conjunction with the government’s budget session. The acts on the implementation of the CBAM and on amending section 2 of the Customs Act are to enter into force on 1 January 2024. </p>
<p><em><strong>- Saana Takamäki</strong><br />
<br />
The writer is Senior Specialist at the Energy Department of the Ministry of Economic Affairs and Employment. She is in charge of the national implementation of the CBAM at central government level and participates in drafting the legislation involved.</em><br />
</p>Tina Laukka2023-10-03T11:30:00ZHiilirajamekanismin täytäntöönpano alkamassa – raportointikauden pelisäännöt on julkaistuHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1799653082023-09-29T12:52:42Z2023-09-29T09:37:00Z<div class="portlet-msg-info">Vieraskynä</div>
<p>Hiilirajamekanismin (CBAM) toimeenpanon ensimmäinen vaihe lähestyy. Hiilirajamekanismi on uudenlainen EU-tason politiikkainstrumentti, jonka tehtävänä on torjua hiilivuotoa eli päästöintensiivisen tuotannon siirtymistä EU:sta väljemmän ilmastopolitiikan maihin. Mekanismi pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa ja globaalisti. Sen toimintalogiikka on teoriassa yksinkertainen: soveltamisalan piiriin kuuluvilta tuotteilta peritään EU:n päästöoikeuden hinnan mukainen maksu tuotteisiin sitoutuneiden päästöjen perusteella. Hiilivuodon torjumisen ohella hiilirajamekanismilla pyritään myös kannustamaan kolmansia maita ottamaan käyttöön päästökaupan kaltaisia hiilen hinnoittelumekanismeja.</p>
<p>Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Hiilirajamekanismin piirin kuuluvien tuotteiden maahantuojien raportointikausi käynnistyy 1.10.2023. Mekanismin piiriin kuuluvien tuotteiden maahantuojien on toimitettava ensimmäinen CBAM-raportti tuotteiden päästöistä Tullille tammikuun 2024 loppuun mennessä. Toimeenpanon toinen vaihe alkaa 1.1.2026, jolloin maahantuojien on myös hankittava CBAM-tuotteiden päästöjä vastaava määrä maksullisia CBAM-todistuksia. Kyseessä on iso muutos useille päästöintensiivisen teollisuuden toimijoille ja maahantuojille, kaupasta puhumattakaan, eikä CBAMin käyttöönoton ensimmäisen vaiheen odoteta sujuvan täysin kivuttomasti.</p>
<p>Täysin uudenlaisen politiikkainstrumentin toimeenpanossa on perusteltua jättää liikkumavaraa ja joustavuutta toimeenpanon yksityiskohtiin, jotta matkan varrelta kertyneitä oppeja voidaan hyödyntää. Hiilirajamekanismia koskeva lainsäädäntö tarkentuu vaihe vaiheelta, mikä aiheuttaa valtionhallinnolle toistuvia lainsäädäntötarpeita ja toimijoilta jatkuvaa oppimista. Hiilirajamekanismin perusasetus määrittää hiilirajamekanismin puitteet, mutta yksityiskohdista säädetään tarkemmin käyttöönoton edetessä. Tästä syystä myöskään viranomaisilla ei välttämättä ole vielä vastauksia kaikkiin toimijoita askarruttaviin kysymyksiin.</p>
<p>Toukokuussa julkaistussa <a name="_Hlk143792181"></a><a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ%3AL%3A2023%3A130%3ATOC">hiilirajamekanismin perustamista koskevassa asetuksessa</a> annetaan Komissiolle valtaa antaa yhteensä 12 täytäntöönpanoasetusta ja 4 delegoitua säädöstä hiilirajamekanismin toimeenpanosta. Delegoiduilla säädöksillä voidaan täydentää ja tarvittaessa muuttaa alkuperäistä asetusta muutoin kuin keskeisen sisällön osalta. Täytäntöönpanoasetukset varmistavat yhdenmukaisen toimeenpanon jäsenvaltioiden kesken. EU:n säädökset, toimeenpanoasetukset ja delegoidut säädökset ovat sellaisenaan oikeudellisesti velvoittavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Ministeriötasolla onkin varmistettava, että kansallinen lainsäädäntö on yhdenmukainen EU-lainsäädännön kanssa.</p>
<p>Euroopan komissio on julkaissut ensimmäisen <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ%3AJOL_2023_228_R_0006#d1e40-94-1">täytäntöönpanoasetuksen liitteineen</a>. Asetus koskee raportointivaiheen pelisääntöjä, ja siinä tarkennetaan maahantuojia koskevia raportointivelvoitteita, päästölaskennanmenetelmiä ja raportoinnin laiminlyönnin seuraamuksia. Raportointikauden aikana komissio, kansalliset viranomaiset ja maahantuojat opiskelevat täysin uudenlaisen instrumentin käyttöönottoa. Raportointikauden perusteella komissio arvioi CBAMin vaikuttavuutta hiilivuodon ehkäisyssä ja siten soveltamisalan laajentamista.</p>
<p>Seuraavat hiilirajamekanismia koskevat säädökset on määrä antaa kimpuittain. Ensimmäinen kimppu julkaistaan syksyllä 2024. Täydentävien säädösten valmistelu alkaa kuitenkin jo tämän vuoden puolella. Vuoden 2024 kolmannessa kvartaalissa on komission mukaan tarkoitus tarkentaa sääntelyä koskien valtuutetun CBAM-ilmoittajan luvan hakemista (artikla 5 & 7), CBAM-rekisteriä (artikla 14), todentajien akkreditointia (artikla 18) ja todentamista (artikla 8). Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu EU-tason säädösvalmisteluun, tuo esiin Suomelle tärkeitä kantoja ja informoi sidosryhmiä.</p>
<p>CBAMin aikataulu on tiukka niin maahantuojille kuin viranomaisillekin. Tullin asiakkuus- ja veronkantojohtaja Tom Ferm kirjoitti aiemmin <a href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/blogi/-/blogs/hiilirajamekanismin-kaytannon-haasteet-raportointikaudella">blogissaan</a> CBAMin käytännön haasteista raportointikaudella. Raportointikauden haasteita taklatakseen, komissio on julkaissut ohjeasiakirjoja maahantuojille ja kolmansien maiden laitosten toiminnanharjoittajille. Yli satasivuisissa julkaisuissa tarjotaan yksityiskohtaista tietoa CBAMin käyttöönoton tueksi ja ne on kirjoitettu ei-juridista kieltä käyttäen helpottamaan lainsäädännön tulkintaa. Komissio on luvannut toimittaa ohjeistusta myöhemmin myös muilla keskeisillä kaupankäynnin kielillä, kuten mandariinikiinaksi, kolmansien maiden päästötietojen keräämisen sujuvoittamiseksi. Erityisesti komissio saa kiitosta seikkaperäisen Excel-pohjan rakentamisesta, jota maahantuojat ja kolmansien maiden toiminnanharjoittajat voivat hyödyntää päästödataan liittyvässä tiedonvaihdossa. Lisäksi komissio järjestää toimialakohtaisia webinaareja ja muita koulutusmahdollisuuksia sivuillaan toimijoiden riittävän tietopohjan varmistamiseksi. Webinaarien tallenteet tulevat saataville komission <a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/carbon-border-adjustment-mechanism_en">CBAM-sivuille</a>. Jatkuvasti päivittyville sivuille on koottu myös kaikki muu komission tarjoama CBAM-aiheinen tietoaineisto.</p>
<p>Syksyn kiinnostavin virstanpylväs hiilirajamekanismin toimeenpanon osalta lienee itse raportointikauden käynnistyminen. Toinen merkillepantava tapahtuma on hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle koskien hiilirajamekanismin toimeenpanoa ja tullilain 2§ muuttamista. Hallituksen esitys on lakiesitys, joka on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Sidosryhmillä ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida hallituksen esitystä lausuntokierroksen aikana, jonka pohjalta on koostettu lausuntoyhteenveto sekä tehty tarvittavat muutokset hallituksen esitykseen. Sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa, eduskunnassa käydään lähetekeskustelu. Tämän jälkeen lakiehdotus lähetetään valiokuntaan, relevantteja asiantuntijatahoja kuullaan valiokuntakuulemisissa ja lopulta valiokunta laatii lakiehdotuksesta mietinnön. Tätä seuraa lakiehdotuksen eduskuntakäsittely, joka tapahtuu valiokuntien mietintöjen pohjalta. Hiilirajamekanismin osalta hallituksen esitys, eli ”HE”, on tarkoitus antaa budjettiriihen yhteydessä lokakuun alussa. Hiilirajamekanismin toimeenpanoa ja tullilain 2§ muuttamista koskevien lakien on määrä tulla voimaan 1.1.2024 alkaen.</p>
<p><b>- <i>Saana Takamäki</i></b></p>
<p style="text-align:justify"><i>Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla. Hän vastaa hiilirajamekanismin kansallisesta toimeenpanosta valtionhallinnon tasolla ja osallistuu siihen liittyvään lainvalmisteluun. </i></p>Hanna Laine2023-09-29T09:37:00ZSuomi suuntautuu tavarakaupassa vahvemmin länteenTina Laukkahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1745104732023-08-28T09:04:59Z2023-08-28T07:41:00Z<p>Virkamiehenä velvollisuuteni on kertoa, että Suomen selvästi tärkein kauppasopimus on EU-jäsenyys. Ulkomaankauppa saa myötätuulta myös NATO-jäsenyydestämme. Suomi on sitoutunut länteen. </p>
<p>Tammi-kesäkuussa 2021 Suomen tavaraviennistä suuntautui EU-maihin 55,0 prosenttia, mutta alkuvuonna 2023 EU-osuus oli jo 58,6 prosenttia. Viennissä Saksa ja Ruotsi vuorottelevat kuukausittain Suomen suurimpana vientimaana, joiden takana kolmantena on Yhdysvallat. Alkuvuonna 2023 vientimme Saksaan on laskenut 2,6 prosenttia, Ruotsiin kasvanut 23,9 prosenttia ja Yhdysvaltoihin kasvanut jopa 43,6 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2021. </p>
<p>Saksan kanssa tavarakauppa on vahvasti alijäämäistä (260 milj.eur/kk) ja Ruotsinkin kanssa on iso alijäämä (61 milj.eur/kk), mutta Yhdysvaltojen kanssa sen sijaan tavarakaupassa on iso ylijäämä (156 milj.eur/kk). Tämä nostaa Yhdysvallat jalustalle, meidän tärkeimmäksi vientikumppaniksemme. </p>
<p>Viimeisen 15 vuoden aikana Suomen valtion velkaantumisella ja kauppataseen alijäämällä on ollut selkeä yhteys, kun suurimmista kauppakumppanimaista kauppamme on jatkuvasti ylijäämäistä vain Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Tosin vientimme Iso-Britanniaan on kasvanut vähemmän kuin viennin kasvumme keskimäärin edellisinä parina vuotena: lisähaastetta on aiheuttanut brexitin tuoma byrokratia ulkomaankauppaan. </p>
<h2>Suomen tuonti Yhdysvalloista kasvanut jopa vientiä enemmän – syynä erityisesti polttoaineiden tuonti</h2>
<p>Kauppasuhteemme Yhdysvaltojen kanssa voi hyvin. Suomen tuonti Yhdysvalloista on kasvanut jopa vientiä enemmän. Alkuvuonna 2023 tuontimme Yhdysvalloista on kasvanut jopa 92,9 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2021, kun polttoaineiden tuonti on kasvanut hurjasti lähinnä raakaöljyn ja LNG-maakaasun takia. </p>
<p>Polttoaineissa oli vuosia merkittävää ylijäämää, mutta alkuvuonna 2023 toimme polttoaineita Yhdysvalloista jopa tuplat enemmän kuin veimme niitä Yhdysvaltoihin. Paperi, farmaseuttiset tuotteet sekä koneet ja laitteet ovat vahvasti ylijäämäisiä edelleen Yhdysvaltoihin, joten kauppa säilyy jatkossakin vahvasti ylijäämäisenä. </p>
<p>Ulkomaankaupan tilannetta kannattaa aina seurata myös laajemmasta perspektiivistä, esimerkiksi nyt on väläytelty Yhdysvalloissa jopa yleistä kymmenen prosentin tuontitullia, joka saattaisi tarkoittaa kauppasodan merkittävää laajentumista. Suomelle kaupan esteiden lisääntyminen ei ainakaan helpottaisi vientikauppojen solmimisia.</p>
<p>Kauppasota on ollut jo pitkään käynnissä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Siis on edelleenkin käynnissä. Reilut viisi vuotta sitten asetetut tuontitullit näiden maiden välillä eivät ole poistuneet. Mahtimaiden välinen kauppa on edelleen suurta, mutta yhdysvaltalaiset yritykset on siirtäneet Kiinasta merkittävästi tuotantoa muihin maihin esimerkiksi Vietnamiin. </p>
<h2>Mikrosirujen muuttuva kauppa</h2>
<p>Kiinan ulkomaankauppa onkin supistunut kuluvana vuonna. EU-maissa on myös käynnistetty toimia tuotantoketjujen turvaamiseksi, mutta muutosprosessi on hidas. Mikrosiruja tuodaan EU:hun Taiwanista suuria määriä, josta ollaan myös jokseenkin riippuvaisia. Jännitteet Taiwanin ympärillä ovat myös kasvaneet, mitä kannattaa seurata tarkasti ulkomaankaupan näkökulmasta.</p>
<p>Mikrosirujen kauppa muuntuu jatkuvasti. Suomikin tuo ja vie mikrosiruja (CN8542), jossa tuonti on suurempaa kuin vienti. Kiinaan viemme mikrosiruja tuplasti tuontiin nähden, mutta vienti on kuukausitasolla vain yhdeksän miljoonan euron luokkaa. Tänä vuonna olemme alkaneet viedä merkittävästi mikrosiruja Intiaan noin 22 – 57 miljoonalla eurolla kuukausittain kasvun ollessa kuusinkertainen viime vuoteen verraten. Kaksi kolmasosaa mikrosiruviennistämme suuntautuu Intiaan, jonka myötä kokonaisvientimme Intiaan on ollut nousukiidossa.</p>
<h2>Keski-Aasian vienti ei ole Suomessa korvannut Venäjän vientiä – joissain EU-maissa on toisin</h2>
<p>Suomen tavaraviennin suurin muutos on ollut Venäjälle viennin romahdus. Tammi-helmikuussa 2022 yli sadallatuhannella eurolla Venäjälle vieneitä suomalaisia yrityksiä oli 327. Näiden yritysten vienti Venäjälle romahti tammi-kesäkuussa 2023 yhteensä 80 prosentilla (-938 milj.eur) verrattuna viime vuoteen. </p>
<p>Korvaavia markkinoita yrityksille löytyi EU:n ulkopuolelta vain 16 prosentin arvosta verrattuna viennin laskuun. Suurimmat korvaavat markkinat olivat Indonesia, Kanada ja Turkki. Yrityksille ei myöskään löytynyt korvaavia markkinoita EU:sta ja näiden yritysten EU-vienti laski viime vuodesta. </p>
<p>Kesäkuussa 2023 Venäjälle vientiä harjoitti enää 170 suomalaista yritystä ja Venäjältä tuontia vain 33 suomalaista yritystä. Suomen Venäjän-viennin romahdus oli ennennäkemätön, mikä ei ole teoriassa juurikaan korvaantunut esimerkiksi viennin kasvulla Keski-Aasian maihin (19%). Keski-Aasian viennistä karkeasti puolet on muihin EU-maihin rekisteröityneiden yritysten ilmoittamaa vientiä Suomesta Keski-Aasiaan. </p>
<p>Mutta muilla EU-mailla näin näyttää tilastojen pohjalta sen sijaan käyneen: EU-maissa 65% Venäjän viennin laskusta on teoriassa korvautunut viennin kasvulla Keski-Aasiaan. Venäjän propaganda löytää tiensä silloin tällöin länsimaiden mediaan, jolloin esimerkiksi EU-maiden vientitilastoista ei löydy vastaavia lukuja kuin itänaapuriemme myymistä tuontitullaustiedoista. Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä eikä Venäjän-kauppamme ei tule palautumaan vuosikausiin vanhalle tasolleen. </p>
<h2>Norja on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi</h2>
<p>Norja korvasi vuosi sitten nopeasti Venäjän raakaöljyn, kaasujen ja pienessä määrin myös sähköenergian tuontimaana. Norja onkin noussut meidän kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksemme, kun tärkeimmät ovat Saksa ja Ruotsi. </p>
<p>Vienti Norjaan on tänä vuonna kasvanut ja koneet ja laitteet ovat suurin viennin kasvuryhmä. Kesäkuussa 2023 Suomen suurimpien 14 kauppakumppanin joukossa oli 10 EU-maata, joiden lisäksi Yhdysvallat, Kiina, Norja ja Iso-Britannia. Näin Suomi suuntautuu tavarakaupassa entistä vahvemmin länteen.</p>Tina Laukka2023-08-28T07:41:00ZPraktiska utmaningar för mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna under rapporteringsperiodenHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1664971292023-06-26T07:09:02Z2023-06-26T07:07:00Z<p>Mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) börjar i oktober 2023 som en rapporteringsskyldighet. Rapporteringsskyldigheten gäller importörer som från länder utanför EU importerar järnmalm, elström, väte och vissa gödselmedel, aluminiumvaror, cementvaror och järn- och stålvaror samt produkter som tillverkats av dessa, såsom skruvar, muttrar och brickor.</p>
<p>Uppgifter som ska rapporteras är bl.a. platsen där produkterna tillverkats och de indirekta och direkta utsläpp som tillverkningen av produkterna gett upphov till. Den första rapporten kommer att gälla importer under det sista kvartalet i år och rapporten om utsläppen ska skickas till kommissionens system i januari nästa år. Systemet, dvs. den första fasen av CBAM-registret, är avsett att bli färdigt i september.</p>
<p>För att kunna skicka rapporten ska kunden vara EORI-registrerad. Uppgifterna lämnas på ett rapporteringsunderlag. Rapporten blir mycket omfattande om det t.ex. finns många produkter och om produkter tillverkats i flera fabriker och i många länder. Uppgifterna om utsläpp är alltså produkt- och fabriksspecifika så att även fabrikens olika produktionslinjer beaktas.</p>
<p>Importörer kommer naturligtvis att ha svårigheter, om man i samband med köpet av produkter inte kommit överens med säljaren om att få utsläppsuppgifterna av tillverkaren av produkterna. Kommissionen granskar rapporterna och meddelar till medlemsstaternas nationella myndigheter om bristerna i rapporterna.</p>
<p>I början är det viktigt att importören skickar rapporten, fastän det skulle vara svårt för hen att få utsläppsuppgifterna. Det kommer att vara möjligt att korrigera rapporten senare, särskilt för de två första kvartalen (Q4/2023 och Q1/2024) då eventuell flexibilitet kommer att tillämpas i fråga om tidsfristerna för korrigering av rapporten. Detta preciseras när utkasten till genomförandeakter antas senare på sommaren.</p>
<p>Om ingen rapport upprättas alls blir det sannolikt att den nationella myndigheten (i Finland eventuellt Tullen) påför felavgift för försummelse av rapporteringen. Det är bra för importörer att vara medvetna om att många påförda CBAM-felavgifter kan utgöra hinder för att bli beviljad tillstånd, när importen av CBAM-produkter kommer att kräva tillstånd år 2026.</p>
<p>Denna sak är ny och krävande även för Tullen. Vi förbättrar som bäst vårt eget kunnande för beräkning av utsläpp och annars också vår beredskap att ha hand om det uppdrag som nationell myndighet för mekanismen för koldioxidjustering vid gränserna som eventuellt kommer att åläggas oss genom en nationell lag i slutet av året. Senast i början av oktober kommer de första importerade CBAM-produkterna i samband med frigörande för övergång till fri omsättning att få en beslutsanmärkning om rapporteringsskyldigheten för utsläpp. För en del kunder kommer detta som en överraskning och där börjar vår gemensamma färd med CBAM. Trevlig sommar!</p>
<p><em>Kommissionen har publicerat ett utkast till genomförandeförordning om artikel 35 i CBAM-förordningen. Kommissionen begär att intressentgrupper lämnar synpunkter på utkastet.<br />
Feedbackblanketten och förordningsutkastet finns på <a href="https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13873-The-reporting-obligations-during-the-transitional-period-of-the-carbon-border-adjustment-mechanism_sv">https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13873-The-reporting-obligations-during-the-transitional-period-of-the-carbon-border-adjustment-mechanism_sv</a></em></p>
<p><br />
<strong>Tom Ferm</strong><br />
<em>Tullens kundrelations- och skatteuppbördsdirektör</em></p>
<p> </p>Hanna Laine2023-06-26T07:07:00ZHiilirajamekanismin käytännön haasteet raportointikaudellaHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1664959082023-06-26T06:58:11Z2023-06-26T06:09:00Z<p>Hiilirajamekanismi (CBAM) alkaa lokakuussa 2023 raportointivelvollisuutena. Raportointivelvollisuus koskee tuojia, jotka tuovat EU:n ulkopuolelta rautamalmia, sähköä, vetyä ja tiettyjä lannoitteita, alumiinitavaroita, sementtitavaroita ja rauta- ja terästavaroita sekä niistä valmistettuja tavaroita, kuten ruuveja, muttereita ja prikkoja.</p>
<p>Raportoitavia tietoja ovat muun muassa tuotteiden valmistuspaikka ja niiden valmistuksesta aiheutuneet epäsuorat ja suorat päästöt. Ensimmäinen raportti koskee tämän vuoden viimeisen kvartaalin tuonteja ja raportti päästöistä tulee lähettää komission järjestelmään tammikuussa ensi vuonna. Järjestelmän eli CBAM-rekisterin ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua syyskuussa.</p>
<p>Raportin lähettäminen edellyttää asiakkaalta EORI-rekisteröintiä ja tiedot täytetään raporttipohjaan. Raportista tulee erittäin laaja, jos esimerkiksi tuotteita on paljon ja tuotteiden valmistajia on monessa tehtaassa sekä monessa maassa. Päästötiedot ovat siis tuote- ja tehdaskohtaisia niin, että tehtaan eri tuotantolinjatkin otetaan huomioon.</p>
<p>Maahantuojalla on luonnollisesti vaikeuksia, jos tuotteita ostaessa ei ole sovittu tuotteiden myyjän kanssa päästötietojen saamisesta tuotteiden valmistajalta. Komissio tarkastaa raportteja ja ilmoittaa jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille puutteista raporteissa.</p>
<p>Alkuvaiheessa on tärkeää, että maahantuoja lähettää raportin, vaikka hänellä on vaikeuksia saada päästötietoja. Raporttia on mahdollista korjata myöhemmin, varsinkin kahta ensimmäistä kvartaalia (Q4/2023 ja Q1/2024), joiden osalta tulee mahdollisesti joustoa raportin korjaamisen määräaikoihin. Asia tarkentuu, kun täytäntöönpanosäädösluonnokset hyväksytään myöhemmin kesällä.</p>
<p>Mikäli raporttia ei ole laadittu lainkaan, on todennäköistä, että kansallinen viranomainen (Suomessa ehdotettu Tullia) määrää raportoinnin laiminlyönnistä virhemaksua. Maahantuojien on hyvä tiedostaa, että useat määrätyt CBAM-virhemaksut voivat estää luvan saamisen, kun CBAM-tuotteiden maahantuonti muuttuu luvanvaraiseksi vuonna 2026.</p>
<p>Tullillekin asia on uusi ja haastava. Kasvatamme parasta aikaa omaa päästölaskentaosaamista ja muutoinkin valmiutta hoitaa meille tämän vuoden lopussa kansallisella lailla mahdollisesti säädettävää hiilirajamekanismin kansallisen viranomaisen tehtävää. Viimeistään lokakuun alussa ensimmäisille maahantuoduille CBAM-tuotteille tulee vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä päätöshuomautus päästötietojen raportointivelvoitteesta. Osalle asiakkaista tämä tulee yllätyksenä ja siitä alkaa yhteinen polkumme hiilirajamekanismin parissa heidän kanssaan. Hyvää kesää!</p>
<p><em>Komissio on julkaissut luonnoksen CBAM-asetuksen 35 artiklan täytäntöönpanoasetuksesta. Komissio pyytää sidosryhmiltä palautetta luonnoksesta.<br />
<a href="https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13873-The-reporting-obligations-during-the-transitional-period-of-the-carbon-border-adjustment-mechanism_fi" target="_blank">Palautelomake ja asetusluonnos löytyvät tästä linkistä.</a></em></p>
<p><br />
<strong>Tom Ferm</strong><br />
<em>Tullin asiakkuus- ja veronkantojohtaja</em></p>
<p> </p>Hanna Laine2023-06-26T06:09:00ZEU:s mekanism för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) – varifrån har den kommit och vart är den på väg?Hanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1630073462023-05-29T09:35:15Z2023-05-26T10:26:00Z<div class="well">Gästkrönika</div>
<p>EU:s mekanism för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) börjar tillämpas den 1 oktober 2023. Till en början är det visserligen bara fråga om en rapporteringsskyldighet. Avgifter som grundar sig på produkters utsläpp börjar tas ut gradvis från början av år 2026.</p>
<p>CBAM:s uppgift är att förebygga koldioxidläckage till länder utanför EU, dvs. förebygga att en utsläppsintensiv produktion flyttas från EU till länder med mindre ambitiös klimatpolitik. Genom detta syftar mekanismen till att nå sitt egentliga mål, dvs. att utsläppen av växthusgaser minskar i EU och globalt. Vid sidan om detta strävar man också efter att uppmuntra tredjelandsföretag att ta i bruk koldioxidsnåla teknologier.</p>
<p>CBAM är ett nytt verktyg i EU-klimatpolitikens verktygslåda. Med hjälp av den inför EU första gången i sitt område en avgift som baserar sig på utsläppen från produktionen och riktas till produkter som importeras från länder utanför EU. Med avgiften syftar EU till att säkerställa att de importprodukter som omfattas av mekanismen beläggs med en lika stor utsläppsavgift som gäller för motsvarande EU-tillverkade produkter till följd av EU:s utsläppshandel. Avgiften tas i första skedet ut för vissa järn-, stål-, aluminium- och cementprodukter, gödselmedel, elektricitet, väte och för vissa råvaror från gruvindustrin. </p>
<h2>Nytt verktyg – gammal idé</h2>
<p>Fastän CBAM är ny som ett verktyg har en idé om CBAM diskuterats i EU-kretsar redan länge. CBAM har sina rötter i Frankrike och går 15 år tillbaka i tiden. CBAM kom första gången upp till diskussion i franska presidenten Jacques Chiracs initiativ år 2007 vid tillställningen Grenelle Environment Forum där han föreslog införande av en koldioxidskatt på produkter som importeras till EU.</p>
<p>Inställningen till Chiracs initiativ var motvillig. CBAM ansågs orsaka handelspolitiska risker och äventyra internationella klimatförhandlingar, eftersom den skulle ha varit ett ensidigt klimatpolitiskt instrument som skulle ha medfört extra kostnader för sådan EU-import som orsakar utsläpp. Därutöver hade EU redan ett system med gratis tilldelning av utsläppsrätter för att förebygga koldioxidläckage och jämna ut skillnaderna i konkurrenskraften.</p>
<p>Men Frankrike gav inte upp. Varje fransk president efter Chirac har tagit upp CBAM i en eller annan form. Till slut var det EU:s vilja att gå mot klimatneutralitet snabbare än resten av världen och de ökade spänningarna i internationell handel med utsläppsintensiva produkter (särskilt stål) som gjorde sitt. Inställningen till CBAM blev positivare i EU. År 2019 inkluderade Europeiska kommissionen CBAM i EU:s gröna giv (EU Green Deal) och år 2021 offentliggjorde kommissionen ett förslag till lagstiftning om CBAM med förslag om genomförande av mekanismen som ett system med utsläppscertifikat i stället för koldioxidskatt.</p>
<p>EU-organen nådde en preliminär överenskommelse om CBAM i december 2022, och officiellt godkändes den som en del av EU:s lagstiftning i maj 2023. Den mest betydande frågan i CBAM-förhandlingarna var CBAM:s växelverkan med gratis tilldelning av utsläppsrätter i EU:s utsläppshandel och dess inverkan på den europeiska industrins konkurrenskraft. För att säkerställa att CBAM är förenlig med Världshandelsorganisationen WTO:s regler avstår EU från systemet med gratis tilldelning av utsläppsrätter för produkter som omfattas av CBAM. Denna ändring för med sig utmaningar för exporten från EU som förlorar tilldelningen men får inga kostnadslättnader från CBAM i stället. Detta kan eventuellt leda till att koldioxidläckaget ökar på marknaden utanför EU, om EU-tillverkningen går miste om marknadsandelar där till förmån för produktionen med större utsläpp.</p>
<p>På problemet med EU-exporten har man under EU-förhandlingarna trots flera försök inte kunnat hitta en lösning som skulle tillfredsställa alla parter och vara förenlig med WTO-reglerna. Vid förhandlingarna kom man ändå till slut överens om att CBAM-införandets negativa effekter på konkurrenskraften lindras med en lång övergångsperiod för utfasning av gratis tilldelning av utsläppsrätter och med en särskild finansiering från EU:s innovationsfond till CBAM-branscher. Att överenskommelsen uppnåddes berodde i hög grad också på ett samförstånd om att CBAM:s effekter på klimatet och ekonomin följs upp och bedöms under de kommande åren, och att EU utifrån dessa bedömningar vid behov vidtar åtgärder som förbättrar CBAM:s funktion och inverkan. </p>
<h2>Vad händer härnäst?</h2>
<p>Förberedelserna för genomförande av CBAM fortsätter under de närmaste åren i EU och EU-medlemsstaterna. Europeiska kommissionen kommer i år och under de två följande åren att stifta rikligt med lagstiftning på lägre nivå som kompletterar CBAM-förordningen och behövs vid genomförande av CBAM. Därtill pågår det som bäst EU-förhandlingar om att göra intäkterna från CBAM-avgifter till EU:s nya egna medel, dvs. till en ny inkomstkälla för EU-budgeten, på basis av kommissionens förslag i december 2021.</p>
<p>Vid sidan av förberedelserna för genomförande av CBAM diskuterar EU med tredje länder för att säkerställa att CBAM inte står i strid med EU:s internationella klimat-, handels- och andra åtaganden, när uppbörden av utsläppsavgifter börjar år 2026. Som en del av dessa diskussioner försöker man också skapa förutsättningar för globala partnerskap och för förbättrande av CBAM:s roll i det internationella arbetet mot klimatförändringen.</p>
<p>Så småningom kommer också ett eventuellt utvidgande av CBAM till nya produkter och indirekta utsläpp in i bilden. Dessa utvidgningar av tillämpningsområdet förutsätter emellertid ett nytt lagstiftningsförslag från kommissionen samt utredningar och konsekvensbedömningar som stödet förslaget. Kommissionen förväntas komma med de första utredningarna om utvidgandet av tillämpningsområdet före slutet av år 2025. Det kan dock hända att de eventuella förslagen om utvidgning av tillämpningsområdet skjuts upp till tiden efter början av år 2026 då man hunnit samla erfarenheter av hur CBAM fungerar i praktiken. </p>
<p><i>- <b>Ilari Valjus</b></i><b><i></i></b></p>
<p><i>Skribenten arbetar som finansråd vid finansministeriets budgetavdelning. Han representerade Finland i egenskap av ansvarig tjänsteman vid EU-förhandlingarna om Europeiska kommissionens förslag till en mekanism för koldioxidjustering vid gränserna. </i> </p>Hanna Laine2023-05-26T10:26:00ZEU’s Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) – origins and futureHanna Lainehttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1630054742023-05-26T13:16:46Z2023-05-26T10:03:00Z<div class="well">Op-ed</div>
<p>The EU’s Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) will be applied from 1 October 2023. However, at the beginning, the CBAM will only involve a reporting obligation. From the start of 2026, it will gradually be used to collect charges based on the emissions of products.</p>
<p>The purpose of the CBAM is to combat carbon leakage to non-EU countries, that is, to prevent the relocation of emissions-intensive production from the EU to countries with less stringent climate policies. In doing so, it aims to promote its actual objective of reducing greenhouse gas emissions in the EU and globally. At the same time, the aim is also to encourage businesses in third countries to start using low-carbon technology.</p>
<p>The CBAM is a new type of instrument in the EU’s climate policy toolbox. The EU will use it to impose a charge in the EU that, for the first time, is based on emissions from production and directed at goods imported from outside the EU. The charge is a means for the EU to ensure that the imported products targeted by the mechanism will face a similar emissions charge as the one imposed on products manufactured in the EU as a result of the EU’s emissions trade. Initially, the charge will be collected for certain products from the iron, steel, fertiliser, aluminium and cement sectors, as well as for electricity and hydrogen and certain raw materials in the mining industry.</p>
<h2>New instrument, old idea</h2>
<p>Even though the CBAM is a new EU instrument, the idea behind the CBAM has been discussed in EU circles for some time already. The CBAM has French roots stretching back more than 15 years. One event that can be considered key in the emergence of the CBAM was a proposal by French president Jacques Chirac in 2007 at the Grenelle Environment Forum, where he suggested that a carbon tax be introduced for goods imported into the EU.</p>
<p>The attitude in the EU towards Chirac’s initiative was reluctant. The CBAM was seen as causing trade policy risks and endangering the progress in international climate negotiations, as it would be a unilateral climate policy instrument that would mean additional costs for those EU imports that cause emissions. What is more, the EU had already adopted the free allocation of emissions allowances in its emissions trading system in order to combat carbon leakage and to level out differences in competitiveness.</p>
<p>However, France did not give up. Every French president after Chirac has brought attention to the CBAM in some form or other. Eventually, what made the initiative gain ground was the EU’s will to reach climate neutrality faster than the rest of the world and the growing tensions in the international trade in emissions-intensive products (especially steel). The winds of change were blowing in favour of the CBAM in the EU. In 2019, the European Commission included the CBAM in the EU Green Deal, and in 2021, it published the legislative proposal for the CBAM, proposing that the mechanism be implemented as an emissions certificate system rather than through a carbon tax.</p>
<p>The EU institutions reached a preliminary agreement on the CBAM in December 2022, and it was officially adopted as part of the EU’s legislation in May 2023. The most significant issue in the CBAM negotiations was how the CBAM would interact with the free allocation of emissions allowances and what the associated impact would be on the competitiveness of European manufacturing. To ensure the compatibility of the CBAM with the rules of the World Trade Organization WTO, the EU will phase out the free allocation of emissions allowances for the products covered by the CBAM. This change will pose challenges for exports to countries outside the EU, as these will lose the free allowances while not receiving any cost concessions from the CBAM in return. This may lead to increased carbon leakage in the markets outside the EU, if EU manufacturing in these countries loses market shares to production that causes higher emissions.</p>
<p>Despite repeated efforts at the EU negotiations, no solution was found to the problem of EU exports that would have been satisfactory to all parties as well as WTO compatible. However, there was finally an agreement that the CBAM’s negative effects on competitiveness would be mitigated through a long transition period for the phase-out of the free allocation of emissions allowances and through special funding for the CBAM sectors from the EU’s Innovation Fund. The key to reaching an agreement was also the mutual understanding that the effects of the CBAM on the climate and the economy will be monitored and assessed in the coming years, and that based on these assessments, the EU will take any actions needed to improve the functionality and effects of the CBAM. </p>
<h2>What next?</h2>
<p>The preparations for the implementation of the CBAM will continue in the EU and the EU member states in the coming years. In the current and the next two years, the European Commission will introduce a significant amount of subordinate legislation to complement the CBAM Regulation so that the CBAM can be implemented. In addition, based on a proposal by the Commission in December 2021, there are currently negotiations in the EU on channelling the revenue from the CBAM as a new own resource, that is, as a source of revenue in the EU budget.</p>
<p>Besides preparing for the implementation, the EU is in discussions with third countries to make sure that the CBAM does not conflict with the EU’s international commitments on trade, climate or other objectives once the collection of emissions charges starts in 2026. As part of these discussions, the aim is also to create conditions for global partnerships and for clarifying the role of the CBAM in the international fight against climate change.</p>
<p>In due course, a topic of discussion will be the possible expansion of the CBAM to cover new products and indirect emissions more extensively than in the current agreement. However, any expansions of the scope will require a new legislative proposal from the Commission and the preparation of new reviews and impact assessments for this purpose. The Commission is expected to produce its first reviews on the expansion of the scope by the end of 2025. Still, it may be that any proposals for broadening the scope will be postponed until after the start of 2026, by which time some experience will have been gained of how of the CBAM works in practice.</p>
<p><i>- <b>Ilari Valjus</b></i><b><i></i></b></p>
<p><i>The writer works as Senior Financial Adviser at the Budget Department of the Finnish Ministry of Finance. He represented Finland as desk officer in the EU negotiations on the European Commission</i>’<i>s proposal for the Carbon Border Adjustment Mechanism.</i> </p>Hanna Laine2023-05-26T10:03:00ZAnnoin pikkupenkin, se vei koko pientareenKatariina Jankkilahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1620804342023-05-22T10:45:57Z2023-05-22T08:30:00Z<p><img data-fileentryid="162514984" src="https://tulli.fi/documents/portlet_file_entry/2912305/Lupiinit.jpg/48c5934a-5050-647b-050f-38c37f6583b1" /></p>
<p>Käsi ylös, kuinka moni on törmännyt metsäretkellä, pihatöissä tai vaikka työpaikalle kulkiessaan haitalliseen vieraslajiin? Veikkaisin, että melkein kaikilla nousisi käsi, mikäli olisi tunnistanut lajin ja tiennyt vieraslajistatuksen. Hyvänä esimerkkinä on tienvarsilla rehottava komealupiini, jonka bongaaminen tienvarsilta on kesäaikaan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta jopa helpompaa kuin sen välttäminen. Mutta mikä tekee tästä kivalta näyttävästä kasvista haitallisen vieraslajin, ja mitä vieraslajilla oikeastaan edes tarkoitetaan?</p>
<h2>Haitallinen vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta</h2>
<p>Vieraslajilla tarkoitetaan ihmisen toimesta jääkauden jälkeen yli luonnollisen leviämisesteen tahallaan tai tahattomasti levittämää eliölajia. Eli, lajia on tuotu tänne esimerkiksi puutarhakasviksi Pohjois-Amerikasta, kuten komealupiinin tapauksessa, mistä se ei olisi tänne asti luontaisesti levinnyt. Jokainen vieraslaji ei automaattisesti ole haitallinen, sillä lajin täytyy olla uhka luonnon monimuotoisuudelle tai siihen liittyville ekosysteemipalveluille ollakseen haitallinen. Suomessa komealupiini kasvaa hyvin, leviää helposti ja täyttää suht nopeasti laajojakin alueita kasvustollaan. Ja juuri nämä ominaisuudet ansaitsevat sille kansallisesti haitallisen vieraslajin statuksen Suomessa. Jos laji ei talvehdi, lisäänny tai leviä Suomessa, se ei todennäköisesti myöskään uhkaa täällä luonnon monimuotoisuutta. Haitallisista vieraslajeista säädetään vieraslajilaissa ja –asetuksessa. Komealupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.</p>
<p>Entä miten tämä esimerkkitapauksemme komealupiini onnistuu uhkaamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta pientareelta käsin? Sehän vain virkistää muuten niin tylsiä tienvarsia värikkäillä kukkamatoillaan. </p>
<p>Ja siinä se ongelma juuri onkin. </p>
<h2>Haitalliset vaikutukset ovat moniulotteisia</h2>
<p>Perinteisen laidunnuksen synnyttämien niitty- ja hakamaiden harvinaistuttua on osa näillä perinnemaisemilla viihtyneistä lajeista löytänyt turvapaikan tienpientareilta. Samoille apajille pihoilta karannut komealupiini puolestaan on typensitojakasvi, joka kasvaessaan sitoo juurinystyröidensä avulla typpeä rehevöittäen kasvualustaansa. Tämä ominaisuus antaa sille kilpailuetua muihin kasveihin nähden ja edistää lupiinin leviämistä. Samalla se myös muokkaa kasvualustaa rehevämpään suuntaan, jossa harvinaistuneet niitty- ja ketokasvit eivät enää viihdy. </p>
<p>Komealupiini on myös myrkyllinen, joten se kelpaa harvalle eliölle evääksi, ja saa rauhassa rehottaa ja levitä pitkin pientareita. Useimmille niityillä ja kedoilla tyypillisille hyönteisille reheväkin lupiinikasvusto on ravinnon kannalta aavikko, ja näin komealupiini heikentää niittykasvien lisäksi myös kyseisten hyönteisten elinympäristöjen saatavuutta. Sen on todettu vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin. Komealupiini on toisaalta tehokas houkuttelemaan pölyttäjistä varsinkin kimalaisia luonnonkasvien kustannuksella. Houkutteleva buffet voi kuitenkin hämätä, sillä on viitteitä siitä, että kimalaisten lisääntyminen voi häiriintyä lupiinin siitepölyn alkaloidien vuoksi. Pölyttäjien siirryttyä toisaalle tai vähennyttyä, heikentyy niittykasvien siementuotanto. Niittykasvien siemenillä ja niityillä viihtyvillä hyönteisillä puolestaan ruokailevat mm. erilaiset linnut, joten lupiinin yksipuolistavat vaikutukset eivät rajoitu pelkästään alkuperäiseen niityillä viihtyvään kasvilajistoon, vaan vaikutukset ulottuvat useisiin eri eliöihin ravintoverkkojen kautta.</p>
<p>Tähän kun vielä lisää sen, että lupiinin siemenet säilyvät maaperässä itämiskykyisinä vuosikymmeniä, elleivät vuosisatoja, luoden aina vain uusia lupiinipeltoja esimerkiksi maanrakennustöiden yhteydessä, alkaa pientareen kaunistus kääntyä kauhistukseksi. </p>
<h2>Sukupuutoista sosiaalisiin vaikutuksiin</h2>
<p>Komealupiini on yksi esimerkki Suomen kansallisesti haitalliseksi määritellyistä vieraslajeista. Kansallisessa vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 16 lajia, yksi lajiristeymä ja kahdeksan lajiryhmää. Suomen omien määrittelyjen lisäksi myös EU on määritellyt EU:n alueella luonnon monimuotoisuutta uhkaavat lajit haitallisiksi vieraslajeiksi. EU:n vieraslajiluettelossa haitallisia vieraslajeja on 88. Kansallisella tai EU-tasolla haitalliseksi määritellyn lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Syystäkin, sillä maailmanlaajuisesti haitallisten vieraslajien arvioidaan olevan yksi keskeinen syy viimeaikaisiin kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin. Suomessa puolestaan lajien uhanalaisuusarvion perusteella haitalliset vieraslajit uhkaavat yli 200 punaisen listan lajia ja lisäksi ovat myötävaikuttaneet 56 lajin uhanalaistumiseen tai taantumiseen.</p>
<p>Ekologisten haittojen lisäksi haitalliset vieraslajit aiheuttavat myös haittoja terveydelle (jättiputket polttavat ihoon paukamia), taloudelle (espanjansiruetana syö satoa) ja jopa sosiaaliselle elämälle (kurtturuusu valtaa uimarantoja). </p>
<h2>Mitä voin itse tehdä?</h2>
<p>Tärkeintä on estää haitallisten vieraslajien leviäminen. Osa haitallisista vieraslajeista on jo vakiintunut maahamme, kuten komealupiini, mutta suurimman osan suhteen on vielä paljon tehtävissä. Osa EU:n vieraslajiluettelon lajeista puolestaan ei ole vielä levinnyt Suomeen, joten näiden kohdalla on tärkeää estää Suomeen pääsy. Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavista kasveista ja kasvituotteista tarvitaan kasvinterveystodistus lähtömaasta Suomeen tuontia varten ja Tulli valvoo tätä tuontia. Toisesta EU-maasta voi kasveja tai kasvituotteita tuoda suht vapaasti, mutta niihinkin liittyy tiettyjä rajoituksia. Taimia hankkiessa kannattaa suosia ammattimaista tuotantoa, jolloin minimoi tuholaisten ja kasvitautien kulkeutumisen taimen mukana. Eläimiin liittyvät tuontivaatimukset kannattaa selvittää <a href="https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/matkustus/lemmikkien-maahantulo/" target="_blank">Ruokaviraston sivuilta</a>. </p>
<p>Haitallisten vieraslajien tunnistaminen on tärkeä osa leviämisen ehkäisyä jo Suomeen saapuneiden lajien osalta, joten ensin voi aloittaa siitä, että käy tunnistamassa kasvaako omalla tai taloyhtiön pihalla jotain haitallista vieraslajia ja hankkiutuu siitä eroon. Huomioitavaa on myös se, että puutarhajätteitä ei ylipäänsä saa käydä kippaamassa metsikköön tai joutomaalle, vaan ne olisi hävitettävä asianmukaisesti paikallisen jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaan tai omalla tontilla esimerkiksi kompostoimalla. Jos puolestaan naapurin pihalla rehottaa haitallista vieraslajia, voi aiheesta käydä ystävällisesti kertomassa. Muualta bongattuja esiintymiä voi käydä myös ilmoittamassa vieraslaji.fi-sivulla, ja neuvontaa saa ELY-keskuksilta. Paikalliset yhdistykset ynnä muut toimijat (esim. WWF) järjestävät erilaisia vieraslajitalkoita joihin voi osallistua. Myös paikallisiin vieraslajilinjauksiin kannattaa perehtyä, sillä joissain kaupungeissa tai kunnissa on omia vieraslajilinjauksia, kuten Helsingissä. </p>
<p>Puutarhoissa ja pihoilla voi suosia luonnonlajeja tai perinteisiä perennoja, joita on kasvatettu Suomessa jo pitkään. Silmällä voi pitää myös vieraslajien listaa ja karsia ennaltaehkäisevästi liian hyvin leviäviä pois omalta pihalta. Esimerkiksi nyt haitallisiksi vieraslajeiksi on mahdollisesti nousemassa vieraslajilistaukselta erilaisia piiskuja, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. </p>
<p>Ja mitä niihin lupiineihin tulee: pientareiden osalta peli alkaa olla jo menetetty, mutta niitä voi käydä keräämässä vaikka kukkakimpuksi maljakkoon, sillä kukinnon katkaiseminen ennen siementen muodostumista estää uusien siementen leviämistä ja riuduttaa kasvia. Kuihtuneen kimpun voi hävittää biojätteenä.</p>
<ul>
<li>Tietoa ja ohjeita haitallisista vieraslajeista, tunnistuksesta, torjunnasta ja haitoista sekä kanava esiintymien ilmoittamiseen (Huom! Vieraslajien lukumäärissä heittoa, laatutuhoojat eivät kaikki ole vieraslajeja, vaikka sivusto niin tällä hetkellä näyttää): <a href="https://vieraslajit.fi/">https://vieraslajit.fi/</a></li>
<li>Miten toimia, jos kohtaa haitallisen vieraslajieläimen: <a href="https://vieraslajit.fi/info/i-92#muut">https://vieraslajit.fi/info/i-92#muut</a></li>
<li>Kasvien ja kasvituotteiden tuonti ulkomailta:
<ul>
<li><a href="https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/kasvit" target="_self">Kasvit - Tulli</a></li>
<li><a href="https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/puutarhakasvit/harrastajat/kasvit-ja-kasvituotteet/" target="_blank">Kasvien tuonti matkatavarana - Ruokavirasto</a></li>
</ul>
</li>
<li>Lemmikkien tuonti ulkomailta: <a href="https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/matkustus/lemmikkien-maahantulo/" target="_blank">Lemmikkien maahantulo - Ruokavirasto</a></li>
<li>WWF:n vieraslajitalkoot: <a href="https://wwf.fi/kalenteri/">https://wwf.fi/kalenteri/</a></li>
<li>Kansallisen vieraslajiluettelon päivitys, lausuntokierros on menossa 3.5. asti: <a href="https://mmm.fi/-/kansallista-vieraslajiluetteloa-ehdotetaan-paivitettavaksi-tutustu-ja-ota-kantaa">https://mmm.fi/-/kansallista-vieraslajiluetteloa-ehdotetaan-paivitettavaksi-tutustu-ja-ota-kantaa</a></li>
<li>Ja vielä yleiseksi huvitukseksi Marttaliiton testi Millainen vieraslajitorjuja olet: <a href="https://www.riddle.com/embed/showcase/322120">https://www.riddle.com/embed/showcase/322120</a><br />
</li>
</ul>
<p>Kirjoittaja: Paula Heikkinen, vastuullisuusasiantuntija</p>
<p> </p>Katariina Jankkila2023-05-22T08:30:00ZEU:n hiilirajamekanismi (CBAM) – mistä se on tullut ja mihin se on menossa?Katariina Jankkilahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1622262872023-05-26T11:35:03Z2023-05-19T06:08:00Z<div class="portlet-msg-info">VIERASKYNÄ</div>
<p>EU:n hiilirajamekanismi (CBAM) aloittaa toimintansa 1.10.2023. Aluksi kyse on tosin vain raportointivelvoitteesta. Tuotteiden päästöihin perustuvia maksuja sillä aletaan kerätä asteittain vuoden 2026 alusta alkaen.</p>
<p>CBAMin tehtävänä on torjua hiilivuotoa EU:n ulkopuolelle eli päästöintensiivisen tuotannon siirtymistä EU:sta väljemmän ilmastopolitiikan maihin. Tätä kautta sen on tarkoitus edistää varsinaista tavoitettaan eli kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä EU:ssa ja globaalisti. Siinä sivussa sillä pyritään myös kannustamaan kolmansien maiden yrityksiä ottamaan käyttöön vähähiilistä teknologiaa.</p>
<p>CBAM on uudenlainen väline EU:n ilmastopolitiikan työkalupakissa. Sen avulla EU asettaa alueelleen ensi kertaa tuotannon päästöihin perustuvan maksun, joka kohdistuu EU:n ulkopuolelta tuotuihin tuotteisiin. Maksulla EU:n on tarkoitus varmistaa se, että mekanismin kohteena oleviin tuontituotteisiin kohdistuu saman suuruinen päästömaksu kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan seurauksena. Maksua peritään ensi vaiheessa tietyistä rauta- ja teräs-, lannoite-, alumiini- ja sementtituotteista sekä sähköstä ja vedystä ja tietyistä kaivosteollisuuden raaka-aineista. </p>
<h2>Väline uusi – idea vanha</h2>
<p>Vaikka CBAM on EU-välineenä uusi, idea CBAMista on ollut esillä EU-ympyröissä jo pitkään. CBAMin juuret ovat ranskalaiset ja juontavat yli 15 vuoden taakse. Keskeisenä tapahtumana CBAMin esiintulossa voidaan pitää Ranskan presidentti Jacques Chiracin aloitetta vuonna 2007 Grenelle Environment Forum -tapahtumassa, jossa hän ehdotti hiiliveron käyttöönottoa EU:hun tuotaville tuontituotteille.</p>
<p>Suhtautuminen Chiracin aloitteeseen oli EU:ssa vastahakoista. CBAMin nähtiin aiheuttavan kauppapoliittisia riskejä ja vaarantavan edistymisen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, koska se olisi yksipuolinen ilmastopolitiikan instrumentti, joka asettaisi lisäkustannuksia päästöjä aiheuttavalle EU-tuonnille. Sitä paitsi EU:lla oli jo käytössään EU:n päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjako hiilivuodon ehkäisemiseksi ja kilpailukykyerojen tasaamiseksi.</p>
<p>Ranska ei kuitenkaan luovuttanut. Jokainen Ranskan presidentti Chiracin jälkeen on nostanut CBAMia esille muodossa tai toisessa. Lopulta EU:n halu edetä kohti ilmastoneutraaliutta muuta maailmaa nopeammin ja päästöintensiivisten tuotteiden (erityisesti teräksen) kansainvälisen kaupan kasvaneet jännitteet tekivät tehtävänsä. Tuuli EU:ssa kääntyi myötäiseksi CBAMin kannalta. Vuonna 2019 Euroopan komissio otti CBAMin mukaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan (EU Green Deal) ja vuonna 2021 se julkaisi CBAM-lainsäädäntöehdotuksen, jossa se ehdotti mekanismin toimeenpanemista hiiliveron sijaan päästösertifikaattijärjestelmänä.</p>
<p>EU-toimielimet saavuttivat alustavan sovun CBAMista joulukuussa 2022, ja virallisesti se hyväksyttiin osaksi EU:n lainsäädäntöä toukokuussa 2023. Merkittävin kysymys CBAM-neuvotteluissa oli CBAMin vuorovaikutus EU:n päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjaon kanssa ja siihen liittyvät kilpailukykyvaikutukset eurooppalaiselle teollisuudelle. CBAMin yhteensopivuuden varmistamiseksi Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen kanssa EU luopuu päästöoikeuksien ilmaisjaosta niiden tuotteiden osalta, joita CBAM koskee. Tästä muutoksesta aiheutuu haasteita EU:n ulkopuolelle suuntautuvalle viennille, joka menettää ilmaisjaon, mutta ei saa CBAMista mitään kustannushelpotusta tilalle. Tästä voi mahdollisesti aiheutua hiilivuodon kasvua EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, jos EU-valmistus menettää siellä markkinaosuuksia suurempipäästöiselle tuotannolle.</p>
<p>EU-viennin ongelmaan ei EU-neuvottelujen aikana löydetty yrityksistä huolimatta kaikkia osapuolia täysin tyydyttävää ratkaisua, joka olisi myös WTO-yhteensopiva. Neuvotteluissa kuitenkin lopulta sovittiin, että CBAMin käyttöönoton kielteisiä kilpailukykyvaikutuksia lievennetään pitkällä päästöoikeuksien ilmaisjaon alasajon siirtymäajalla ja EU:n innovaatiorahaston erityisrahoituksella CBAM-toimialoille. Avainasemassa sovun saavuttamisessa oli myös yhteisymmärrys siitä, että CBAMin ilmasto- ja taloudellisia vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tulevina vuosina, ja että näiden arvioiden pohjalta EU ryhtyy tarvittaessa CBAMin toimivuutta ja vaikutuksia parantaviin toimiin. </p>
<h2>Mitä seuraavaksi?</h2>
<p>CBAMin toimeenpanovalmistelut jatkuvat lähivuosina EU:ssa ja EU-jäsenvaltioissa. Euroopan komissiolta on tulossa tänä ja kahtena seuraavana vuonna runsain mitoin CBAM-asetusta täydentävää alempaa lainsäädäntöä, jota tarvitaan CBAMin toteutuksessa. Tämän lisäksi EU:ssa käydään parhaillaan neuvotteluja CBAMin kerryttämien maksutulojen suuntaamisesta EU:n uudeksi omaksi varaksi eli EU-budjetin tulonlähteeksi komission joulukuussa 2021 antaman ehdotuksen pohjalta.</p>
<p>Toimeenpanovalmistelujen rinnalla EU keskustelee kolmansien valtioiden kanssa varmistaakseen, ettei CBAM ole ristiriidassa EU:n kansainvälisten ilmasto-, kauppa- tai muiden sitoumusten kanssa, kun päästömaksujen kerääminen alkaa vuonna 2026. Osana näitä keskusteluja pyritään luomaan myös edellytyksiä globaaleille kumppanuuksille ja CBAMin roolin kirkastamiselle kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.</p>
<p>Vähitellen kuvaan astuu myös CBAMin mahdollinen laajentaminen uusiin tuotteisiin ja epäsuoriin päästöihin nyt sovittua kattavammin. Nämä mahdolliset soveltamisalan laajennukset kuitenkin edellyttävät uutta komission lainsäädäntöehdotusta ja sitä tukevien selvitysten ja vaikutusarviointien laatimista. Ensimmäisiä soveltamisalan laajentamista koskevia selvityksiä komission odotetaan tuottavan vuoden 2025 loppuun mennessä. Voi kuitenkin olla, että mahdolliset soveltamisalan laajentamista koskevat ehdotukset siirtyvät myöhemmäksi vuoden 2026 alun jälkeiseen aikaan, jolloin CBAMin toiminnasta on ehtinyt kertyä kokemuksia myös käytännössä. </p>
<p><em><strong>- Ilari Valjus</strong></em></p>
<p><em>Kirjoittaja työskentelee finanssineuvoksena valtiovarainministeriön budjettiosastolla. Hän edusti vastuuvirkamiehenä Suomea Euroopan komission hiilirajamekanismiehdotuksesta käydyissä EU-neuvotteluissa. </em><br />
<br />
<a class="link--main" href="https://tulli.fi/tietoa-tullista/uutishuone/blogi/-/blogs/eu-s-mekanism-for-koldioxidjustering-vid-granserna-cbam-varifran-har-den-kommit-och-vart-ar-den-pa-vag-1">EU:s mekanism för koldioxidjustering vid gränserna (CBAM) – varifrån har den kommit och vart är den på väg?<br />
<br />
EU’s Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) – origins and future</a></p>Katariina Jankkila2023-05-19T06:08:00ZHae Tulliin CBAM-asiantuntijaksi!Iina Koukkuhttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1557192052023-05-16T13:33:47Z2023-04-03T13:49:00Z<p class="lead">Tulliin tarvitaan ydinosaajia uuden hiilirajamekanismin menestyksellisen toimeenpanon varmistamiseksi. Tarvitsemme tässä vaiheessa erityisesti lakimiesosaamista ja teknillistä päästölaskennan osaamista.</p>
<p class="lead"><iframe allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/V2T3GnNuhsQ" title="YouTube video player" width="560"></iframe></p>
<p>Mikä ihmeen CBAM?</p>
<p>CBAM on EU:ssa pian voimaan tulevan hiilirajamekanismin englanninkielisen nimen (Carbon Border Adjustment Mechanism) lyhenne, jota käytetään arkikielessä synonyyminä mekanismin viralliselle nimelle. Hiilirajamekanismin pääasiallinen tarkoitus on hiilivuodon ehkäiseminen. </p>
<p>Hiilivuoto? </p>
<p>Outo sana. Silti hyvin merkityksellinen tämän Tullille tulevan uuden tehtäväkokonaisuuden kannalta. <br />
Termi ”hiilivuoto” kuvaa lyhyesti tilannetta, jossa teollisuuslaitosten päästöjä ”ulkoistetaan” EU:n ulkopuolisiin matalamman ympäristösääntelyn maihin. Toisin sanoen tuotantoa siirretään näihin maihin.</p>
<p>Termi on peräisin ajalta, kun EU:n päästökauppajärjestelmää alettiin soveltaa noin 20 vuotta sitten. Päästökaupassa lasketaan vuosittain pienenevä määrä päästöoikeuksia liikkeelle osin myymällä ne huutokaupassa, osin jakamalle ne ilmaiseksi korkean hiilivuodon riskin tuotantolaitoksille.</p>
<p>Yhden päästöoikeuden markkinahinta päästökaupan huutokaupassa on viime aikoina liikkunut reilussa 80 eurossa. Tämä niin sanottu päästökaupan ilmaisjakelu oli siis ensimmäinen hiilivuodon ehkäisymenetelmä ja sen rahallinen merkitys on ollut suuri.</p>
<p>Päästökaupan päästöoikeuksilla on myös jälkimarkkinat, eli päästöoikeuden ostanut tai saanut voi vapaasti käydä oikeuksilla kauppaa. </p>
<p>Hiilirajamekanismista on nyt tulossa sen kaveri.</p>
<p>Tai no, kaveri ja kaveri… itse asiassa hiilirajamekanismin tarkoitus on vajaan kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa korvata päästökaupan ilmaisjakelu kokonaan, hiilirajamekanismin soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden osalta.</p>
<h2>Kiinnostaako sinua työ, jolla merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa? </h2>
<p>Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä rakentamaan aivan uutta järjestelmää, jolla on vaikutusta ympäristöön ja ilmastoon! </p>
<p>Hiilirajamekanismi on laaja kokonaisuus ja sen kehittäminen on vasta puolessa välissä. Tärkeitä elementtejä alkaen päästölaskennan metodologiasta on vasta kehitteillä. Tähän työhön etsimmekin erityisasiantuntijoita. Tehtävä on monipuolinen, koska kyse ei ole yhdestä laskentametodista, vaan laskentametodien pitää olla tuotanto- ja tavarakohtaisia. Laskentametodologioiden valmistuttua tehtävän yhdeksi tärkeäksi elementiksi muodostuu päästölaskentaan liittyvän koulutuksen, neuvonnan, tarkastamisen ja muun tullitoiminnan ohjaaminen ja tukeminen. Lue lisää <a href="https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=28-488-2023" target="_blank">erityisasiantuntijan tehtävästä</a> ja hae!</p>
<p>Tarvitsemme myös lakiosaamista kokonaan uuden lainsäädännön haltuunottoon sekä sen kansalliseen ja EU-tason jatkokehittämiseen. Tullin hiilirajamekanismin lakimiehenä pääset siten mukaan vaikuttamaan kokonaan uuden lainsäädännön, oikeuskäytännön ja miksipä ei jopa kirjallisuuden syntyyn. Myös hiilirajamekanismin toimenpanoon liittyvät viranomaispäätösten valmistelu ja esittely kuuluu lakimiehen tehtäviin. Lakimiehiä tarvitaan myös hiilirajamekanismin viranomaispäätöksiin liittyvien oikaisuvaatimusten käsittelyyn.</p>
<p>Haimme Tulliin keväällä 2023 hiilirajamekanismin valmistelutyöhön: </p>
<p>- hiilirajamekanismitoiminnon päällikköä,<br />
- kahta hiilirajamekanismitoiminnon lakimiestä, joista toisella myös lähiesihenkilörooli,<br />
- kahta teknillistä (päästölaskennan) erityisasiantuntijaa,<br />
- kahta lakimiestä Tullin oikaisutoimintoon, sekä<br />
- tullikemistiä. </p>
<h3>Kiinnostuitko? </h3>
<p>Ensimmäinen hakukierros on päättynyt, mutta tarvitsemme osaajia hiilirajamekanismin pariin myös myöhemmissä vaiheissa. Julkaisemme kaikki avoimet tehtävät osoitteessa: <a href="https://www.valtiolle.fi/fi-FI/avoimet_tyopaikat?page=1&department=Tulli&sort=PublishStartDate&per-page=10" target="_blank">https://www.valtiolle.fi/fi-FI</a> <br />
Lue lisää hiilirajamekanismista <a href="https://tulli.fi/hiilirajamekanismi" target="_self">Tullin</a> ja <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/topics/climate-neutrality/" target="_blank">Euroopan komission nettisivuilta</a>.<br />
<br />
<strong>Kirjoittaja:</strong><br />
Sture Skinnar, CBAM-projektipäällikkö</p>Iina Koukku2023-04-03T13:49:00ZSuomen vienti eräisiin Keski-Aasian maihin 2022Katariina Jankkilahttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1509732892023-02-22T14:07:49Z2023-02-22T13:49:00Z<p>Vienti tiettyihin EU:n ulkopuolisiin Keski-Aasian maihin kasvoi heinä-joulukuussa merkittävästi verrattuna tammi-kesäkuuhun 2022. Näitä maita olivat Kazakstan, Kirgisian tasavalta ja Uzbekistan.</p>
<p>Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Kazakstaniin oli 248,5 miljoonaa euroa kasvaen jopa 143 prosenttia vuodesta 2021. Kasvu oli suurta varsinkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 164 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä puolet oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Kazakstaniin vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisia tavaroita, 122,7 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 68 prosenttia viennistä Kazakstaniin. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Kazakstaniin oli koneet ja laitteet 63,6 miljoonaa euroa (kasvua 98 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin sähkökoneet ja -laitteet 25,9 miljoonaa euroa (+136 %), kun kolmantena oli kuljetusvälineet 17,7 miljoonaa euroa (+200 %). Vienti Kazakstaniin yli 90-prosenttisesti kulkee maantie- tai rautatiekuljetuksina, joista pääosa kulkee suorinta reittiä Venäjän läpi.</p>
<p>Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Kirgisian tasavaltaan oli 28,8 miljoonaa euroa kasvaen huimat 812 prosenttia vuodesta 2021. Kasvu oli hurjaa varsinkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 434 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä lähes kaksikolmasosaa oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Kirgisiaan vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisia tavaroita, 17,8 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 73 prosenttia viennistä Kirgisiaan. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Kirgisiaan oli koneet ja laitteet 4,3 miljoonaa euroa (kasvua 320 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin kuljetusvälineet 3,8 miljoonaa euroa (+335 %), kun kolmantena oli sähkökoneet ja -laitteet 3,6 miljoonaa euroa (+349 %). Viennistä Kirgisiaan kolme neljäsosaa kulkee maantie- ja rautatiekuljetuksina ja yksi neljäsosa lento- ja merikuljetuksina.</p>
<p>Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Uzbekistaniin oli 47,4 miljoonaa euroa laskien seitsemän prosenttia vuodesta 2021. Kasvua taas oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 135 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä lähes puolet oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Uzbekistaniin vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisia tavaroita, 22,1 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 67 prosenttia viennistä Uzbekistaniin. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Uzbekistaniin oli sähkökoneet ja -laitteet 7,3 miljoonaa euroa (kasvua 1920 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin sähkökoneet ja -laitteet 6,8 miljoonaa euroa (+89 %), kun kolmantena oli kuljetusvälineet 1,2 miljoonaa euroa (+7 766 %). Viennistä Uzbekistaniin kolme neljäsosaa kulkee maantiekuljetuksina ja yksi neljäsosa lento- ja merikuljetuksina.</p>
<p>Yksittäinen tilastonippelitieto on, että nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisten tavaroiden vientimme Kiinaan oli arvossa sama loppuvuonna kuin alkuvuonna.</p>
<p>Arvossa suurin romahdus nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisten tavaroiden viennissä oli Venäjälle: laskua loppuvuonna oli 691,3 miljoonaa euroa verrattuna alkuvuoteen. Vertailuksi näitä tavaroita vietiin loppuvuonna Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin yhteensä 162,6 miljoonalla eurolla.</p>
<p>Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari johtaa laajan valtuuskunnan vierailua Uzbekistaniin 21.-23.2. ja Kazakstaniin 23.-25.2.2023. Ehkä vientimme Keski-Aasiaan jatkaa kasvuaan myös vuonna 2023, tai joku tuleva EU:n pakotepaketti romahduttaa vientimme Venäjän kautta Keski-Aasiaan. Nähtäväksi jää.</p>Katariina Jankkila2023-02-22T13:49:00ZKoulutus alkaaIina Koukkuhttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1083195682022-02-03T15:16:32Z2022-02-03T14:49:00Z<p><img alt="Ilmakuva Nuijamaan rajanyllityspaikalta." data-fileentryid="108319585" src="https://tulli.fi/documents/portlet_file_entry/2912305/Oppisopimus_Nuijamaa_800px.jpg/62403cdd-10b4-c2a2-9535-37dfbb027dc1" /></p>
