Hyppää sisältöön

Tullin takavarikoimia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja esillä Korkeasaaressa

Julkaisuajankohta 17.5.2017 9.00
Tiedote

Korkeasaaren eläintarhassa on avattu Tullin takavarikoimia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja esittelevä näyttely. Se sijaitsee Hämärätalossa, jossa asustaa myös Tullin takavarikoima aavikkokettu. Uhanalaisia lajeja koskevan kansainvälisen CITES-sopimuksen valvonnan ohella Tullin haasteita on lisännyt uusi vieraslajilainsäädäntö.

Korkeasaaren Hämärään avatussa näyttelyssä on esillä Tullimuseon ja Tullikoulun kokoelmista kansainvälisen eläin- ja kasvilajeja koskevan CITES-sopimuksen nojalla takavarikoituja esineitä. Sopimus koskee myös tavaroita, joihin on käytetty eläimen tai kasvin osia.

Nähtävänä on muun muassa Helsingin Länsisatamassa vuonna 2003 kauttakulkukontista takavarikoitu seepranpää-trofee ja yksi Tullin Lappeenrannassa takavarikoimasta kahdeksasta Venäjälle matkalla olleesta ilvesturkista. Hieman toisenlaista käyttötarkoitusta edustavat uhanalaisesta Hoodia gordonii -kasvista valmistetut hoodiatikkarit, jotka ovat olleet julkisuuden henkilöiden suosima laihdutusväline. Esineistä ikävimpiin lukeutuu norsunjalasta valmistettu jakkara. Kaikilta takavarikoiduilta yksilöiltä on puuttunut tuonnin tai kauttakuljetuksen yhteydessä tarvittava CITES-lupa.

Tapaus aavikkokettu

Keväällä 2014 Suomeen tuotiin kaksi aavikkokettua (Vulpes zerda). Laji elää luonnonvaraisena Pohjois-Afrikassa muun muassa Sudanin alueella. Sudanista lajia saa viedä vain CITES-sopimuksen mukaisella vientiluvalla. Maahantuontiin vaadittiin vuonna 2014 Suomen Riistakeskuksen myöntämä tuontilupa, jollaista ketuilla ei ollut. Kettujen tuoja oli ilmoittanut ostaneensa ne espanjalaisesta eläintarhasta, mutta ei kyennyt selvittämään eläinten alkuperää tai lupien olemassaoloa. Lisäksi paljastui, että henkilö oli koettanut myydä kettuja Suomessa. Hänet tuomittiin salakuljetuksesta sakkoihin ja lisäksi korvaamaan valtiolle saatu rikoshyöty.

CITES-sopimuksen rikkomuksia käsitellään tullirikoksina. Tulli takavarikoi molemmat aavikkoketut, jotka luovutettiin väliaikaisesti Korkeasaaren eläintarhaan. Sieltä ne vietiin Viroon kesäkuussa.  Toinen ketuista tuotiin takaisin Suomeen, kun Korkeasaaren eläintarha oli saanut Suomen Riistakeskukselta aavikkoketulle maahantuontiluvan 16.10.2015. Ketun omistaja lahjoitti aavikkoketun sijoitettavaksi ESB-suojeluohjelmaan Korkeasaaren eläintarhaan. Korkeasaaressa kettu sai kodin Hämärästä, johon on majoittunut pysyvästi niin ikääntakavarikoitu, lemmikkinä ollut nelivarvassiili.

Vieraslajien tuontiyrityksiä ei ole paljastunut

EU:n vieraslajiasetus ja Suomen kansallinen vieraslajilaki tulivat voimaan vuosina 2015 ja 2016. Vieraslajeiksi määriteltyjen eläin- ja kasvilajien maahantuonti, kauppa ja kasvattaminen on kielletty. Vaikka ne eivät olekaan uhanalaisia, uudessa ympäristössä ne voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja, sairauksia ja lajien kuolemista. Lainsäädännön myötä valvottavaa on tullut lisää, vaikka toistaiseksi vieraslajien tuontiyrityksiä ei olekaan paljastunut. 

YK:n alainen eläin- ja kasvilajeja koskeva CITES-sopimus on vuodelta 1975. Kansainvälisesti uhanalaisten ja rajoitettujen eläinlajien kauppa on ollut kasvussa. Eri maiden tullilaitosten tehtävänä on valvoa uhanalaisten eläin-ja kasvilajien tai niiden osien tai johdannaisten kaupan lainmukaisuutta.

KUVAT
Tiedotteen liitteenä olevat kuvat Tullin
Korkeasaaren eläintarhan kuvia aavikkoketusta https://www.flickr.com/photos/61934286@N04/sets/72157670904476276

 

Mediatiedote