Sata vuotta sitten: Punaista terroria Porin satamassa
Pori oli vuonna 1918 varsin poikkeuksellinen tullitoimipaikka. Vaikka kaupunki oli vankasti punaisten hallussa, koko henkilökunta pysyi töissä, mutta ei tunnustanut punaista hallitusta. Yhtenä syynä tähän oli, ettei tieto Virkamiesliiton julistamasta työsulusta kulkenut länsirannikolle. Samoin kävi Raumalla, missä punakaarti kovisteli tullihenkilökuntaa.
Tullitoiminta Porissa jatkui normaalisti, mutta tullikamari ei ottanut käskyjä punaisilta viranomaisilta. Työt jakautuivat Kokemäenjoen rannassa olevaan tullikamariin ja pakkahuoneeseen sekä kymmenien kilometrien päässä olevaan Mäntyluodon syväsatamaan. Lisäksi oli pieni tullivartioasema Reposaaressa.
Kaupungin pakkahuoneella oli helmikuun alussa jonkin verran tullaamattomia tavaroita. Punakaartilaiset veivät niistä kolme laatikkoa konjakkia ja säkillisen riisiryynejä sekä takavarikkovarastosta seitsemän astiaa bensiiniä. Jännitys oli käsin kosketeltavaa, mutta mitään suurempaa ei tapahtunut.
Mäntyluodossa tilanne oli vaikeampi. Siitä oli maailmansodan vuosina tullut yksi Suomen pääsatamista, jonne oli varastoitu paljon tullaamatonta tavaraa. Paikalle oli jo ennen tammikuuta 1918 sijoitettu useita tullivartijoita Helsingistä, Turusta ja Kotkasta, yhteensä parikymmentä. He vartioivat satamassa olevia laivoja ja tavaramakasiineja. Tammikuussa Mäntyluotoon oli tullut joitakin punakaartilaisia. Nämä tarkastivat laivamiehistöjen passeja, mutta eivät puuttuneet tullivalvontatehtäviin.
Tilanne muuttui helmikuun 5. päivän jälkeen, kun satamaan majoitettiin sata suomalaista punakaartilaista ja venäläistä sotilasta. Kaartilaiset vaativat makasiinit auki ja ottivat niistä tavaroita, muun muassa 2 500 säkkiä sokeria sekä kahvia ja säilykkeitä. Tullivartijat tekivät ryöstetyistä tavaroista tullikamariin kirjalliset ilmoitukset.
Kaartilaiset ottivat heti saavuttuaan kiinni laivassa tarkastuksella olleen tullivartija Carl Brynolf Robertssonin ja käskivät tämän juosta tullimakasiinin takana ”henkensä edestä” ja samalla ampuivat tätä selkään. Robertsson kuitenkin selvisi hengissä, eräässä satamassa olleessa laivassa ollut ruotsalainen lääkäri antoi hänelle ensiapua. Parin tunnin kuluttua Robertsson pääsi Poriin sairaalaan. Teko oli silti omiaan hillitsemään aseettomien tullivartijoiden protestihaluja.
Maaliskuun mittaan tunnelma kiristyi entisestään ja Mäntyluodon tullimiehiä syytettiin ”agiteeraamisesta herrojen hyväksi”. Useat tullivartijat katsoivat parhaaksi paeta virkapaikaltaan henkensä säilyttämiseksi. Porilaiset eivät koskaan valinneet tullikamariinsa komissaaria tai neuvostoa. 23. maaliskuuta 1918 pidettiin tullimiesten kokous, jonka ylivoimainen enemmistö kieltäytyi vaalista. Kun valkoiset saapuivat kaupunkiin huhtikuussa, useat tullivartijat liittyivät vapaaehtoisina mukaan.
Mäntyluodon tullimiehiä ensimmäisen maailmansodan aikana. Tullimuseo
Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin. Vaikka Tulli ei ollut tapahtumissa kovin keskeinen toimija, se oli valtiovallan ytimessä. Taisteltaessa valtiosta myös Tulli joutui kriisiin mukaan.
