Sata vuotta sitten: Tullin harmit saksalaisista jatkuvat
Tullihallitus oli kesän mittaan toistuvasti valittanut senaatin ulkoasiaintoimituskunnalle saksalaisten sotalaivamiehistöjen mielivallasta. Viimein 21. syyskuuta 1918 Tulli sai vastauksen, jonka ulkoasiaintoimituskunta oli saanut Saksan suurlähetystöltä. Viranomaisia kehotettiin rikkomustapauksissa kääntymään aluksen päälliköiden puoleen.
Vaikeuksia esiintyi kaikkialla. Viipurissa valitettiin, kuinka saksalaiset sotamiehet olivat syyskuun lopulla käyttäytyneet väkivaltaisesti, kun tullivartijat olivat tehneet väkijuomatakavarikkoa Tapio-nimisessä höyrylaivassa satamassa. Syyllisten epäiltiin olleen Viipurin satamaan sijoitetun sotalaiva Grussin miehistöä. Aluksen päällikkö kuitenkin totesi miestensä olevan syyttömiä. Laivan siirryttyä Helsinkiin tutkimuksia jatkettiin. Kaksi viipurilaista tullivartijaa kävi tunnistamassa miehistöä, mutta tekijät eivät olleet sen joukossa.
Saksalaiset olettivat, että tekijät saattoivat olla merisotilaita toisesta risteilijästä, joka oli jo palannut Saksaan. Tullihallitus pyysi ulkoasiaintoimituskuntaa välittämään tutkintapyynnön Saksan laivaston ylimmälle johdolle.
Helsingin tullikamari valitti edelleen ”haitasta ja häiriöstä”, jota sen tiloihin majoitettu saksalainen sotaväki Katajanokalla aiheutti ja toivoi saavansa kaikki huoneensa takaisin omaan käyttöönsä. Vastausta ei kuitenkaan kuulunut, ja Helsinki uusi valituksensa.
Kaikesta huolimatta saksalaisten laivojen tulliasemaa pikemminkin helpotettiin. 15. lokakuuta 1918 Helsingin tullikamari sai tiedoksi valtiovaraintoimituskunnan määräyksen, jonka mukaan tullikamarin pidättämät kuusi laatikkoa samppanjaa, jotka olivat saapuneet höyrylaiva Habsburgilla kaksi päivää aiemmin ja osoitettu Saksan ylimmän sodanjohdon ulkomaanosastolle (Auslands-Abteilung der Obersten Heeresleitung), olivat saaneet elintarvetoimituskunnalta tuontiluvan. Tämä tarkoitti sitä, että tavarat oli palautettava takaisin omistajilleen, joiden piti maksaa niistä normaalit tullimaksut. Tullikamari sai 22. lokakuuta 1918 kuulla myös, että saksalaiset Anvers- ja Rubislaw-nimiset höyrylaivat oli vapautettu laivanselvityksestä ja sitä koskevista maksuista.
14. lokakuuta 1918 nuorempi tullivartija Otto Antman Helsingistä valitti saksalaisten merisotilaiden väkivallasta. Tullihallitus lähetti valituksen ulkoasiaintoimituskunnalle. Samoihin aikoihin Helsingin tullikamari ilmoitti Helsingin poliisilaitokselle saksalaisten sotilaiden murtautuneen 13. lokakuuta Töölön sokeritehtaan makasiiniin, jossa oli ollut varastoituna erä tullaamatonta kahvia. Tullihallitus pyysi poliisia tutkimaan tapauksen. Sittemmin poliisin etsivä osasto hieman mystisesti ilmoitti kadonneiden kahvisäkkien löytyneen, joten nähtävästi rikosta ei ollutkaan tapahtunut.
Kauppasopimus käytännössä
Syksyllä 1918 alettiin soveltaa käytäntöön Suomen ja Saksan maaliskuussa tekemää uutta kauppasopimusta. Se keskitti kaiken ulkomaankaupan Saksaan ja sen miehittämille alueille. Tullihallitukselta pyydettiin lokakuun lopussa lausuntoa sopimuksen soveltamisesta. Sopimus velvoitti Suomea käyttämään vuoden 1914 tullitariffia, jolloin keväällä 1918 tehdyt 100 prosentin tullinkorotukset eivät koskeneet Saksaa. Saksa kuitenkin hyväksyi korotuksen tietyissä tavararyhmissä, jos saisi oikeuden tarvittaessa muuttaa niitä. Käytännössä Saksalle tuli näin valta päättää Suomen tullimaksujen tasosta. Tullihallituksen mukaan Saksaan sovellettua tullitasoa olisi pakko soveltaa myös muihin maihin. Koska tuntuvat tullinkorotukset oli tehty rahanarvon laskun takia, korotusta ei käytännössä juuri tullut.
Tilanne muuttui marraskuussa ratkaisevasti, kun Saksassa puhkesi vallankumous. Keisari Vilhelm II luopui kruunusta, ja maa teki länsivaltojen kanssa aselevon. Tieto keisarin kaatumisesta tuli viiveellä Suomeen, jossa edelleen odotettiin saksalaista kuningasta. Tuleva kuningas ilmoitti kuitenkin joulukuussa, ettei hän ottaisi vastaan kruunuaan. Kauppasopimuskin raukesi, eikä siitä ehtinyt koitua Suomelle isoa haittaa. Aselevon myötä englantilaiset julistivat saksalaisten merenkulun Itämerellä kokonaan kielletyksi, ja joulukuussa Suomessa vielä olevat saksalaislaivat pyrkivät Ahvenanmaan kautta Ruotsin aluevesille. Tullikamareiden piti ilmoittaa merenkulkukiellosta saksalaislaivojen miehistöille. Samassa kuussa poistuivat maasta myös viimeiset saksalaiset sotilaat.
