Suomen ja Yhdysvaltojen tavaroiden ulkomaankaupan tilastoerot vuonna 2017

21.3.2018 9.00
Tiedote

Yhdysvaltojen suomalaista alkuperää olevien tavaroiden tuonti oli vuonna 2017 yhteensä 5,338 miljardia euroa, kun Suomen vienti Yhdysvaltoihin oli 4,052 miljardia euroa tilastoeron ollessa 1,286 miljardia euroa. Selvästi suurin tilastoero viennissä vuonna 2017 oli henkilöautoissa, jossa Suomen vienti oli 1,043 miljardia euroa (CN 87) pienempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Suomi vei henkilöautoja selvästi eniten Saksaan 2,011 miljardilla eurolla, josta todennäköisesti karkeasti puolet suomalaisista autoista jälleenviedään Yhdysvaltoihin. Jälleenvientiä on muualla valmistettujen ja tiettyyn maahan tuotujen tavaroiden vienti edelleen, joka on usein syynä Suomen ja kolmansien maiden välisiin tilastoeroihin.

Tilastoinnin taustaa

Tavaroiden ulkomaankauppatilastot kuvaavat Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaan. Suomessa tuonti tilastoidaan sekä lähetysmaan että tavaran alkuperämaan mukaan. Viennin määrämaa on vientiajankohtana viimeisin tiedossa oleva maa, jonne tavara viedään Suomesta joko suoraan tai toisen maan kautta. Tuonnin lähetysmaa on maa, josta tavara on alun perin lähetetty vietäväksi joko suoraan tai toisen maan kautta. Tuonnin alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävin osa valmistusta tai käsittelyä on tapahtunut. Tuonti tilastoidaan monissa maissa ainoastaan alkuperämaittain kuten Suomelle tärkeissä vientimaissa Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Vähemmistö EU-maista ei tilastoi EU-sisäkaupan tuontia lainkaan alkuperämaittain, joten niillä ei ole tiedossa koko tuontiaan alkuperämaittain.

Tilastoarvona käytetään tavaran verotonta myyntihintaa. Viennin tilastoarvoon (FOB-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan vientipaikkaan saakka. Tuonnin tilastoarvoon (CIF-arvo) on sisällytettävä tavaran toimittamisesta aiheutuneet kustannukset (rahti ja vakuutus) Suomen rajalla olevaan ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka. Vuonna 2017 Suomen tavaratuonnin (CIF) muuttamiseksi vastaamaan vientiarvon FOB-määritelmää pitää tuonnin tilastoarvosta vähentää 6,0%. Tämä yksin aiheuttaa vastaavan eron maiden tuonti- ja vientitilastoissa.

Jälleenvientiä on muualla valmistettujen ja tiettyyn maahan tuotujen tavaroiden vienti edelleen, mutta jälleenvientitilastointi ei ole EU-tilastoasetusten piirissä. Tavarat voivat maassa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana välttämättä muutu. Suomi ei saa tietoa, jos suomalaista alkuperää oleva tavara jälleenviedään jostain muusta maasta kolmanteen maahan. Tietoja ilmiöstä voi saada vertailemalla Suomen ja eri maiden tilastoja. Suomen ja Venäjän tullihallinnot vertailevat tilastojaan ja selvittävät yhdessä syyt tilastoeroille säännöllisesti, mutta pitkien kuljetusketjujen takia esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa tilastoerojen kahdenvälistä selvitystä ei ole tehty. EU-maiden välillä selvitetään tilastoeroja säännöllisesti.

Eri maiden tavarakauppatasetta laskiessa pitäisi verrata molempien tuontia alkuperämaittain. Vuonna 2017 Suomen tuonti Yhdysvalloista oli 1,935 miljardia euroa ja Yhdysvaltojen tuonti Suomesta 5,338 miljardia euroa. Näin laskien Suomella oli kauppataseen ylijäämää 3,403 miljardia euroa Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltojen alkuperämaittaisen tuonnin ja Suomen lähetysmaittaisen viennin tilastoerot vuonna 2017

Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä kaupassa Yhdysvaltojen ulkomaankaupan tilastojen mukaan suomalaista alkuperää olevien tavaroiden tuonti on suurempaa kuin mitä Suomen vientitilastot näyttävät. Yhdysvaltojen suomalaista alkuperää olevien tavaroiden tuonti oli vuonna 2017 yhteensä 5,338 miljardia euroa, kun Suomen vienti Yhdysvaltoihin oli 4,052 miljardia euroa tilastoeron ollessa -24% arvoltaan 1,286 miljardia euroa (Taulukko 1).

Suurimpia tavararyhmiä, joissa Yhdysvaltojen tuonti on suurempaa kuin, mitä vientitilastomme osoittavat ovat henkilöautot, rauta- ja teräs sekä öljytuotteet (Taulukko 3). Tämä tarkoittaa, että näitä suomalaista alkuperää olevia tavaroita on jälleenviety jostain muusta maasta Yhdysvaltoihin, jolloin Suomen vienti Yhdysvaltoihin on vielä suurempaa kuin mitä Suomen ulkomaankauppatilastot kertovat.

Selvästi suurin tilastoero viennissä vuonna 2017 oli henkilöautoissa, jossa Suomen vienti oli 1,043 miljardia euroa (CN 87) pienempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Suomi vei henkilöautoja selvästi eniten Saksaan 2,011 miljardilla eurolla, josta todennäköisesti karkeasti puolet suomalaisista autoista jälleenviedään Yhdysvaltoihin. Toiseksi suurin tilastoero on farmaseuttisissa tuotteissa (CN 30), jossa Suomen vienti oli 575 miljoonaa euroa pienempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Tässä Suomen vienti oli kaikkiin maihin yhteensä 746 miljoonaa euroa, joten merkittävä osa tilastoerosta johtuu todennäköisesti tavaraluokituserosta. EU:ssa hormonikierukat luokitellaan CN-luokkaan 90, vaikka Yhdysvallat tilastoi ne CN-luokkaan 30. Kolmanneksi suurin tilastoero on optiikka ja lääketieteelliset kojeet (CN 90), jossa Suomen vienti oli 543 miljoonaa euroa suurempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Farmaseuttiset tuotteet (CN 30) ja optiikka ja lääketieteelliset kojeet (CN 90) yhteenlaskettuna tilastoerossa on Yhdysvaltojen tuonti 31 miljoonaa euroa Suomen vientiä suurempi, joka selittyy tuontiarvoon mukaan laskettavilla kuljetus- ja vakuutuskustannuksilla. Luokassa rauta ja teräs (CN 72) Suomen vienti oli 51 miljoonaa euroa pienempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Suomi vei terästä ja rautaa eniten Alankomaihin 1,163 miljardilla eurolla, joka toimii Euroopassa suurena kauttakulku- ja jälleenvientisatamana. Luokassa öljytuotteet (CN 27) Suomen vienti oli 50 miljoonaa euroa pienempi kuin Yhdysvaltojen tuonti alkuperämaana Suomi. Suomi vei öljytuotteita Alankomaihin 646 miljoonalla eurolla ja Belgiaan 410 miljoonalla eurolla, jotka toimivat kauttakulku- ja jälleenvientisatamina. Koneiden ja laitteiden (CN 84) tilastoeron selittää täysin luokitteluero, kun Yhdysvallat ei ollut tuontia luokitellut kokonaisiin teollisuuslaitoksiin (CN 98) kuten Suomi oli luokitellut siihen oman vientinsä.

Yhteenvetona viennin -1,286 miljardin euron tilastoeron pääsyyt:

  • Tuonnin muutos CIF-arvosta FOB-arvoon -0,320 mrd.eur
  • Henkilöautojen jälleenvienti Yhdysvaltoihin -1,043 mrd.eur

Suomen tuonnin ja Yhdysvaltojen viennin tilastoerot vuonna 2017

Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä kaupassa Suomen ulkomaankaupan tilastojen mukaan yhdysvaltalaista alkuperää olevien tavaroiden tuonti on suurempaa kuin mitä Yhdysvaltojen vientitilastot näyttävät. Suomen yhdysvaltalaista alkuperää olevien tavaroiden tuonti oli vuonna 2017 yhteensä 1,935 miljardia euroa, kun Yhdysvaltojen vienti Suomeen oli 1,353 miljardia euroa tilastoeron ollessa 43% (Taulukko 2). Tilastoinnissa Suomessa on käytössä myös tuonti lähetysmaittain, joka oli vuonna 2017 Yhdysvalloista 1,168 miljardia euroa tilastoeron ollessa tällöin -14%.

Suurimpia tavararyhmiä, joissa Yhdysvaltojen vienti on pienempää kuin, mitä alkuperämaittaiset tuontitilastomme osoittavat ovat optiikka ja lääketieteelliset kojeet, koneet ja laitteet sekä lääkkeet (Taulukko 4). Tämä tarkoittaa, että näitä yhdysvaltalaista alkuperää olevia tavaroita on jälleenviety jostain muusta maasta Suomeen, jolloin Yhdysvaltojen vienti Suomeen on suurempaa kuin mitä Yhdysvaltojen ulkomaankauppatilastot kertovat.

Suurin tilastoero tuonnissa vuonna 2017 oli luokassa optiikka ja lääketieteelliset kojeet, jossa Suomen tuonti alkuperämaana Yhdysvallat oli 164 miljoonaa euroa (CN 90) suurempi kuin Yhdysvaltojen vienti Suomeen. Suomen optiikan ja lääketieteellisten kojeiden tuonti Alankomaista oli alkuperämaittain 60 miljoonaa euroa, kun tuonti lähetysmaittain oli jopa 184 miljoonaa euroa.

Toiseksi suurin tilastoero oli koneissa ja laitteissa, jossa Suomen tuonti alkuperämaana Yhdysvallat oli 155 miljoonaa euroa (CN 84) suurempi kuin Yhdysvaltojen vienti Suomeen. Koneiden ja laitteiden (CN 84) tilastoeron selittää 76 miljoonan euron osalta luokitteluero, Suomi ei ollut tuontia luokitellut kokonaisiin teollisuuslaitoksiin (CN 98) kuten Yhdysvallat oli luokitellut siihen oman vientinsä. Tällöin jälleenvienti jonkin toisen maan kautta jäisi syyksi 88 miljoonan euron osalta. Suomen koneiden ja laitteiden tuonti Alankomaista oli alkuperämaittain 417 miljoonaa euroa, kun tuonti lähetysmaittain oli jopa 851 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi suurin tilastoero oli farmaseuttisissa tuotteissa (CN 30), jossa Suomen tuonti alkuperämaana Yhdysvallat oli 87 miljoonaa euroa suurempi kuin Yhdysvaltojen vienti Suomeen. Tässä luokassa Suomen tuonti Ruotsista oli alkuperämaittain 91 miljoonaa euroa, kun tuonti lähetysmaittain oli 214 miljoonaa euroa. Vastaavasti tässä luokassa Suomen tuonti Alankomaista oli alkuperämaittain 119 miljoonaa euroa, kun tuonti lähetysmaittain oli 211 miljoonaa euroa.

Yhteenvetona tuonnin 582 miljoonan euron tilastoeron pääsyyt:

  • Tuonnin muutos CIF-arvosta FOB-arvoon 116 milj.eur
  • Optiikka ja lääketieteelliset kojeet jälleenvienti Suomeen 164 milj.eur
  • Koneet ja laitteet jälleenvienti Suomeen 88 milj.eur
  • Farmaseuttiset tuotteet jälleenvienti Suomeen 87 milj.eur
Taulukko 1. Suomen viennin ja USA:n tuonnin tilastoerot vuosina 2002-2017
Vuosi Vienti FOB (EUR) Tuonti alkuperämaittain CIF (EUR) Vienti ero-%
2002 4 207 168 450 3 787 479 756 11 %
2003 3 759 839 584 3 319 440 172 13 %
2004 3 126 706 092 3 267 953 684 -4 %
2005 3 059 488 893 3 624 476 598 -16 %
2006 4 012 115 893 4 103 805 629 -2 %
2007 4 193 895 259 3 993 488 586 5 %
2008 4 147 897 176 4 159 956 337 0 %
2009 3 517 622 594 2 949 545 623 19 %
2010 3 680 994 212 3 035 134 647 21 %
2011 2 918 627 580 3 291 923 445 -11 %
2012 3 604 533 025 4 090 286 905 -12 %
2013 3 560 932 343 3 612 984 595 -1 %
2014 3 821 651 442 3 928 689 718 -3 %
2015 3 762 447 186 4 185 598 050 -10 %
2016 3 922 693 960 4 260 208 841 -8 %
2017 4 051 514 202 5 337 998 149 -24 %
Lähde: uljas.tulli.fi usatrade.census.gov  
Taulukko 2. Suomen tuonnin USA:n viennin tilastoerot vuosina 2002-2017
Vuosi Tuonti alkuperämaittain (EUR) Vienti (EUR)

Tuonti alkuperämaa ero-%

Tuonti lähetysmaittain (EUR) Tuonti lähetysmaa ero-%
2002 2 339 618 119 1 623 207 354 44 % 1 213 083 942 -25 %
2003 1 710 579 800 1 514 582 508 13 % 906 790 701 -40 %
2004 1 880 838 430 1 663 320 023 13 % 1 077 912 505 -35 %
2005 1 965 780 255 1 811 794 062 8 % 1 111 971 916 -39 %
2006 2 079 409 109 2 108 785 397 -1 % 1 375 818 649 -35 %
2007 2 010 147 460 2 286 335 145 -12 % 1 348 767 299 -41 %
2008 1 858 244 178 2 557 008 045 -27 % 1 268 085 586 -50 %
2009 1 502 814 638 1 191 555 568 26 % 926 659 617 -22 %
2010 1 789 621 042 1 644 061 282 9 % 1 065 816 731 -35 %
2011 2 226 256 413 2 269 195 820 -2 % 1 543 933 579 -32 %
2012 1 995 479 057 1 997 358 435 0 % 1 303 658 383 -35 %
2013 1 962 227 468 1 768 731 434 11 % 1 245 347 681 -30 %
2014 2 195 322 176 1 618 523 158 36 % 1 338 872 018 -17 %
2015 2 030 991 663 1 405 248 215 45 % 1 187 274 114 -16 %
2016 2 113 851 433 1 420 716 225 49 % 1 203 103 596 -15 %
2017 1 934 913 049 1 352 881 646 43 % 1 167 542 398 -14 %
Lähde: uljas.tulli.fi usatrade.census.gov   uljas.tulli.fi  
Tulli, Tilastointi
Lisätietoja: Olli-Pekka Penttilä, p. 040 332 1862
Sähköposti: [email protected]
Lehdistötiedotteet Tilastotiedote