Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2018 (1-3)
15.6.2018 9.00
Tulli, Tilastointi
Vienti Venäjälle viime vuoden tasolla tammi-maaliskuussa
Venäjä putosi kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi Kiinan ohitettua sen
Suomen tavaravienti Venäjälle säilyi tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa. Viime vuonna vienti Venäjälle kasvoi 15 prosenttia. Vuosina 2013-2016 vienti Venäjälle laski vuosittain. Tuonti Venäjältä oli kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa arvoltaan lähes 2,4 miljardia euroa. Tuonnin arvo laski kolme prosenttia edellisvuoden vastaavalta ajanjaksolta. Suomen vienti Venäjälle kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä EU28-maiden vientiä heikommin: Eurostatin mukaan EU28-maiden vienti Venäjälle kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia, tuonti Venäjältä prosentin.[1]
Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 4,9 prosenttia. Osuus hupeni edellisvuoden vastaavan ajankohdan 5,2 prosentista ja koko vuoden 5,7 prosentista. Tuonnissa Venäjän osuus kutistui edellisvuoden tammi-maaliskuun 16 prosentista 14,7 prosenttiin. Koko viime vuonna Venäjän osuus tuonnista oli 13,2 prosenttia. Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Vielä viime vuonna Venäjä oli Kiinaa edellä viidennellä sijalla. 2010-luvun alkupuoliskolla Venäjä oli vuodesta riippuen joko Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin vientimaa. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toiseksi suurin Saksan jälkeen ja Ruotsia ennen. Kokonaiskauppavaihdon mukaan laskettuna Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Kaupassa Venäjän kanssa kauppataseen alijäämää kertyi 1,6 miljardia euroa tammi-maaliskuussa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa vaje oli 1,7 miljardia euroa. Koko viime vuonna vajetta tuli lähes 4,8 miljardia euroa, mikä oli selvästi enemmän kuin vuonna 2016. Suurimmillaan 2010-luvulla vuosittaista vajetta Venäjän-kaupassa tuli lähes kuusi miljardia euroa.
Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden, mm. metsänhoitokoneiden ja paperiteollisuuden koneiden, vienti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myös paperin ja pahvin viennin arvoon tilastoitiin nousua. Verkkolaitteiden, öljyjalosteiden ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski. Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita, kaivannaisia ja peruskemikaaleja. Raakaöljyn, kaasun ja sähkövirran tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna, mutta öljyjalosteiden tuonnin arvo laski. Nikkelikiven tuonnin arvo kasvoi jyrkästi, mutta metallien tuonnin arvon laskua selittävät vertailuajanjaksolle osuneet, arvoltaan huomattavat kaasuputkihankinnat.
Vienti Venäjän verrokkimaihin Saksaan ja Ruotsiin nousi alkuvuonna. Vienti Saksaan kasvoi jyrkästi, Ruotsiin selvästi hitaammin. Tuonti Saksasta kasvoi niin ikään selvästi, mutta tuonti Ruotsista oli lähes viime vuoden ensimmäisen neljänneksen tasolla.
[1] Eurostat news release 86/2018
Tiedustelut:
Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi
