Skip to content

Sata vuotta sitten: Tulli toteaa Suomen itsenäiseksi

Julkaisuajankohta 28.12.2017 8.00
Tiedote

Suomessa oli paljon venäläisiä sotilaita, joista osa oli aktiivivallankumouksellisia. Enää sotilaat eivät totelleet upseereitaan, vaan erilaisia vallankumouskomiteoita. Aiemmin Suomen viranomaiset olivat olleet armeijaan nähden altavastaajan asemassa, mutta enää tähän ei haluttu suostua. Tulli oli yksi tärkeimpiä suomalaisia viranomaisinstituutioita ja sen vuoksi kiistojen kipupisteessä.

Marraskuun 1917 viimeisinä päivinä eräs venäläinen siviili saapui kahden sotilaan kanssa Tornion tullikamariin. Hän kertoi olevansa sotilasvallankumouksellisen komitean komissaari ja vaati saada haltuunsa kaikki tullikamarin matkustajilta takavarikoimat aseet. Samalla hän ilmoitti, että Tulli ei saisi enää ottaa aseita, vaan niitä valvoisivat yksinomaan venäläiset sotilaat. 18. joulukuuta 1917 Tullihallitus kehotti maarajan tullitarkastaja Edvard Stjernvallia vastaamaan vaatijoille, että koska Suomi oli ”julistautunut itsenäiseksi, riippumattomaksi valtioksi”, Suomessa oli ”noudatettava ainoastaan Suomen lakeja”, eikä venäläisillä komissaareilla ollut mitään valtuuksia.

Vastaavan vaatimuksen esitti venäläinen sotamies Grigori Janitschin 22. joulukuuta 1917 Kristiinankaupungissa. Hän ilmoitti olevansa 7. piirin komissaari ja vaati saada tullikamarin liikennevalvonnan johtoonsa. Sanomalehtitietojen mukaan sotamies näytti ”Helsingin venäläisen komitean rajavartio-osaston” henkilötodistuksen. Asiansa hän esitti ”vaativaan ja epäkohteliaaseen sävyyn”.  Vaikka sotamiehelle ilmoitettiin, että tullikamari otti käskyjä vain Tullihallitukselta, mies väitti, että Tullihallitus tiesi asiasta. Sotamies kieltäytyi ensin lähtemästä tullikamarin tiloista, mutta poistui lopulta virka-ajan päättyessä.

Tullihallitus vastasi Kristiinankaupungin tullikamarille 2. tammikuuta 1918 ja kehotti vastaamaan venäläiselle sotamiehelle samoin kuin muille: Suomi oli ”julistettu itsenäiseksi valtioksi”, virastot noudattivat vain Suomen lakeja, eikä ulkomaalaisilla ollut mitään valtuuksia puuttua niiden toimintaan.

Vastaavia tapauksia sattui Raumalla 28. joulukuuta ja Maarianhaminassa 30. joulukuuta. Raumalla merisotilaat hakivat väkipakolla takavarikoituja tavaroita. Maarianhaminassa taas laivaa estettiin purkamasta lastiaan. Tulli ei voinut muuta kuin pyytää senaatilta toimia laittomuuksien estämiseksi. Senaatti ei vuodenvaihteen tienoilla ollut vielä antanut mitään ohjeita.

Venäjän uusi hallitus antoi virallisen tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle 4. tammikuuta 1918. Tämä ei vielä lopettanut venäläissotilaiden puuttumisia Tullin asioihin. 14. tammikuuta sotilaat estivät ilman laillista perustetta Porin Mäntyluodon satamassa tavaraviennin Ruotsiin ja veivät Karjalan kannaksella väkisin elintarvikkeita Venäjälle.

Lähteet: Tullihallituksen kirjeet 1917 ja 1918 (Kansallisarkisto), sanomalehdet 10.–12.1.1918

Kuvat: Rajajoen tullivartion rakennus talvella 1918. Tullimuseo.

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi.  Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.

Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta. 

Media release Sata vuotta sitten