Maaliskuussa 2022 vienti Venäjälle romahti, mutta tuonnin arvo kasvoi 63 prosenttia
Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle romahti 42 prosenttia maaliskuussa 2022 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 184,4 miljoonaa euroa. Tavaratuonnin arvo Venäjältä kasvoi 63 prosenttia 1,0 miljardiin euroon tuontihintojen rajun nousun myötä.
Viennissä suurin lasku euromääräisesti (-48,7 MEUR ja -64%) oli CN-luokassa koneet ja mekaaniset laitteet sekä niiden osat, johon EU on asettanut myös eniten vientipakotteita. Prosentuaalisesti vastaava lasku oli luokassa sähkölaitteet ja niiden osat, jossa on myös merkittävästi EU:n vientipakotteita.
Prosentuaalisesti eniten laski öljytuotteiden viennin arvo, 79 prosenttia. Viennissä kirjattiin laskua lähes kaikkiin muihinkin tavaraluokkiin, paitsi kuparikiven vientiin, joka kasvoi yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Kuparikiven osuus Suomen viennistä Venäjälle oli maaliskuussa jopa 29 prosenttia.
Tuonnissa Venäjältä laski eniten raakaöljy, sen tuonnin arvo väheni 45 prosenttia ja määrä 70 prosenttia. Raakaöljyn tuonti onkin korvautunut tuonnilla lähinnä Norjasta. Venäjältä tuonnin arvossa muissa tavararyhmissä ei ollut merkittävää laskua vielä maaliskuussa. Merkittävin tuonnin kasvu oli nikkelissä ja nikkelitavaroissa, joiden arvo nousi 175,2 miljoonaa euroa ja 456 prosenttia viime vuodesta. Tuontimääräkin kasvoi reippaasti. Toiseksi eniten kasvoi maakaasun tuonnin arvo, 111,8 miljoonaa euroa ja 282 prosenttia. Maakaasun hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Kolmanneksi eniten kasvoi öljytuotteiden tuonnin arvo, 95,6 miljoonaa euroa ja 180 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi maltillisemmin. Sähköenergian tuonnin arvo nousi maaliskuussa 257 prosenttia, mutta määrä kasvoi vain noin kolmanneksen.
– Maaliskuussa tuonti Venäjältä kasvoi myös tämän vuoden helmikuuhun verrattuna, vaikka raakaöljyn tuonti supistui merkittävästi. Alustavasti tullausjärjestelmien raporttien perusteella huhtikuussa maakaasun tuonti Venäjältä oli 116,4 miljoonaa euroa ja nikkelikiven 126,9 miljoonaa euroa, jotka ovat nykyisellään suurimmat tuontitavarat Venäjältä. Korkeiden hintojen takia huhtikuussakin tuonti Venäjältä oli suurempi kuin viime vuoden huhtikuussa, tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo.
Tuoreet liikennetiedot Venäjän rajalta
Venäjän satamista saapui merialuksia viikoilla 1-9/2022 keskimäärin noin 22 alusta viikossa, mutta viikoilla 10-16/2022 keskimäärin enää 7 alusta. Viikolla 17 aluksia saapui 6 kpl. Venäläisten aluksien 17.4.2022 alkaneella saapumiskiellolla ei ole ollut juurikaan vaikutuksia Suomen tuontiin, koska Suomeen saapui alkuvuonna vain muutamia Venäjälle rekisteröityjä aluksia.
Maaliskuussa 2022 saapuvien kuormattujen junavaunujen lukumäärä itärajalla vähentyi 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lukumäärä oli 13 955 kuormattua junavaunua. Huhtikuussa 2022 näiden junavaunujen lukumäärä vähentyi 65 prosenttia, jolloin Venäjältä saapui Suomeen 7 973 kuormattua junavaunua. Lähtevien kuormattujen junavaunujen määrä Venäjälle laski maaliskuussa 26 prosenttia ja huhtikuussa 49 prosenttia. Lentoliikennettä ei ole enää Suomen ja Venäjän välillä.
Itärajan kolmen suurimman rajanylityspaikan Vaalimaan, Imatran ja Nuijamana saapuvien kuorma-autojen lukumäärä viikoilla 5-9 oli keskimäärin 3 175 kpl viikossa, kun viikoilla 10-14 lukumäärä oli keskimäärin 2 088 kpl. Viikon 14 lauantaista 9.4.2022 alkaen Tulli on käännyttänyt takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jos autot ovat Venäjän tai Valko-Venäjän kilvissä. Itärajan kuorma-autoliikenne näyttää viimeisen kahden viikon perusteella olevan hiljenemässä 75 prosenttia helmikuuhun verrattuna.
| CN-luokka | Tammikuu Ennakkoarvo milj.eur |
Helmikuu Ennakkoarvo milj.eur |
Maaliskuu Ennakkoarvo milj.eur |
Muutos % |
|---|---|---|---|---|
| 01-24 Eläin- ja kasvituotteet | 7,4 | 7,9 | 5,0 | -45% |
| 25-27 Kivennäistuotteet | 27,6 | 27,4 | 5,2 | -76% |
| 2710 Öljytuotteet | 26,1 | 24,8 | 4,4 | -79% |
| 28-38 Kemianteollisuuden tuotteet | 27,0 | 25,6 | 18,3 | -26% |
| 39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat | 22,7 | 24,4 | 20,0 | -27% |
| 47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä –tavarat | 37,0 | 37,0 | 21,4 | -48% |
| 50-67 Tekstiilit ja jalkineet | 2,5 | 3,9 | 3,5 | 14% |
| 72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat | 63,6 | 75,6 | 61,7 | -8% |
| 7401 Kuparikivi | 46,0 | 56,0 | 52,8 | 9% |
| 84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat | 60,5 | 78,3 | 27,7 | -64% |
| 85 Sähkölaitteet ja niiden osat | 17,7 | 15,9 | 5,3 | -64% |
| 86-89 Kuljetusvälineet | 31,2 | 13,2 | 6,0 | -67% |
| 90-92 Optiset tai lääketieteelliset kojeet ja laitteet, ym | 6,9 | 6,6 | 4,3 | -25% |
| Muut CN-luokat | 7,6 | 7,9 | 6,2 | -33% |
| Yhteensä | 311,7 | 323,6 | 184,4 | -42% |
| CN-luokka | Tammikuu Ennakkoarvo milj.eur |
Helmikuu Ennakkoarvo milj.eur |
Maaliskuu Ennakkoarvo milj.eur |
Muutos % |
|---|---|---|---|---|
| 01-24 Eläin- ja kasvituotteet | 7,4 | 9,0 | 8,6 | 20% |
| 25-27 Kivennäistuotteet | 641,4 | 618,5 | 551,5 | 35% |
| 2701 Kivihiili | 14,5 | 16,2 | 11,8 | 29% |
| 2709 Raakaöljy | 279,5 | 316,5 | 144,5 | -45% |
| 2710 Öljytuotteet | 146,6 | 131,3 | 148,9 | 180% |
| 2711 Maakaasu | 90,8 | 68,3 | 151,4 | 282% |
| 2716 Sähköenergia | 100,7 | 71,9 | 77,1 | 257% |
| 28-38 Kemianteollisuuden tuotteet | 114,2 | 106,9 | 85,3 | 33% |
| 31 Lannoitteet | 30,0 | 17,7 | 19,8 | 55% |
| 39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat | 7,4 | 9,3 | 27,0 | 200% |
| 4011 Uudet pneumaattiset ulkorenkaat, kumia | 4,7 | 6,0 | 21,3 | 225% |
| 44-46 Puu ja puusta valmistetut tavarat | 39,4 | 37,4 | 38,4 | -11% |
| 47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä -tavarat | 3,9 | 4,4 | 6,2 | 95% |
| 72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat | 190,2 | 177,0 | 267,5 | 319% |
| 72 Rauta ja teräs | 41,6 | 9,0 | 15,8 | 33% |
| 73 Rauta- ja terästavarat | 6,4 | 3,7 | 3,6 | 20% |
| 74 Kupari ja kuparitavarat | 9,8 | 12,0 | 24,6 | 746% |
| 75 Nikkeli ja nikkelitavarat | 122,9 | 142,2 | 213,6 | 456% |
| 84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat | 0,8 | 1,3 | 2,2 | -43% |
| 85 Sähkölaitteet ja niiden osat | 3,5 | 3,5 | 4,3 | -24% |
| Muut CN-luokat | 6,9 | 6,6 | 9,9 | 51% |
| Yhteensä | 1 015,2 | 973,9 | 1 000,8 | 63 % |
Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt luvut ovat ennakkotietoja ja muutokset ovat mahdollisia, kun tiedot täydentyvät.
Tiedustelut:
Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, puh. 040 332 18 62, olli-pekka.penttila@tulli.fi, Twitterissä @Penttila_Olli
