Hyppää sisältöön

Suomen ja Euroopan unionin maiden tavaroiden ulkomaankaupan tilastoerot vuonna 2019

4.9.2020 9.00



Tulli, Tilastointi

Tilastoinnin taustaa

Tässä julkaisussa vertaillaan Suomen ja EU-maiden välisen tavarakaupan tilastoeroja, ja pyritään selvittämään, minkä maiden ja tavaranimikkeiden kohdalla Suomen tilastoima tavarakauppa eroaa eniten kauppakumppanin tilastoista. Tavaroiden ulkomaankaupassa eri maiden väliset erot ovat tyypillisiä ja niitä esiintyy kaikkien EU-maiden kohdalla. Tilastoeroille on tunnistettavissa useita eri syitä, jotka saattavat liittyä esimerkiksi eri maissa käytettyihin Intrastat-tilastoilmoittamisen kynnysarvorajoihin, tavaran alkuperämaan puutteelliseen ilmoittamiseen, kolmen maan välillä käytävään kolmikantakauppaan tai tulkintaeroihin nimikkeistössä. EU-maiden tilastoviranomaiset pyrkivät yhteistyössä pienentämään jäsenmaiden välisen kaupan tilastoeroja.

Tavaroiden ulkomaankauppatilastot kuvaavat Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaan. Suomessa tuonti tilastoidaan sekä lähetysmaan että tavaran alkuperämaan mukaan. Viennin määrämaa on vientiajankohtana viimeisin tiedossa oleva maa, jonne tavara viedään Suomesta joko suoraan tai toisen maan kautta. Tuonnin lähetysmaa on maa, josta tavara on alun perin lähetetty vietäväksi joko suoraan tai toisen maan kautta. Tuonnin alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävin osa valmistusta tai käsittelyä on tapahtunut. Tuonti tilastoidaan monissa maissa ainoastaan alkuperämaittain. Vähemmistö EU-maista ei tilastoi EU-sisäkaupan tuontia lainkaan alkuperämaittain, joten niillä ei ole tiedossa koko tuontiaan alkuperämaittain.

Tilastoarvona käytetään tavaran verotonta myyntihintaa. Viennin tilastoarvoon (FOB-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan vientipaikkaan saakka. Tuonnin tilastoarvoon (CIF-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka. Tämä yksin aiheuttaa vastaavan eron maiden tuonti- ja vientitilastoissa.

Toinen maiden tuonti- ja vientitilastojen eroja aiheuttava ilmiö on jälleenvienti. Jälleenvientiä on muualla valmistettujen ja tiettyyn maahan tuotujen tavaroiden vienti edelleen, mutta jälleenvientitilastointi ei ole EU-tilastoasetusten piirissä. Tavarat voivat maassa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana välttämättä muutu. Suomi ei saa tietoa, jos suomalaista alkuperää oleva tavara jälleenviedään jostain muusta maasta kolmanteen maahan. Eri maiden tavarakauppatasetta laskiessa pitäisi verrata molempien tuontia alkuperämaittain.


Tiedustelut:

Telasuo, Christina p. 040 332 1828
Lahdensuo, Sofia
Sähköposti: etunimi.sukunimi[at]tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  https://uljas.tulli.fi
Suomen tuonnin ja kauppakumppanimaiden vastaavan viennin erot kauppakumppanin kanssa vuonna 2019
  • Suomen tuonnin ja kauppakumppanimaiden vastaavan viennin erot kauppakumppanin kanssa vuonna 2019

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus