Uudistetut GSP-alkuperäsäännöt 1.1.2011 lähtien
193/2010, RAS/LL
Yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP, Generalised System of Preferences) sovellettavat alkuperäsäännöt sisältyvät tullikoodeksin soveltamisasetukseen 2454/93. Nyt näitä etuuskohteluun oikeuttavia alkuperäsääntöjä on muutettu. Muutokset on toteutettu komission asetuksella (EU) N:o 1063/2010, joka on julkaistu EUVL:ssä L 307, 23.11.2010. Asetus tulee voimaan 30.11.2010. Uudistettuja sääntöjä sovelletaan 1.1.2011 lähtien. Viejien rekisteröitymistä (REX, Registered Exporter) ja alkuperävakuutusta (a statement on origin) koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2017 lähtien.
Uudistuksella on yksinkertaistettu ja helpotettu sääntöjä niin, että kehitysmaat voisivat entistä paremmin hyötyä voimassa olevista tullietuuksista.
Alkuperäselvitysmenettely jatkuu siis ennallaan vuoden 2016 loppuun asti:
|
Alkuperäselvitys
|
Käyttötarkoitus |
Kuka vahvistaa tai laatii |
|---|---|---|
| A-alkuperätodistus eli |
Etuuskohtelun myöntäminen EU:ssa |
Kehitysmaan viranomainen vahvistaa todistuksen |
| Kauppalaskuilmoitus enintään 6 000 euron arvoiselle alkuperätuotteiden lähetykselle |
Etuuskohtelun myöntäminen EU:ssa |
Viejä laatii itse kehitysmaassa kaupalliselle asiakirjalle |
| Kauppalaskuilmoitus minkä tahansa arvoiselle alkuperätuotteiden lähetykselle |
EU:n alkuperän osoittaminen kehitysmaassa, kun materiaalin EU-alkuperää halutaan käyttää hyväksi jatkovalmistuksessa (alkuperäkumulaation hyväksi käyttäminen kehitysmaassa) |
Kuka tahansa viejä EU:ssa , jos alkuperätuotteiden lähetyksen arvo on enintään 6 000 euroa, |
| EUR.1-tavaratodistus |
EU:n alkuperän osoittaminen kehitysmaassa, kun materiaalin EU-alkuperää halutaan käyttää hyväksi jatkovalmistuksessa (alkuperäkumulaation hyväksi käyttäminen kehitysmaassa) |
EU:n jäsenvaltion tulliviranomainen |
A-alkuperätodistus ja kauppalaskuilmoitus ovat edelleen voimassa 10 kuukautta (97 k artiklan 5 kohta).
A-alkuperätodistuksen lomakkeen kääntöpuolen huomautukset on päivitetty vastaamaan vuoden 2007 tilannetta (NOTES 2007). Huomautuksissa luetellaan ne maat, jotka hyväksyvät A-alkuperätodistuksen omissa GSP-järjestelmissään. Todistuksia, joiden kääntöpuolella on tätä vanhempia huomautuksia (vuodelta 1996, 2004 tai 2005), voidaan kuitenkin käyttää, kunnes nykyiset varastot on käytetty loppuun.
Edunsaajamaassa laadittuja kauppalaskuilmoituksia koskee uusi mahdollinen menettelytapa (97 m artiklan 4b –kohta). Jos lähetykseen kuuluvien tavaroiden alkuperä on jo tarkastettu viejämaassa, viejä voi mainita tämän tarkastuksen kauppalaskuilmoituksessa.
Tietyt osiin puretut tai kokoamattomat tuotteet voidaan tuoda maahan osalähetyksinä tuojajäsenvaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin (97 o artiklan 1 kohta). Tulliviranomaisille voidaan esittää tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.
Myös niin sanotun kestotodistuksen käyttäminen on edelleen mahdollista (97 o artiklan 2 kohta) seuraavasti:
|
Korvaavaa todistusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat asetuksen 97 p artiklassa. Uutta on Turkin mukaantulo.
|
Muuttamattomana pitäminen kuljetuksen aikana (entinen ”suora kuljetus”)
Lainaus asetuksen johdannosta (kohta 16.2):
”Nykyiset säännöt edellyttävät suoraa kuljetusta Euroopan unioniin koskevaa todistetta, jota on usein vaikea saada. Tämän vaatimuksen vuoksi eräät tavarat, joista on pätevä alkuperäselvitys, eivät voi tosiasiallisesti hyötyä etuudesta. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön uusi, yksinkertaisempi ja joustavampi sääntö, jonka tavoitteena on varmistaa, että tavarat, jotka esitetään tullille ilmoitettaessa ne luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen Euroopan unionissa, ovat samat kuin vievästä edunsaajamaasta lähteneet tavarat ja että niitä ei ole muutettu eikä jalostettu millään tavalla kuljetuksen aikana.”
Varsinainen 74 artikla eli uudistetut edellytykset kuljetuksen aikana muuttamattomille tuotteille (non-manipulation principle)
- Vapaaseen liikkeeseen Euroopan unionissa luovutettaviksi ilmoitettujen tuotteiden on oltava samat kuin siitä edunsaajamaasta viedyt tuotteet, jonka alkuperätuotteita niiden katsotaan olevan. Ennen niiden ilmoittamista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi niitä ei saa olla muutettu tai jalostettu millään tavalla eikä niille saa olla suoritettu mitään muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia. Tuotteet tai lähetykset voidaan varastoida ja toimittaa osalähetyksinä, jos tämä tehdään viejän tai jonkin myöhemmän tavaroiden haltijan vastuulla ja tuotteet pysyvät tullivalvonnassa kauttakulkumaassa (-maissa).
- Edellä 1 kohdan noudattamista pidetään riittävänä, ellei tulliviranomaisilla ole aihetta toisin epäillä; tällaisissa tapauksissa tulliviranomaiset voivat pyytää tavaranhaltijaa antamaan täydentäviä todisteita, jollainen voi olla esimerkiksi konossementin kaltainen sopimusperusteinen kuljetusasiakirja tai pakkauksen merkintöihin tai numeroihin perustuva konkreettinen todiste taikka jokin muu itse tavaroihin liittyvä todiste.
- Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään sovelletaan, soveltuvin osin, kun 84, 85 tai 86 artiklan mukaista kumulaatiota sovelletaan.
Alkuperäkumulaatio
Kumulaatiosta on hyvin yksityiskohtaiset ja monimutkaiset säännökset asetuksen 84 – 88 artiklassa. Säännöksiin sisältyy erityisvaatimuksia, rajoituksia ja erityisedellytyksiä voimaan tulolle.
Alkuperäsääntöihin sisältyy nyt neljä eri kumulaatiojärjestelmää (alkuperäaseman kerryttäminen) omine erityismääräyksineen:
|
Kahdenvälinen kumulaatio
|
EU:n alkuperätuotteiden hyväksikäyttö kehitysmaassa kehitysmaan alkuperäaseman kerryttämiseksi |
|---|---|
| Kumulaatio Norjan, Sveitsin ja Turkin kanssa |
Norjan, Sveitsin ja Turkin alkuperäainesten hyväksikäyttö kehitysmaassa alkuperäaseman kerryttämiseksi, uutta on kumulaatio Turkin kanssa |
| Alueellinen kumulaatio |
Neljän eri alueen maiden alkuperätuotteiden hyväksikäyttö kehitysmaassa kunkin alueen sisällä alkuperäaseman kerryttämiseksi |
| Laajennettu kumulaatio |
Komissio voi minkä tahansa edunsaajamaan viranomaisen pyynnöstä hyväksyä laajennetun kumulaation tietyin erityisehdoin. Perusedellytys on se, että EU:lla on voimassa oleva vapaakauppasopimus sen maan kanssa, jonka alkuperäaineksia kehitysmaassa kumuloitaisiin |
Edellä mainittua alueellista kumulaatiota sovelletaan seuraaviin neljään erilliseen alueelliseen ryhmään (86 artikla):
|
Ryhmä
|
Kumulaatioalueeseen kuuluvat maat |
|---|---|
| I |
Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Laos, Malesia, Singapore*, Thaimaa ja Vietnam |
| II |
Bolivia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Nicaragua, Panama, Peru ja Venezuela |
| III |
Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka |
| IV (uusi) |
Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay |
* Singapore itse ei ole GSP-järjestelmässä tarkoitettu edunsaajamaa. Singaporen omat alkuperätuotteet eivät ole oikeutettuja tullietuuskohteluun tuonnissa EU:iin.
Alueellisen kumulaation säännöksiä on helpotettu siten, että tietyt alkuperäainesten keskinäisiin arvoihin perustuvat vaatimukset on poistettu. Alueellisen kumulaation soveltamista on rajoitettu tiettyjen 2–33 ryhmään kuuluvien arkojen ainesten osalta (asetuksen 2454/93 uusi liite 13 b).
Komissio voi hyväksyä kumulaation soveltamisen myös alueiden I (ASEAN-maat) ja III (SAARC-maat) välillä rajoitetusti. Jos tällaisen kumulaation soveltaminen hyväksytään, niin komissio tulee ilmoittamaan hyväksynnästä ja soveltamisen laajuudesta (maat ja ainekset) EUVL:ssä (C-sarjassa). Niinikään laajennetun kumulaation käytön mahdollinen salliminen edellyttää komission päätöstä. Mahdollinen päätös tullaan julkaisemaan EUVL:ssä (C-sarjassa, osallistuvat maat sekä ainekset, joihin sovelletaan). Laajennetussa kumulaatiossa ei voida käyttää 1–24 ryhmään kuuluvia aineksia.
Pakolliset kumulaation soveltamista koskevat maininnat A-alkuperätodistusten 4 kohdassa:
|
Englanniksi
|
tai Ranskaksi |
|---|---|
| ”EU cumulation” |
”Cumul UE” |
| ”Norway cumulation” |
”Cumul Norvège” |
| ”Switzerland cumulation” |
”Cumul Suisse” |
| ”Turkey cumulation” |
”Cumul Turquie” |
| ”regional cumulation” |
”cumul regional” |
| ”extended cumulation with country x” |
”cumul étendu avec le pays x” |
Jotta edunsaajamaan aluevesien ulkopuolelta pyytämä kala voidaan katsoa edunsaajamaassa kokonaan tuotetuksi (75 artikla), tulee kala pyytää edunsaajamaan omalla aluksella. Alus tulee olla merkitty kysymyksessä olevan maan alusrekisteriin. Edelleen aluksen on toimittava sen maan lipun alla. Niinikään aluksen on oltava riittävältä osuudeltaan sen maan kansalaisten tai yritysten omistuksessa. Sen sijaan aluksen päällystön ja miehistön kansalaisuudelle ei enää aseteta vaatimuksia.
Nimikekohtaisia alkuperäsääntöjä on muutettu sekä helpotettu useilla tuotealoilla (Liitteen 13 a II osa). Sääntöjen määrää on pyritty vähentämään tuotealakohtaisilla säännöillä tuotekohtaisten sääntöjen sijaan. Vertaamalla nimikekohtaisesti uutta liitettä (Liitteen 13 a II osaa) vanhaan liitteeseen (Liite 15) näkee tuotekohtaisesti yksityiskohtaiset muutokset.
Säännöt ovat nyt osittain erilaiset vähiten kehittyneille maille (LDC-maat) ja muille edunsaajamaille. Toisin sanoen vähiten kehittyneet maat ovat saaneet lisähelpotuksia ei-alkuperäainesten käytölle useilla eri tuotealoilla (useat 28–39 ryhmän tuotteet, useat kankaat, eräät vaatteet ja eräät muut tekstiilituotteet, keraamiset tuotteet, eräät moottorit ja kuulalaakerit, useat sähkölaitteet ja kulkuneuvot). Vähiten kehittyneillä mailla ei-alkuperäainesten sallittu maksimiosuus valmiissa tuotteessa saattaa olla jopa 70 %.
Esimerkki eriytetyistä nimikekohtaisista säännöistä:
|
Harmonoidun järjestelmän nimike
|
Tavaran kuvaus |
Riittävän valmistuksen ehto (ei-alkuperäainesten valmistus tai käsittely, joka antaa alkuperäaseman) |
|
|---|---|---|---|
| ex 62 ryhmä |
Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta; lukuun ottamatta seuraavia: |
a) |
b) |
| ex 6202, |
Naisten ja tyttöjen vaatteet ja vauvanvaatteet ja vauvanvaatetustarvikkeet, koruommellut |
a) |
b) |
Edellä olevassa esimerkissä vähiten kehittyneillä mailla riittää vaatteen valmistuksessa niin sanottu yksivaiheinen valmistus. Muilta kehitysmailta edellytetään kaksivaiheista valmistusta, jotta ulkopuolisesta materiaalista valmistetusta vaatteesta tulee edunsaajamaan alkuperätuote.
Toinen esimerkki eriytetyistä nimikekohtaisista säännöistä:
|
Harmonoidun järjestelmän nimike
|
Tavaran kuvaus |
Riittävän valmistuksen ehto (ei-alkuperäainesten valmistus tai käsittely, joka antaa alkuperäaseman) |
|
|---|---|---|---|
| 69 ryhmä |
Keraamiset tuotteet |
a) |
b) |
Niin sanottua yleistä toleranssisääntöä (79 artikla) on muutettu korottamalla sallittujen ei-alkuperäainesten osuutta 10 prosentista 15 prosenttiin. Samalla laskentaperustetta on osittain muutettu hintaan perustuvasta määrästä painoon perustuvaan osuuteen. Tekstiilituotteilla on edelleen omat toleranssinsa. Esimerkiksi valmistusaineksena käytettävän 3 ryhmään kuuluvan kalan toleranssi lasketaan edelleen tuotteen hinnasta.
|
Yleinen toleranssisääntö
|
|---|
| Ei-alkuperäaineksia, joita liitteessä 13 a olevassa luettelossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti ei saa käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo tai nettopaino on enintään a) 15 prosenttia tuotteen painosta, kun kyse on 2 ja 4–24 ryhmään kuuluvista tuotteista, lukuun ottamatta 16 ryhmään kuuluvia käsiteltyjä kalastustuotteita; b) 15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, kun kyse on muista tuotteista, lukuun ottamatta harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmään kuuluvia tuotteita, joihin sovelletaan liitteessä 13 a olevan I osan 5 ja 6 huomautuksessa mainittuja poikkeuksia. Mitään liitteessä 13 a olevassa luettelossa vahvistetuissa säännöissä eriteltyä ei-alkuperäaineisten enimmäismäärää koskevaa prosenttiosuutta ei saa ylittää. |
Toleranssisäännöstä on nyt täsmennetty siten, että sitä ei sovelleta 75 artiklassa tarkoitetulla tavalla kokonaan tuotettuihin tuotteisiin (esim. kala sellaisenaan). Käytettäessä kokonaan tuotettua ainesta muun tuotteen valmistusprosessissa toleranssisäännöstä voidaan kuitenkin soveltaa jos lopputuotteen alkuperäsääntö liitteessä 13 a edellyttää, että tällaisen aineksen on oltava kokonaan tuotettu.
Keskimääräiset hinnat ja määrät
Uudet säännökset mahdollistavat nyt keskimääräisten vapaasti tehtaalla -hintojen käyttämisen (77 artikla). Niinikään valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten määrä voi perustua keskiarvoon.
Kirjanpidollinen materiaalinerottelu EU:ssa (uusi säännös)
Kumulaatiota sovellettaessa yhteisön alkuperätuotteen alkuperä tulee osoittaa viennissä edunsaajamaahan.
Tällaisen alkuperätuotteen valmistuksessa tai käsittelyssä yhteisössä voidaan käyttää keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat taloudellisten toimijoiden kirjallisesta pyynnöstä antaa luvan siihen, että aineksia hallinnoidaan EU:ssa kirjanpidollisen erottelun menettelyä käyttäen ilman ainesten erillisvarastointia (88 artiklan 2–5 kohta).
Lupa myönnetään ainoastaan, jos tätä menettelyä käyttämällä voidaan varmistaa, että sellaisten tuotteiden määrä, joita voidaan pitää EU:n alkuperätuotteina, on aina sama kuin jos varastot olisivat olleet fyysisesti erillään.
Keskenään korvattavissa olevilla aineksilla tarkoitetaan samanlaisia aineksia, jotka ovat samaa kaupallista laatua, joiden tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei voida erottaa toisistaan sen jälkeen, kun ne on käytetty valmiin tuotteen valmistukseen (67 artiklan 1 kohdan j-alakohta).
Riittämättömät valmistustoimet
Edunsaajamaassa suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn on oltava todellinen, taloudellisesti perusteltu ja sen tulee tuottaa todellista taloudellista hyötyä kysymyksessä olevalle maalle. Tämän vuoksi säännöksiin sisältyy luettelo riittämättömistä valmistus- tai käsittelytoiminnoista, jotka eivät koskaan voi antaa alkuperäasemaa (78 artikla). Luettelo on pääpiirteiltään sama kuin tätä aikaisempikin luettelo. Esimerkiksi sokerikaupan vinoutumisen ja sokerimarkkinoiden vääristymisen estämiseksi on vahvistettu uusi sääntö. Sillä estetään se, että ei-alkuperää olevan sokerin sekoittaminen muiden ainesten tai muun sokerin kanssa antaisi kumulaatiota sovellettaessa lopputuotteelle alkuperäaseman. Tämä sääntö vastaa muissa etuuskohtelukauppaa koskevissa menettelyissä jo vahvistettua uutta säännöstä:
m) erilaistenkin tuotteiden yksinkertainen sekoittaminen; sokerin sekoittaminen minkä tahansa ainesten kanssa;
Yksinkertainen (simple) toimenpide on nyt määritelty 78 artiklan 2 kohdassa:
”Toimia on pidettävä yksinkertaisina silloin, kun niiden suorittamiseksi ei tarvita erityistaitoja eikä nimenomaisesti näitä toimia varten tuotettuja tai asennettuja koneita, laitteita tai välineitä.”
Poikkeukset alkuperäsääntöjen soveltamisesta
Edunsaajamaalle voidaan edelleen myöntää väliaikainen poikkeus alkuperäsääntöjen soveltamisesta (derogaatio, 89 artikla). Nyt tätä mahdollisuutta ei säädöstasolla ole enää rajoitettu koskemaan vain vähiten kehittyneitä edunsaajamaita, vaan se kattaa kaikki järjestelmään kuuluvat kehitysmaat. Maat voivat hakea poikkeuksia luonnonkatastrofien ja taloudellisten syiden perusteella. EU voi puolestaan sallia poikkeuksia omasta aloitteestaan. Kehitysmaat hakevat poikkeuksia kirjallisesti komissiolta. Poikkeukset myönnetään rajatuille tuotteille ja määrille (kiintiöt) määräajaksi.
Laosia, Kambodzaa ja Nepalia koskevien tekstiilituotteille myönnettyjen poikkeusten soveltaminen päättyy vuoden 2010 lopussa. Näiden poikkeusten jatkaminen vähiten kehittyneille maille on tarpeetonta, koska tekstiilituotteiden uudet alkuperäsäännöt ovat tätä aikaisempia sääntöjä yksinkertaisemmat ja kehitysmyönteisemmät.
Hallinnollinen viranomaisyhteistyö lähes ennallaan 1.1.2017 asti
Asetuksessa on erikseen säädetty niistä hallinnollisen viranomaisyhteistyön menetelmistä, joiden soveltamista jatketaan siihen saakka, kunnes rekisteröityjen viejien järjestelmän soveltaminen alkaa 1.1.2017. Joidenkin edunsaajamaiden osalta näitä menetelmiä voidaan joutua soveltamaan 1.1.2020 asti.
Edunsaajamaiden viranomaisten käyttämien leimojen mallit ovat luottamuksellisia (97 s artikla). Luovutettaessa tavaroita vapaaseen liikkeeseen tulliviranomaiset voivat kuitenkin sallia tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan tutustua näihin leimanäytteisiin.
Jälkitarkastusta koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti ennallaan (97 t artikla).
Kahdenvälisen kumulaation soveltamisen perusteella annettujen A-alkuperätodistusten osalta jälkitarkastuspyyntöä koskevaan vastaukseen on liitettävä EUR.1-tavaratodistuksen (-todistusten) tai kauppalaskuilmoituksen (-ilmoitusten) jäljennös (jäljennökset).
Etuuskohtelu voidaan joutua epäämään alkuperäselvityksen jälkitarkastuksen perusteella:
Jos tapauksissa, joissa epäilyyn on perusteltua aihetta, vastausta ei ole saatu kuuden kuukauden määräajan kuluessa tai jos vastauksen sisältämät tiedot eivät ole riittävät kyseisen asiakirjan aitouden tai tuotteiden tosiasiallisen alkuperän määrittämiseksi, on toimivaltaisille viranomaisille lähetettävä toinen ilmoitus. Jollei tarkastuksen tuloksia ole annettu tiedoksi tarkastusta pyytäneille viranomaisille neljän kuukauden kuluessa toisen ilmoituksen lähettämispäivästä tai jos tulosten perusteella ei voida määrittää kyseisen asiakirjan aitoutta tai tuotteiden tosiasiallista alkuperää, tarkastusta pyytäneiden viranomaisten on evättävä oikeus tullietuuksiin, paitsi silloin kun kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.
A-alkuperätodistusten jälkitarkastusta varten viejien on säilytettävä kaikki asianomaisten tuotteiden alkuperäaseman todistavat asianmukaiset asiakirjat. Viejäedunsaajamaan toimivaltaisten valtion viranomaisten on säilytettävä todistusten jäljennökset ja mahdolliset niihin liittyvät vientiasiakirjat. Nämä asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden lopusta, jona A-alkuperätodistus annettiin.
EU:n tietyille maille ja alueille yksipuolisesti hyväksymät tullietuusjärjestelyt
EU myöntää yksipuolisia tullietuuksia muun muassa Moldovalle ja Kosovolle. Niillä ei ole EU:n kanssa vastavuoroisia sopimuksia. Näiden maiden ja alueiden alkuperätuotteisiin sovelletaan tullikoodeksin soveltamisasetuksen uutta 97 x artiklaa, jossa on määritelmiä alkuperäsääntöjen peruskäsitteistä. Niinikään sovelletaan edelleen 98–123 artiklan alkuperäsääntöjä, jotka ovat mainitussa soveltamisasetuksessa edelleen heti GSP-alkuperäsääntöjen jälkeen.
Sääntöjen yhtenäisyys GSP:n ja muiden yksipuolisten etuuskohtelukauppaa koskevien järjestelyjen välillä haluttiin säilyttää. Tämän vuoksi on yhdenmukaistettu näitä muita yksipuolisia järjestelyjä koskevat eräät säännökset uudistettujen GSP-alkuperäsääntöjen kanssa. Kokonaan tuotettujen tuotteiden määritelmä sekä riittämättömien valmistus- tai käsittelytoimien luettelo on mukautettu vastaamaan GSP-sääntöihin tehtyjä muutoksia.
Nimikekohtaisina sääntöinä sovelletaan edelleen nyt muuttumattomina pidettyjä tullikoodeksin soveltamisasetuksen liitteen 15 sääntöjä sekä niihin liittyviä liitteen 14 alkuhuomautuksia. Nimikekohtaiset säännöt on näin ollen nyt eriytetty GSP-säännöistä.
Uutta kokonaan tuotettujen 99 artiklassa:
Kohta d a) siellä syntyneistä ja kasvatetuista teurastetuista eläimistä saadut tuotteet
Muutettu riittämättömien toimenpiteiden 101 artiklan 1 kohdassa:
Alakohta g) sokerin värjäys tai maustaminen taikka sokeripalojen muodostus; kidesokerin hienontaminen osittain tai kokonaan
Alakohta m) erilaistenkin tuotteiden yksinkertainen sekoittaminen; sokerin sekoittaminen minkä tahansa ainesten kanssa
Lisätty uusi m a) alakohta: yksinkertainen veden lisääminen tai tuotteiden laimentaminen, dehydratointi tai denaturointi
| Asetuksen liitteet (uudet ja nykyiset): |
||
| Liite |
Mitä säädetään |
Mihin tullietuusjärjestelmään sovelletaan |
|---|---|---|
| Liite 13 a |
Osa I: Alkuhuomautukset nimikekohtaisiin sääntöihin |
GSP GSP |
| Liite 13 b |
