Tulli tekee hyvää tulosta harmaan talouden torjujana

Tullin harmaan talouden torjunnalla on saavutettu suoraa ja epäsuoraa vaikuttavuutta yli sadan miljoonan euron edestä tämän hallituskauden aikana.

Tullin harmaan talouden torjunnan fiskaalinen vaikuttavuus

Tulli on valtiovarainministeriön alainen organisaatio ja se kantaa vajaan kolmanneksen Suomen valtion verotuloista, turvaten valtion veronkannon tältä osin tehokkaasti. Viiden viime vuoden aikana Tulli on kerännyt tullimaksuja, veroja sekä muita veroluonteisia maksuja yhteensä lähes 50 miljardia euroa. Näistä maksuista verojäämiä on kertynyt hieman yli 50 miljoonaa euroa, joka on siis vain 0,1 prosenttia kokonaiskannosta. Veronkannon lisäksi Tullin tehtäviin kuuluu EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden sekä ulkomaankaupan sujuvuuden turvaaminen sekä erilaisia yhteiskuntaa suojaavia valvontatehtäviä. Lisäksi Tulli suorittaa eri tehtäviä kymmenen muun ministeriön lukuun.

Verotarkastusten eli yritys- ja asiakirjatarkastusten fiskaalinen jälkikanto oli reilut 59 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun se vuotta aiemmin oli hieman yli 25 miljoonaa euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana Tullin riskianalyysiin perustuvissa operaatioissa on varoja ohjattu harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti viranomaisyhteistyönä lähes 20 miljoonaa euroa verottajalle ja muille velkojille ulosottoviranomaisten kautta.

Takaisin saadun rikoshyödyn kokonaismäärä viime vuonna oli hieman alle 25 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli yli 26 miljoonaa euroa. Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuosina 2012–2013 oli yli 75 miljoonaa euroa.

Tulli panostaa harmaan talouden torjuntaan

Hallitusohjelmassa päätettiin toimista harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina 2012–2015. Toimintaohjelman toteuttamiseksi hallitus päätti vuosittaisesta erillisestä 20 miljoonan euron lisämäärärahasta, josta osoitettiin lisärahoitusta Tullin harmaan talouden torjuntatehtäviin.

Hallitusohjelman toteuttamiseksi Tulli on kokonaisvaltaisesti panostanut hankkeisiin, jotka tähtäävät ongelmakohtien havaitsemiseen ja joilla varmistetaan valtion verovarmuuden toteutuminen sekä edistetään toimijoiden yhdenvertaisia kilpailuedellytyksiä. Tullissa on myös tärkeäksi nähty tehostaa viranomaisyhteistyötä sekä viranomaisten välistä tiedonkulkua, mikä mahdollistaa laaja-alaisempien tapausten selvittelyä sekä riskien kohdentamista.

Tullin erityisosaaminen korostuu muun muassa tavaravirtojen hallinnassa, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa sekä sisäisen turvallisuuden osa-alueissa. Nämä seikat yhdistettynä Tullin mahdollisuuteen hyödyntää tehokkaasti ennakkotieto- ja tietojenvaihtojärjestelmiä sekä kohdennettuja tarkastuksia luovat erinomaiset edellytykset tavoitteelliselle harmaan talouden torjunnalle. Tullin toimivalta ja infrastruktuuri tukevat osaltaan hyvin hallituksen tavoitetta harmaan talouden torjunnassa.

Harmaan talouden ilmeneminen Tullin toimialalla

Tullin kannalta harmaassa taloudessa on kyse Tullin valvottavaksi säädettyjen sääntöjen ja velvoitteiden rikkomisesta sekä verojen, tullien ja muiden maksujen maksamatta jättämisestä. Rikkomuksen luonteesta ja tuottamuksellisuudesta riippuen voidaan laitonta toimintaa tutkia myös talousrikoksena.

– On haasteellista ja resursseja vievää löytää ne harmaan talouden toimijat, jotka eivät maksa lainkaan valmisteveroja. Kyseiset toimijat eivät ole rekisteröityneitä valmisteveroja kantavan viranomaisen järjestelmiin. Erityisen ongelman muodostavat ne toimijat, jotka toimivat kansallisten valmisteverojen alaisten tuotteiden parissa, koska yhteisön veroalueella yhdenmukaistetun valmisteverotuksen alaisten tuotteiden siirtomenettelyt eivät koske kansallisia valmisteveroja, kertoo yritystarkastuspäällikkö Ulla Sinkkilä.

Tulli harjoittaa sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Valvonta perustuu pääasiassa etukäteisinformaatioon ja riskianalyysiin sekä niiden perusteella tehtävään kohdevalintaan. Tullin riskienhallinta käsittää tavaran koko kuljetusketjun. Riskianalyysin merkitys tullivalvonnassa sekä harmaan talouden torjunnassa on suuri, koska tulliasiointi on sähköistynyt ja harmaan talouden ilmiöt ja riskit ovat monimuotoistuneet ja kansainvälistyneet. Tulli toimii rikostiedustelu- ja esitutkintaviranomaisena. Tullin suorittamassa talousrikostorjunnassa olennaista onkin oman tehtäväkentän tuntemus sekä aktiivinen rikostiedustelu- ja esitutkintatoiminta kansainvälisessä toimintaympäristössä.

– Vuonna 2013 Tulli paljasti 557 veropetosrikosta. Määrässä oli kasvua yli 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikista Suomessa paljastetuista veropetosrikoksista Tullin paljastamia oli noin 35 prosenttia. Tullirikostorjunnan yhtenä painopistealueena on kehittää liiketoiminnan yhteydessä tapahtuvan rikollisen toiminnan torjuntaa yhteistyössä Tullin tarkastustoiminnon kanssa sekä tehdä yhteistyötä muun muassa poliisin ja Verohallinnon kanssa. Tullin tehtäväkentässä korostuu voimakkaasti kansainvälisyys ja siten muun muassa talousrikostorjunnassa tehtävä kansainvälinen yhteistyö on meille olennaista ja ominaista työtä, kertoo rikostorjuntapäällikkö Petri Lounatmaa.

Lisätietoja:

Yritystarkastuspäällikkö Ulla Sinkkilä, p. 040 332 6489

Rikostorjuntapäällikkö Petri Lounatmaa, p. 040 332 2149