<p>Nuijamaan rajanylityspaikka. Kuva: Tulli / Aku Häyrynen</p>
<p>Oppisopimuskoulutuksessa aloituspäivämäärä sovittiin alustavasti Tullipäällikön kanssa puhelimitse ja aloituksesta tuli myös sähköpostitse vahvistus ja lisätietoa aikatauluista ensimmäisten päivien osalta. Tieto tuli melko myöhäisessä vaiheessa, mutta oli tästä kuitenkin jo puhuttu hyvissä ajoin etukäteen ja olin itse ainakin varautunut tulevaan muutokseen valmiiksi. Tämä tarkoitti kohdallani vanhasta työstä irtisanoutumista ja muuttoa Lappeenrantaan työskentelypaikan lähelle. Aloituspäiväksi vahvistui 1.9.2021. Nimityspäätös kerkesi tulla myös ennen aloitusta – valtion virkoihin siis nimitetään sen sijasta, että laadittaisiin työsopimus. Aloitukseen ei se kummemmin valmistelua tarvinnut vaan käytännön asioita järjesteltiin ensimmäisen työviikon aikana.</p>
<p>Koulutus alkoi oikeastaan koko syksyn kestävällä orientaatiojaksolla. Aloitus piti sisällään ensimmäisen viikon työpaikkaan ja käytäntöihin tutustumisen Nuijamaalla sekä nelipäiväisen starttijakson Pasilassa ”tullikoululla”. Ensimmäisen viikon aikana kävimme käytännön asioita ja tutustumiskierrokset läpi Nuijamaalla sekä alueelle kuuluvissa muissa toimipaikoissa. Ensimmäisien päivien tunnelmia kuvaa jännittyneisyys. Tosin melko nopeasti sekin laskeutui normaalitasolle. </p>
<p>Ensimmäiset päivät olivat meillä hyvinkin lyhyitä ja pitivät sisällään käytännön asioiden hoitoa ja selvittelyä, joten mitään varsinaisia paineita niissä ei päässyt tulemaan. Kokonaisuudessaan ensimmäiset viikot olivat hyvin tiedontäyteistä aikaa ja avasi monia asioita, jotka olivat aikaisemmin jääneet epäselviksi. Starttijakson junalippujen varaaminen kävi ensimmäisellä työviikolla yhdessä opastuksen avulla ja hotellit tälle reissulle olikin jo varattu meille oppislaisille etukäteen. </p>
<p>Nuijamaalla meitä uusia oppislaisia aloitti yhteensä 6, mukaan lukien allekirjoittanut. Kokonaisuudessaan tässä ensimmäisessä oppisopimusryhmässä aloitti n. 30 uutta opiskelijaa ympäri Suomen. Oppisopimuskoulutusta järjestetään kahdesta osaamisalasta, ja kävimme orientaatiopäivillä molempien alojen oppislaisten kanssa yhteiset perehdytykset. Tähän kuului mm. Tullin toimintaan, oppisopimukseen, koulutuksen sisältöön, ja työssä toimimiseen liittyviin asioihin perehtyminen hyvinkin laajalti. Saimme omat läppärit ja puhelimet opintoja ja työntekoa varten, ja tietysti kävimme myös läpi matkustussäännöt, työterveysasiat, viestintäasiat, työaikajärjestelmän, ePassin yms. perehdytykset. Lisäksi teimme tilaukset virkavaatteista ja jalkineista. Lopputuloksena saimme melko laajan kuvan siitä, mitä opiskelu käytännössä tulee pitämään sisällään ja kuinka työympäristössä toimitaan. </p>
<p>Ensimmäisten viikkojen aikana kaikki tuntui selkeältä. Oli suunnitelmat tulevista viikoista valmiina eikä tarvinnut kuin saapua paikalle oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pasilan perehdytysten jälkeen siirryimme taas omille virkapaikoille, joissa perehtyminen ja työnteon edellyttämät koulutukset järjestettiin. Pikkuhiljaa tekemistä alkoi kuitenkin olla jo siihen malliin, ettei perässä meinannut pysyä kaikessa, mutta kaikesta kyllä kuitenkin selviydyttiin ja asiat järjestyivät. Tiedontäyteisten ensimmäisten kuukausien jälkeen syksyn mittaan alkoi olla selkeä kuva siitä, miten opinnot etenevät ja mitä koulutuksessa meiltä odotetaan. </p>
<p>Kaiken kaikkiaan ensimmäiset kuukaudet koostuivat yleisperehdytyksestä sekä työssä edellytettyjen koulutusten suorittamisesta. Tarkemmin avattuna nämä ovat:</p>
<ul>
<li>Yleisperehdytys ja työhön tutustuminen sekä verkko-oppimisjakso 13.9.-1.10.2021 Nuijamaalla</li>
<li>Tulliselvityksen perusteet 20.09.2021, Etäjakso Nuijamaalla</li>
<li>Toimivalta lainsäädäntö kurssi etänä suurimmaksi osaksi kotona tehtynä ja muutama lähipäivä ja koe Pasilan Tullikoululla 4.10.-3.11.2021 </li>
<li>Ensiapukoulutus Pasilan Tullikoululla lähikoulutuksena 4.11.-5.11.2021</li>
<li>Voimankäytön kurssit Lappeenrannassa lähikoulutuksena 16.11.-19.11.2021</li>
<li>Viranomaisverkon, Rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän kurssit Pasilassa 22.11.-25.11.2021 </li>
</ul>
<p>Seuraavassa kirjoituksessa kerron tunnelmista, kun pääsimme kentälle töihin!</p>
<p>-Tomi Hyytiä<br />
</p>Iina Koukku2022-02-03T14:49:00ZMatkani TulliinIina Koukkuhttps://tulli.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=4666234&entryId=1081912942022-02-03T14:57:21Z2022-02-02T14:46:00Z<p>Moi! Olen Tomi, 38-vuotias pääkaupunkiseudulta lähtöisin oleva mies, joka on sittemmin kotiutunut Lappeenrantaan. Aloitin oppisopimuskoulutuksessa Nuijamaalla syyskuussa 2021, jolloin alkoi Tullissa uudistetun oppisopimusmallin ensimmäinen ryhmä. Kerron täällä blogissa oppiskokemuksistani ja mitä koulutus pitää sisällään. Aloitusta edelsi kuitenkin monivaiheinen hakuprosessi, josta kerron tarkemmin tässä ensimmäisessä tekstissä.</p>
<p>Aluksi vähä taustaa itsestäni. Olen 38-vuotias pääkaupunkiseudulta lähtöisin oleva mies. Työelämässä olen ehtinyt olla noin 16 vuotta. Pohjakoulutuksena minulta löytyy puualan perustutkinto, jonka lisäksi hieman artesaanin opintoja ammattikoulussa sekä kemiantekniikan opintoja ammattikorkeakoulusta. Työkokemusta löytyy useista eri työpaikoista, mm. logistiikan alalta 8 vuoden ajalta. Tullia edeltävä työpaikkani oli rakennuskonevuokraamolla, jossa kerkesin tekemään vuokraamon työtehtäviä, ajojärjestelyä ja tuotekoordinaattorin töitä.</p>
<p>Tulli oli minulle ennestään tuttu asiakkaan näkökulmasta, minkä lisäksi olin aikanaan hetken töissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla lajittelemassa ulkomaan postilähetyksiä. Kiinnostus työskennellä Tullissa lähti oikeastaan siitä, kun itsellä oli tarkoitus löytää työtä Lappeenrannan suunnalta ja ystäväni vinkkasi Nuijamaan hausta. Laitoin hakemuksen tuolloin sisään asiaa sen kummemmin ajattelematta. Hakeminen oli siinä mielessä helppoa, että se tapahtui sähköisen järjestelmän kautta (valtiolle.fi) ja käytännössä prosessi oli työnhakua vastaava. </p>
<p>Hakemuksen jälkeen prosessi eteni ensimmäiseen haastatteluun, joka pidettiin etänä. Kiinnostukseni Tullia kohtaan syveni haastattelun myötä. Seuraavaksi pidettiin vielä toinen etähaastattelu, ja päätöksistä luvattiin ilmoittaa lähiaikoina. Sain itse tiedon suoraan tullipäälliköltä, joka soitti kertoakseen, että pääsin haastattelusta jatkoon. Viimeisimpänä hakuvaiheen toimenpiteenä oli käynti Nuijamaalla tapaamassa tullipäällikköä sekä tuomassa omat koulutodistukset tarkastusta varten. <br />
Hain siis tullitarkastajan tehtävään, jonka työnkuvaa oli hakuilmoituksessa avattu. Tehtävään oli määritelty tietyt kelpoisuusehdot, joista yksi oli ns. virkamiesruotsi, joka on kielilain vuoksi monissa valtion tehtäviin pääsyssä edellytyksenä. En ollut perehtynyt tähän kriteeriin kovin tarkasti, vaikka siitä olikin selkeästi sanottu Tullin nettisivuilla, työpaikkailmoituksessa ja haastattelussa. Omalla kohdalla kuitenkin onni onnettomuudessa ja olen kyseisen virkamiesruotsin ammattikorkeakoulussa suorittanut. Ongelmana oli vain osasuoritustodistuksesta puuttuvat erilliset arvostelut kirjalliselle ja suulliselle osiolle, jotka kuitenkin olin suorittanut kurssin yhteydessä. Tämä kuitenkin korjaantui pyytämällä koululta ne osasuoritustodistukseen mukaan, jolloin pystyin osoittamaan täyttäväni kielitaitovaatimuksen. </p>
<p>Olin tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt, kun sain kuulla valinnastani. Valinta Tullille mahdollisti itsellä kahden tärkeän elämän osa-alueen yhdistämisen, eli työn ja oman yksityiselämän Lappeenrannassa. Oli mahtavaa päästä uuden työn, haasteiden ja uusien maisemien pariin! Mutta enne kuin pääsin aloittamaan oppisopimuskoulutuksessa, prosessiin kuului vielä työhöntulotarkastus, huumausainetestit ja turvallisuusselvitys sekä muutamien lomakkeiden täyttäminen aloitusta varten. Prosessi oli kokonaisuudessaan ajallisesti melko pitkä, mutta maltti on valttia ja odottavan aika palkittiin tällä kertaa!</p>
<p>Muille hakijoille suosittelen, että olkaa rohkeasti omia itsejänne ja miettikää omat vahvuutenne tehtävään liittyen. On hyvä ottaa tarpeeksi selvää tehtävistä, joihin on hakemassa, eli onko työ sellaista, jota haluaa tehdä. Omasta kokemuksesta viisastuneena suosittelen kertaamaan valtion kielitaitovaatimukset ja tehtävän muut vaatimukset jo hakuvaiheessa, niin voi välttyä yllätyksiltä prosessin edetessä!</p>
<p>-Tomi Hyytiä<br />
</p>Iina Koukku2022-02-02T14:46:00Z