Ainekset, joihin ei sovelleta alueellista kumulaatiota |
GSP |
| Liite 13 c |
Hakemus REX-viejäksi |
GSP 1.1.2017 lähtien |
| Liite 13 d |
Alkuperävakuutus |
GSP 1.1.2017 lähtien |
| Liite 14 |
Alkuhuomautukset (vain viittaus GSP-sääntöihin poistettu) |
Muut EU:n yksipuoliset tullimyönnytykset (vuoden 2010 loppuun asti myös GSP, sen jälkeen eriytyvät) |
| Liite 15 |
Nimikekohtaiset säännöt, ei muutoksia sisältöön |
Muut EU:n yksipuoliset tullimyönnytykset (vuoden 2010 loppuun asti myös GSP, sen jälkeen eriytyvät) |
| Liite 16 |
Tekstiilituotteiden valmistustoimet, joihin ei sovelleta alueellista kumulaatiota (vain artikla, josta liitteeseen viitataan, on muuttunut) |
GSP |
| Liite 17 |
A-alkuperätodistus eli Form A, kääntöpuolen tekstejä on päivitetty |
GSP ainakin 1.1.2017 asti, edunsaajamaan kirjallisesta pyynnöstä 1.1.2020 asti, jos viejien rekisteröintijärjestelmä REX ei ole vielä valmis jo sitä ennen |
| Liite 18 |
Kauppalaskuilmoitus, täyttöohjeeseen on lisätty kumulaatiomaininnat |
GSP ainakin 1.1.2017 asti, edunsaajamaan kirjallisesta pyynnöstä 1.1.2020 asti, jos viejien rekisteröintijärjestelmä REX ei ole vielä valmis jo sitä ennen |
| Liite 21 |
EUR.1 –tavaratodistus (ennallaan) |
GSP: kumulaatiovienti GSP-maahan 1.1.2017 asti |
| Liite 22 |
Kauppalaskuilmoitus (ennallaan), valtuutettuna viejänä voi olla vain yhteisön viejä (eli kauppalaskuilmoitus myös yli 6 000 euron arvoisille lähetyksille) |
Muut EU:n yksipuoliset tullimyönnytykset (Moldovan ja Kosovon kauppa) |
| Kauppalaskuilmoituksen tekstin malli (Asetuksen liite 18, mainittu 97 m artiklan 3 kohdassa) |
|
|
Rekisteröityjen viejien järjestelmä (REX) edunsaajamaissa 1.1.2017 lähtien (90 – 97j artikla)
Viranomaisten vahvistamien A-alkuperätodistusten käytöstä luovutaan. Niinikään luovutaan kauppalaskuilmoitusten käytöstä. Vientituotteiden alkuperäasema osoitetaan viejän laatimalla alkuperävakuutuksella (a statement on origin). Jos alkuperätuotteiden yhteisarvo lähetyksessä on enintään 6 000 euroa, niin alkuperävakuutuksen voi laatia kuka tahansa viejä. Jos lähetyksen arvo on yli 6 000 euroa, täytyy alkuperävakuutuksen laatijan olla rekisteröity viejä.
Jotta viejät voidaan rekisteröidä, niiden on jätettävä hakemus maansa toimivaltaisille viranomaisille liitteessä 13 c olevaa mallia käyttäen. Edunsaajamaan viranomaisten on perustettava maassaan sijaitsevia rekisteröityjä viejiä koskeva sähköinen luettelo, jota on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla. Komissio puolestaan perustaa keskustietokannan. Rekisteröintijärjestelmän teknisistä yksityiskohdista päätetään myöhemmin.
Myös EU:n viejien on rekisteröidyttävä jäsenvaltioissa, jos ne haluavat harjoittaa EU:n alkuperätuotteiden vientiä kehitysmaihin alkuperäkumulaation soveltamista varten (97 i artikla) 1.1.2017 lähtien.
|
EU:n viejien rekisteröityminen jäsenvaltioissa
|
|---|
| Jäsenvaltion tulliviranomaisen on EU:n viejän pyynnöstä pidettävä tätä järjestelmän mukaisena rekisteröitynä viejänä, jos viejä täyttää seuraavat edellytykset: |
Järjestelmällä pyritään siirtämään vastuuta taloudellisille toimijoille eli viejille ja tuojille. Virheellisen alkuperävakuutuksen antaminen ei ole viranomaisen virhe (vrt. tuojan vilpitön mieli). Viejien rekisteröinti helpottaa alkuperävakuutusten jälkitarkastamista.
Jos edunsaajamaa ei pysty saamaan valmiiksi viejien rekisteröintijärjestelmää 1.1.2017 mennessä, niin edunsaajamaa voi saada luvan A-alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten käytön jatkamiselle kolmen vuoden ajaksi eli 1.1.2020 saakka. Maan on esitettävä jatkamista koskeva kirjallinen pyyntö komissiolle ennen 1.7.2016.
Komissio tutkii viimeistään 1.7.2016 ja 1.7.2019, missä vaiheessa rekisteröidyn viejän järjestelmän soveltamisen valmistelut ovat edunsaajamaissa. Komissio ehdottaa maille mahdollisesti tarvittavia mukautuksia.
Esimerkki kahdenvälisen kumulaation soveltamisesta eli EU:n alkuperäaineksen käyttämisestä kehitysmaassa:
|
Valmistuksessa käytettävät ainekset kehitysmaassa
|
Valmistusprosessi kehitysmaassa |
Lopputuote kehitysmaassa |
|---|---|---|
| EU:n alkuperää olevat nimikkeeseen 9606 kuuluvat nappien valetut aihiot (teelmät) |
Nappien aihiot puhdistetaan, reijitetään ja kiillotetaan |
Nimikkeeseen 9606 kuuluvat valmiit napit |
| Sama valmistusprosessi, jossa kumulaation hyödyntäminen ei ole mahdollista (aines USA:sta) |
||
| USA:sta ostetut nimikkeeseen 9606 kuuluvat nappien valetut aihiot (teelmät) |
Nappien aihiot puhdistetaan, reijitetään ja kiillotetaan |
Nimikkeeseen 9606 kuuluvat valmiit napit |
EU:n alkuperäaineksia käytettäessä edellytetään vain, että valmistusprosessi kehitysmaassa ylittää niin sanotut riittämättömät valmistustoimenpiteet. EU:n alkuperää olevat ainekset (aihiot) on tullut viedä kehitysmaahan alkuperäselvityksin (EUR.1-tavaratodistus tai kauppalaskuilmoitus vuoden 2016 loppuun asti ja alkuperävakuutus 1.1.2017 lähtien).
USA:sta ostettujen ainesten osalta lopputuote saavuttaa kehitysmaan alkuperäaseman vain, jos nimikekohtaisten alkuperäsääntöjen edellytykset täyttyvät:
Nimikekohtainen sääntö (Liite 13 a II osa):
LUETTELO VALMISTUS- TAI KÄSITTELYTOIMISTA, JOTKA ANTAVAT ALKUPERÄASEMAN
|
Harmonoidun järjestelmän nimike
|
Tavaran kuvaus |
Riittävän valmistuksen ehto (ei-alkuperäainesten valmistus tai käsittely, joka antaa alkuperäaseman) |
|---|---|---|
| 9606 |
Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät |
Valmistus |
Nappien valetut aihiot (teelmät) kuuluvat samaan nimikkeeseen 9606 kuin lopputuote (napit). Nimikettä 9606 koskevan nimikekohtaisen säännön mukaan samaan nimikkeeseen kuuluvia ei-alkuperäaineksia (USA) käytettäessä lopputuotteesta ei voi tulla alkuperätuotetta. Samaan nimikkeeseen 9606 kuin lopputuote kuuluva ei-alkuperäaineksia (USA) voidaan kuitenkin käyttää toleranssisäännöksen sallimissa rajoissa (79 artikla). Jos tällaisten ei-alkuperäainesten osuus lopputuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta on enintään 15 %, tulee lopputuotteesta tässäkin tapauksessa kehitysmaan alkuperätuote.
GSP-järjestelmää koskeva neuvoston asetus N:o 732/2008 edunsaajamaineen, tuotekatteineen ja tullinalennuksineen on julkaistu EUVL:ssä L 211, 6.8.2008 . Asetuksen Liite I eli luettelo järjestelmään kuuluvista edunsaajamaista on päivitetty asetuksella N:o 1236/2009, EUVL L 332, 17.12.2009.
Komissio on ilmoittanut päivittävänsä GSP-alkuperäsääntöjä koskevan käyttäjien ohjeen 31.12.2010 mennessä. Ohje on luettavissa englanninkielisenä seuraavassa osoitteessa:
http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_duties/rules_origin/preferential/article_839_en.htm
Lisätietoja asiasta antavat tullipiirien alkuperäasiantuntijat.
