Sata vuotta sitten: Suurlakkolaiset iskivät Turun tullikamariin

23.11.2017 8.30
Tiedote

Suomi oli yleislakossa 14.- 20. marraskuuta 1917.  Suomen Ammattijärjestö SAJ:n julistaman suurlakon tarkoituksena oli painostaa eduskunta hyväksymään työväenjärjestöjen vaatimukset. Lakon aikana tunnelma maassa jännittyi äärimmilleen.

Varsinkin Etelä-Suomen kaupungeissa punakaarteiksi kutsutut työväen järjestyskaartit näyttivät voimaansa, usein yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa. He ottivat haltuunsa virastoja ja muita julkisia rakennuksia. Myös kotitarkastuksia tehtiin, eikä kuolonuhreiltakaan vältytty. Osa paineesta kohdistui Tulliin, jonka hallussa tiedettiin olevan paitsi aseita ja ampumatarpeita, myös alkoholia. Poliisilaitosten aseita otettiin punakaartien haltuun.

Turussa kaupunki joutui kuudeksi päiväksi eristyksiin, eikä ketään päästetty kaupunkiin tai sieltä ulos. Tullikamari Linnankadulla oli suljettuna ja kaartilaiset ottivat sen haltuunsa. 

Kun lakko 20. marraskuuta päättyi, tullin henkilökunta saattoi palata työpaikalleen. Todettiin ”asiaankuulumattomien henkilöiden” tunkeutuneen tullikamariin ja vieneen sieltä tavaroita. Tullinhoitaja Evald Lundqvist pyysi poliisin ja kaupungin edustajan paikalle tarkastamaan mitä oli tapahtunut.

Tarkastuksessa 23. marraskuuta todettiin, että kassahuoneen kaksi pöytälaatikkoa oli murrettu, mutta mitään ei ollut kadonnut. Samoin kassaholvi oli koskematon ja rahat paikallaan. Tullinhoitajan virkahuoneesta kaksi kirjoituspöydän laatikkoa oli murrettu, mutta mitään ei ollut viety. Samoin kontrollööri Karl Oskar Gräsbeckin pöydän kaksi laatikkoa oli avattu. Saman pöydän lukitussa kaapissa säilytetyt kolme takavarikoitua alkoholipulloa olivat kadonneet, samoin joukko kontrollöörin hallussa olleita kiväärin ja revolverin patruunoita sekä hänen oma sokeripussinsa.

Toimistohuoneessa säilytetty revolveri oli viety, samoin toinen revolveri, joka oli ollut ylipäällysmiehen huoneessa. Sielläkin laatikot oli rikottu ja kaikki ammukset olivat kadonneet. Portaikosta tullikamarin arkistoon vievää raudoitettua ovea oli koetettu murtaa, turhaan.   

Pienemmässä huoneessa säilytetyt Tullin asetarvikkeet sekä kielletyt takavarikkotavarat, kaksi kiloa ruutia, 200 patruunaa ja kolme kotelollista sytyttimiä, oli kaikki viety. Sen sijaan huoneessa olleita takavarikoituja viinapulloja ei ollut otettu. Alakerran takavarikkohuoneesta oli viety seitsemän kivääriä ja kaikki ammukset. Täälläkin alkoholijuomat oli jätetty paikalleen.

Myös tullikamarin pakkahuoneeseen, jossa säilytettiin tullaamattomia tavaroita, oli menty. Pakkauslaatikoita oli murrettu, mutta mitään ei ollut viety. Vain höyrylaiva Nordstjernan varusteita sisältäneestä laatikosta oli avattu pullo valkoviiniä, mutta sitä oli vielä jäljellä. Toinen samassa laatikossa ollut valkoviinipullo oli sen sijaan kadonnut. Kanaalirannan varranttimakasiinissakin oli käyty. Laatikoita oli rikottu ja avattu, mutta mitään ei todettu kadonneen.

Kaikesta päätellen punakaartilaisia ei kiinnostanut raha eikä suuremmin alkoholikaan, vaan ennen kaikkea aseet ja ampumatarvikkeet.

Tullikamarin toimistotiloja. Kuva: Tullimuseo.

Lähteet: Tullihallituksen ja senaatin valtiovaraintoimituskunnan kirjeet 1917 (Kansallisarkisto); Turun Sanomat 21.11.1917.

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi.  Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.

Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta. 

Artikkeli Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten