Hyppää sisältöön

Uudistetut GSP-alkuperäsäännöt 1.1.2011 lähtien; kumulaatio Norjan ja Sveitsin kanssa sekä korvaavat todistukset

Julkaisuajankohta 20.12.2010 17.00
Tiedote

208/2010, RAS/LL

Yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP, Generalised System of Preferences) uudistettuja alkuperäsääntöjä koskeva asetus 1063/2010 on tullut voimaan 30.11.2010. Asetusta sovelletaan 1.1.2011 lähtien. Viejien rekisteröitymistä (REX, Registered Exporter) ja alkuperävakuutusta (a statement on origin) koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2017 lähtien. Asetuksessa ei ole säädetty siirtymäajan menettelyistä tilanteessa, jossa alkuperäselvitys on annettu vuoden 2010 puolella ja tavara luovutettu EU:ssa vapaaseen liikkeeseen vuoden 2011 puolella. Asetuksen soveltamisen alkamishetkellä 1.1.2011 viitataan vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen hyväksymispäivään EU:ssa.

EU:n, Norjan ja Sveitsin välinen kumulaatio sekä  korvaavan todistuksen antaminen

Komission tulkinta

Vuoden 2011 alusta lähtien EU:n soveltamat uudistetut GSP-alkuperäsäännöt ovat ainakin osittain lievemmät kuin Norjan ja Sveitsin soveltamat vastaavat säännöt. Sääntöihin syntyneistä eroista huolimatta EU:n, Norjan ja Sveitsin alkuperäainesten käyttö (kumulaatio) kehitysmaan alkuperätuotteen valmistuksessa jatkuu ennallaan. Niinikään korvaavien todistusten antaminen ja hyväksyminen etuuskohtelun myöntämiseksi jatkuu ennallaan EU:n, Norjan ja Sveitsin välillä.

Perusperiaatteena kumulaation soveltamisessa on se, että kaikki siihen  osallistuvat maat noudattavat keskenään samanlaisia alkuperäsääntöjä. Norjan ja Sveitsin omien GSP-järjestelmien alkuperäsäännöt eivät enää 1.1.2011 lähtien vastaa EU:n helpotettuja GSP-sääntöjä. Norja ja Sveitsi ovat uudistamassa omia GSP-alkuperäsääntöjään uudistettuja EU:n sääntöjä vastaaviksi noin puolen vuoden kuluessa. Nykyisten kauppavirtojen ei haluta  häiriintyvän tänä siirtymäaikana.

Kumulaation soveltamisessa on kysymys:

  • EU:n, Sveitsin ja Norjan alkuperää olevien ainesten käytöstä kehitysmaan alkuperätuotteen valmistuksessa, ja
  • erityisesti etenkin mahdollisuudesta vahvistaa ja hyväksyä korvaavia A-alkuperätodistuksia näiden maiden välillä.

Mahdollisuus vahvistaa korvaavia todistuksia on tärkeää riippumatta siitä, onko tuotteen valmistuksessa sovellettu kumulaatiota vai ei. Järjestelmän ”lisäarvo” perustuu nimenomaan mahdollisuuteen laatia korvaavia todistuksia EU:n, Norjan ja Sveitsin välillä. Vallitsevan käytännön jatkuminen halutaan  varmistaa siirtymäkauden ajaksi.

Siirtymäkauden aikana EU:n helpotettujen GSP-sääntöjen mukaiselle kehitysmaan alkuperätuotteelle voidaan Norjassa ja Sveitsissä myöntää etuuskohtelu EU:ssa vahvistetun korvaavan alkuperätodistuksen perusteella seuraavasti:

Tuotteen valmistus kehitysmaassa
   A-alkuperätodistus EU:n helpotettujen sääntöjen perusteella

>>

Tuonti EU:iin:  tullaamattomana EU:ssa tullivarastossa
Korvaava todistus viennissä  Norjaan

>>

Etuuskohtelu Norjassa  (EU:n helpotettujen GSP-sääntöjen perusteella)

Vastaavasti Norjan ja Sveitsin  tiukkojen GSP-sääntöjen mukaiselle kehitysmaan alkuperätuotteelle voidaan EU:ssa myöntää etuuskohtelu Norjassa tai Sveitsissä vahvistetun korvaavan alkuperätodistuksen perusteella.

Näin meneteltäessä EU, Norja ja Sveitsi voivat sallia kehitysmaiden jatkavan seuraavaa käytäntöään: Kehitysmaat voivat käyttää Norjan ja Sveitsin alkuperää olevia aineksia valmistuksessaan samalla tavalla kuin ne käyttävät EU:nkin alkuperää olevia aineksia kahdenvälistä kumulaatiota soveltaessaan.

Hallinnollinen viranomaisyhteistyö jatkuu EU:n, Norjan ja Sveitsin välillä erityisesti alkuperäselvitysten jälkitarkastusten (verifioinnit) suorittamisessa. Norjasta tai Sveitsistä EU:iin annettua korvaavaa todistusta koskevaan jälkitarkastuspyyntöön on saatava vastaus Norjasta tai Sveitsistä kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun EU:n jäsenvaltio on lähettänyt jälkitarkastuspyynnön.

Lisätietoja asiasta antavat tullipiirien alkuperäasiantuntijat.

THT