Sata vuotta sitten: tullimiehet ja rakennukset tulilinjalla Pohjanmaalla

29.1.2018 8.00
Tiedote

Samaan aikaan kun Tullin keskushallinto poistui Helsingistä, Pohjanmaan tullipaikkojen liepeillä käynnistyi täysimittainen sota venäläisiä vastaan. Tammikuun 29. päivän vastaisena yönä Kokkolassa aseistetut venäläiset sotilaat ajoivat tullivartijat A. Wiitaniemen ja Johan Grönroosin pois vartiopaikoiltaan Ykspihlajan satamassa. Varhain seuraavana aamuna suojeluskuntalaiset hyökkäsivät kaupunkiin, jota venäläiset ja suomalaiset punakaartilaiset puolustivat. Seuraavana päivänä venäläiset antautuivat ja luovuttivat osan aseistaan punakaartille. Kaupungissa alkoi punaisten jahti, jossa ei teloituksiltakaan säästytty.

Tullikamarissa havaittiin taistelujen jälkeen, että laiturilla sijaitsevan pakkahuoneen lattian läpi oli porattu kaksi reikää, joiden kautta oli yritetty päästä käsiksi pakkahuoneen sisällä oleviin konjakkitynnyreihin. Kahteen yhteensä 95 tynnyristä oli saatu porattua reikä, josta oli valutettu sisältöä ulos. Reiät oli sen jälkeen tukittu, jotta kaikki konjakki ei olisi valunut ulos. On mahdollista, että reiät oli kairattu jo ennen Kokkolan taistelujen alkua.

Myös Kristiinankaupungissa oli venäläisiä sotilaita. Siellä taistelut alkoivat 1. helmikuuta pääasiassa tullikamarin ja rautatieaseman ympäristössä, jossa toimi venäläinen tykkipatteri. Luotisade lävisti tulli- ja pakkahuoneen seinät. Sisällä ei kuitenkaan ollut ketään, koska tullikamari oli edellisenä päivänä suljettu. Töitä tullikamarissa pystyttiin jatkamaan vielä samana iltapäivänä, kun venäläiset antautuivat puoliltapäivin.

Myös Raahessa taisteltiin 1. helmikuuta. Sielläkin taistelu päättyi puolenpäivän aikoihin valkoisten voittoon. Tullikamari säästyi tuhoilta, ja valtaosa henkilökunnasta pysytteli tapahtumista erossa.

Raahelainen 18-vuotias ylimääräinen tullivartija Eino Tuomikangas oli liittynyt Raahen punakaartiin jo marraskuun suurlakon aikana, palvellut miliisinä ja partioinut yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa. Tammikuussa hän kävi Raahen työväentalolla näytelmäharjoituksissa lavastemiehenä. 31. tammikuuta talolle tuli parisataa venäläissotilasta, jotka jäivät sinne asumaan. Myös Tuomikangas yöpyi talolla heidän joukossaan. Virolainen sotamies antoi hänelle kiväärin ja opetti sen käyttöä. Työväentalolta punakaartilaiset ja venäläiset lähtivät räjäyttämään junarataa, joka liitti Raahen Pohjanmaan rataan. Samalla katkaistiin puhelin- ja lennätinyhteydet.

Tuomikangas oli räjäyttäjien mukana ja joutui helmikuun alkupäivinä valkoisten vangiksi. Raahen työväenyhdistykseen kuuluva tullivartija Valter Prami koetti turhaan puhua Tuomikangasta vapaaksi. Tuomikangas päätyi Tammisaaren vankileiriin, missä hän nälän ja tautien heikentämänä kuoli 2. syyskuuta 1918. Tällä välin hän oli ehtinyt täyttää 19 vuotta.

Mukana työväentalolla ja rataa tuhoamassa yhdessä venäläisten kanssa oli myös Raahessa asuva tullilaiva Vikingenin 20-vuotias lämmittäjä Pekka Orava, joka oli punakaartin jäsen. Hänkin sai venäläisiltä kiväärin. Orava otettiin vangiksi Raahessa 5. maaliskuuta ja joutui myös Tammisaaren leirille. Valtiorikosoikeus määräsi Oravalle avunannosta valtio- ja maanpetokseen viisi vuotta vankeutta. Nähtävästi hän selvisi vankeudestaan hengissä.

Myös Raahen tullikamarirakennus on edelleen pystyssä. Kuva 1900-luvun alusta. Tullimuseo. 

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin. Vaikka Tulli ei ollut tapahtumissa kovin keskeinen toimija, se oli valtiovallan ytimessä. Taisteltaessa valtiosta myös Tulli joutui kriisiin mukaan

Lähde: Tullikamarien kuulustelupöytäkirjat.

Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten