Sata vuotta sitten: Venäläiset ja venäläisyys pois maasta

4.9.2018 12.00
Tiedote

Sisällissodan jälkeisissä oloissa Suomen itsenäisyyttä ryhdyttiin toteuttamaan useilla eri tavoilla. Jo sodan aikana venäläisiin kohdistui väkivaltaa. Huhtikuussa 1918 senaatti antoi määräyksen karkottaa maasta ”kaikki Venäjän kansalaiset ja Itämeren maakuntien asukkaat”. Kesällä 1918 Suomessa asuvien venäläisten karkotukset alkoivat toden teolla muun muassa Helsingistä.

Helsingistä venäläisiä kuljetettiin joukoittain entisillä Venäjän valtion aluksilla, jotka nyt olivat Suomen omaisuutta. Helsingin tullimiehet joutuivat valvomaan lähtijöiden matkatavaroita. Työ oli ylityötä, josta tullimiehet anoivat korvausta, johon he olivat vuonna 1885 annetun asetuksen nojalla oikeutettuja. Senaatti kuitenkin vapautti nämä laivat ”valtion laivoina” tulliselvitysmaksuista, joten myöskään valvontaa suorittavat tullimiehet eivät saaneet ylityökorvauksia. Tullihallitus totesi senaatille 3. syyskuuta 1918, että olisi ”kohtuullista”, jos tullimiehille voitaisiin maksaa ylityöstä edes osittainen korvaus.

Osa venäläisistä poistui maasta Karjalan kannaksen kautta, ylittämällä Rajajoen ja Valkeasaaren asemien välisen rautatiesillan. Rajajoen aseman komendantti ehdotti, että sikäläiset tullivartijat vartioisivat lähtijöitä ja näiden tavaroita. Tästä Tullihallitus antoi määräyksen 3. syyskuuta 1918. Myös senaatti antoi määräyksen, jonka mukaan yksityishenkilöt saivat tuoda tai viedä matka- ja muuttotavaransa ilman lisenssiä, jos tavarat voitiin katsoa omaan käyttöön tarkoitetuksi.

Niin ikään samana päivänä, 3. syyskuuta, Tullihallitus tiedusteli senaatilta, oliko vuonna 1866 virastoille annettu määräys vastaanottaa venäjänkielisiä asiakirjoja yhä voimassa. Tullihallituksen mukaan ”nykyoloissa” venäjän kielen käyttö oli ”supistunut sangen vähäiseksi”; venäjän opetusta kouluissakin oli jo vähennetty, joten säädös oli syytä kumota. Jotkut asioivat tullin kanssa yhä venäjän kielellä. Senaatti vastasi Tullihallitukselle toteamalla, ettei vanhaa määräystä enää ollut syytä soveltaa.    

Kuva: Vangittuja venäläissotilaita Helsingin Kauppatorilla. Karkotetuista venäläissiviileistä ei juuri ole säilynyt valokuvia. Helsingin kaupunginmuseo. Finna.

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin.

Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten