Hyppää sisältöön

Sata vuotta sitten: Keisari kaatuu, Tullin pääjohtajaa vaihdetaan

Julkaisuajankohta 14.3.2017 11.39
Tiedote

Maaliskuun 1917 poliittisilla myllerryksillä oli vaikutusta myös Tulliin. Kun Venäjällä siirryttiin tasavaltaan, Tulliinkin haluttiin ”kansanvaltaisten aatteiden innostama” pääjohtaja. Myös tullivirkakunta oli halukas vaikuttamaan siihen, kuka tämä olisi.

15. maaliskuuta 1917 Pihkovassa päivätyllä julistuksella Nikolai II luopui kruunusta veljensä Mikaelin hyväksi. Mikael ilmoitti ryhtyvänsä keisariksi vain, jos uusi perustuslakia säätävä kokous ja väliaikainen hallitus hänet hyväksyisivät. Käytännössä valta oli jo siirtynyt väliaikaiselle hallitukselle, joka ilmoitti, että Venäjästä tulisi tasavalta.

Väliaikainen hallitus erotti Suomen kenraalikuvernöörin ja nimitti maahan uuden senaatin. Sotilaiden tilalle senaattoreiksi tulivat oikeisto- ja vasemmistopuolueiden edustajat, ja Suomeen alettiin valmistella uusia valtiopäiviä.

Muutokset näkyivät myös Tullissa. Tullihallitus lähetti Nikolain ja Mikaelin manifestit tiedoksi tullikamareille 20. maaliskuuta 1917. Kiertokirje oli pääjohtaja Pavel Strauchin viimeisiä virkatoimia. Hän anoi uudelta senaatilta kuukauden virkavapautta. Tullivirkamiesten lähetystö ilmoitti, ettei Strauch enää nauttinut heidän luottamustaan ja toivoi venäläisten vuonna 1910 laittomasti erottaman pääjohtaja Toivo Boismanin palauttamista takaisin tehtäväänsä. 

Samaan aikaan senaatilta pyysi uutta pääjohtajaa toinenkin tullilähetystö. Se edusti Suomen tullimiesten yhdistystä. Koska maassa oli nyt kansanvalta, tullimiehet toivoivat virkaan ”kansanvaltaisten aatteiden innostaman, nuoren, työkykyisen ja henkilökuntaan puolueettomasti suhtautuvan henkilön eikä vanhuusiässä olevaa”. Heidän ehdokkaansa oli kontrollööri J.A. Hellén Viipurin tullikamarista. Oskari Tokoin johtama senaatti päätyi kuitenkin ehdottamaan pääjohtajaksi tullivirkakunnasta sosiaalidemokraatti Edvard Gyllingiä tai puolueetonta Oskari Auteretta. Huhtikuussa 1917 Tullihallituksen tilastokonttorin johtaja Auteresta tuli vt. pääjohtaja. Auteren pääjohtajakausi päättyi kuitenkin vielä samana vuonna. Gyllingin urakehitys sai taas sittemmin kokonaan toisen suunnan. 

Tullihallituksen organisaation muuttamisesta laadittu asetus oli jo lähetetty keisarille hyväksymistä varten, mutta hän ei koskaan ehtinyt hyväksyä sitä. Parin viikon päästä Nikolain kruunusta luopumisesta senaatin talousosasto ilmoitti, että keisarin muotokuvat, jotka tähän saakka olivat koristaneet jokaisen tullitoimipaikan seinää, oli otettava pois. Samassa yhteydessä lopetettiin myös virastojen liputus ja juhlavalaistus keisarillisina juhlapäivinä.

Kuva: Pavel Strauch, Tullimuseo.

Lisätietopyynnöt viestinnän mediapalvelun kautta, p. 0295 527 150

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.

Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta.

Artikkeli Mediatiedote Sata vuotta sitten