SATA VUOTTA SITTEN: Pahvitupia passintarkastukseen?

30.10.2018 8.00
Tiedote

Senaatin siviilitoimituskunta, sisäasiainministeriön edeltäjä, ilmoitti lokakuun 1918 puolivälissä Tullille uusista määräyksistä passiasetusten soveltamisessa. Tulli oli määrätty passien valvojaksi rajoilla, mutta tilanne oli edelleen varsin epäselvä.

Käytännössä vasta lokakuussa 1917 oli ulkomaille matkustavilta ja sieltä saapuvilta suomalaisilta alettu vaatia nykyisen kaltaisia matkapasseja. Määräys oli annettu maailmansodan vuoksi. Passien valvonta oli määrätty poliisiviranomaisille. Nyt itsenäisessä Suomessa senaatti antoi passiasetusten noudattamisesta uudet määräykset.

Vuoden 1888 passiasetus pysyi toistaiseksi voimassa. Sen mukaan vain maahan saapuvilla ulkomaalaisilla tuli olla passi. Toukokuussa 1900 senaatti oli määrännyt tullilaitoksen valvomaan passiasetuksia rajoilla. Passeja ei kuitenkaan tarkastettu järjestelmällisesti. Varsinkin poliisi sai venäläisviranomaisilta moitteita 1910-luvun alussa. Jo tuolloin venäläinen kenraalikuvernööri oli esittänyt passipakkoa kaikille. Suomalaisten kulkemisesta rajan yli ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, varsinkin Ruotsin maarajalla, oli tullut entistä isompi huolenaihe. 

Nyt valtakunnanrajan sai ylittää vain matkapassin kanssa ja vain määrätyiltä rajanylityspaikoilta. Laittoman rajanylityksen yrityksestä tai siitä avustamisesta määrättiin ankara 1 000 markan sakko tai puoli vuotta vankeutta. Lisäksi syyskuun 1918 lopulla oli määrätty, että ulkomaille matkustavan verovelvollisen oli maksettava verovakuus ennen ulkomaanmatkaa. Asia kuului maaherroille, poliisille ja rajavartioviranomaisille. Tullin roolia ”rajavartioviranomaisena” ei kuitenkaan ollut selvästi määritelty, eikä Rajavartiolaitosta ollut vielä perustettu. Uudet määräykset olivat voimassa 1. kesäkuuta 1919 saakka.

17. lokakuuta 1918 Ruotsin vastaisen rajan vt. tullitarkastaja Albin Kjäldström lähetti Tullihallitukselle yleisesikunnan tiedusteluosaston laatiman passintarkastuskaavakkeen ja määräykset sen täyttämisestä. Samassa yhteydessä hän ehdotti, että tarkastuksia varten voitaisiin rakentaa vartiotupia. Materiaaliksi sopisi Kjäldströmin mukaan hyvin niin kutsuttu ensopahvi ”halvan hintansa ja helpon kuljettamisensa vuoksi”.

Tullihallitus katsoi 29. lokakuuta, että passintarkastus ”ei kuulunut tulliviranomaisten tehtäviin”, mutta koska tupia tarvittiin myös tullivalvontaa varten, se pyysi tullitarkastajalta kustannusarviota ja ehdotusta siitä, mille rajanylityspaikoille pahvituvat pitäisi rakentaa.

Levyinä myytävä, Enso Gutzeitin valmistama ”ensopahvi” oli tullut markkinoille vain vuotta aikaisemmin. Tukevasta, aaltokuvioisesta pahvista tuli vuosikymmenten ajaksi hyvin suosittu sisäseinien päällystysmateriaali; sitä voi edelleen löytyä vanhoista taloista. Ulkoseiniin 4,5-millistä ensopahvia ei kuitenkaan juuri käytetty.

Vuonna 2018 Tullin historiamuisteluissa paneudutaan vuoden 1918 vaiheikkaisiin ja samalla traagisiin tapahtumiin. Vaikka Tulli ei ollut tapahtumissa kovin keskeinen toimija, se oli valtiovallan ytimessä. Taisteltaessa valtiosta myös Tulli joutui kriisiin mukaan.   

Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten