Sata vuotta sitten: palkka palvelussitoumusta vastaan

1.3.2018 9.31
Tiedote

Vaikka iso osa virkamiehistä oli helmikuun alussa lähtenyt tullikamareista, joukko tullivartijoita ja päällysmiehiä jäi työhön. Helsingissä, Turussa ja Viipurissa ohjat otti Suomen Tullimiesliiton paikallinen osasto. Päähuoli kohdistui palkan saantiin. Muita ansiomahdollisuuksia ei ollut, ja monella oli iso perhe.

Vanha tullihallinto maksoi vielä helmikuussa työhönsä jääneiden toimenhaltijoiden palkat. Helsingissä ja Viipurissa tullikamarin johto ilmaisi toiveenaan, että osa henkilökunnasta jatkaisi, jotta tullikamari ei joutuisi vieraisiin käsiin. Suljetuissa pienemmissä toimipaikoissa oli jopa epävirallista vartiointia.

Saatuaan haltuunsa Suomen Pankin Kansanvaltuuskunta pystyi maksamaan työhön jääneiden tullimiesten palkat ja muut Tullin menot. Tullineuvosto määräsi kuun vaihteessa, että maaliskuun palkkaa ei saa, ellei allekirjoita sitoumusta palvella ”kaikissa tullitehtävissä” sekä noudattaa Kansanvaltuuskunnan ja Tullineuvoston antamia määräyksiä. Osa palkoista maksettiin Kansanvaltuuskunnan seteleillä, jotka muuttuivat huhtikuun jälkeen arvottomiksi.

Palkan lisäksi sitoumuksesta kieltäytyjiltä evättiin myös muut korvaukset. Esimerkiksi Tampereen kolmen tullivartijan virkamatkoista ennen vallankumousta ei suostuttu maksamaan korvauksia, koska kyseiset henkilöt olivat ”vastavallankumouksellisesti poistuneet toimistaan”. Lisäksi 11.3. ilmoitettiin, ettei maaliskuun huomattava palkankorotus koskenut niitä, jotka olivat ”osallisia vastavallankumouksellisen toiminnan suosimiseen”.

Helsingissä noin sata tullivartijaa ja päällysmiestä allekirjoitti sitoumuksen. Turussa heitä oli reilu kolmisenkymmentä, Viipurissa suunnilleen saman verran, samoin Kannaksen maarajalla.

Myöhemmin allekirjoittaminen tulkittiin uskollisuudenvalaksi punaiselle hallitukselle. Jotkut koettivat esittää, etteivät ymmärtäneet mitä olivat allekirjoittaneet, jotkut sanoivat, etteivät olleet lukeneet tekstiä, jotkut taas vetosivat ruotsinkielisyyteensä.

Tullineuvosto kirjoitti Kansanvaltuuskunnalle 26. helmikuuta, että ”maan tulliolot olivat joutuneet epäjärjestykseen tarpeellisen työvoiman puutteessa”. Kun purjehduskausi alkaisi, tulisi ongelmia. Se ehdotti ”oppikurssien” järjestämistä tullivartijoille, jotta nämä pystyisivät hoitamaan kaikkia tehtäviä.

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin. Vaikka Tulli ei ollut tapahtumissa kovin keskeinen toimija, se oli valtiovallan ytimessä. Taisteltaessa valtiosta myös Tulli joutui kriisiin mukaan.

Artikkeli Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten