Hyppää sisältöön

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa vuonna 2022 (1-3)

23.6.2022 9.00



Tulli, Tilastointi

Kauppa Ruotsin kanssa kasvoi jyrkästi tammi-maaliskuussa

Alijäämä Ruotsin-kaupassa kasvoi

Suomen tavaravienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 17,4 prosenttia viime vuonna vuoteen 2020 verrattuna ja oli arvoltaan 7,1 miljardia euroa. Vuonna 2020 viennin arvo laski 10,4 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa viennin arvo nousi 33,1 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti Ruotsista oli viime vuonna arvoltaan 8,4 miljardia euroa, mikä oli 28,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2020 tuonti laski 10,5 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tuonti Ruotsista kasvoi 35,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tammi-maaliskuussa 2022 EU-maiden vienti Ruotsiin kasvoi 13,5 prosenttia ja tuonti Ruotsista 18,6 prosenttia Eurostatin Comext-tietokannan mukaan.

Ruotsin osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 10,3 prosenttia. Osuus laski hieman vuodesta 2020. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa osuus oli 11,6 prosenttia. Tuonnissa Ruotsin osuus oli 11,6 prosenttia viime vuonna, kun se vuonna 2020 oli 11,0 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa osuus oli 11,3 prosenttia. Vuoden 2022 tammi-maaliskuussa Ruotsi oli Suomen toiseksi suurin vientimaa Saksan jälkeen ja Alankomaita edellä. Tuonnissa Ruotsi oli kolmanneksi suurin Saksan jälkeen ja Kiinaa ennen.

Kauppa Ruotsin kanssa on ollut Suomelle alijäämäistä vuodesta 2012 lähtien. Kauppataseen alijäämää kertyi viime vuonna 1,3 miljardia euroa, kun vuonna 2020 sitä tuli 520 miljoonaa euroa. Alijäämä kasvoi myös vuoden 2022 tammi-maaliskuussa vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomen kauppa Ruotsin jakaantuu melko tasaisesti eri pääryhmien kesken. Vuoden 2022 tammi-maaliskuussa öljyjalosteiden viennin arvo kasvoi jyrkästi. Ilman öljyjalosteiden vientiä laskettuna tavaravienti Ruotsiin kasvoi 30,6 prosenttia. Myös metsäteollisuuden tuotteiden, malmien ja metallien sekä kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi. Koneiden ja laitteiden viennin arvon kasvu oli hitaampaa. Kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien tuonti kasvoi Ruotsista tammi-maaliskuussa. Erityisen jyrkästi kasvoi öljyjalosteiden ja sähkövirran tuonti. Ilman öljyä tuonti kasvoi 26,4 prosenttia.

Suomen ja Ruotsin tavaroiden ulkomaankaupan rakenteet eroavat erityisesti maiden tavaravientiä tarkasteltaessa. Ruotsin viennin arvosta kulutustavaroiden osuus oli viime vuonna 11,3 prosenttia, kun Suomen kokonaisviennistä arvon perusteella laskettuna kulutustavaroiden osuus oli vain kolme prosenttia. Suomen tavaraviennin arvosta teollisuuden tuotantotarvikkeiden osuus oli viime vuonna 43,5 prosenttia, kun Ruotsin kohdalla se oli vajaa kolmasosa. Investointitavaroiden osuus Suomen viennistä on hieman Ruotsia suurempi, kun taas Ruotsin kohdalla kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden osuus on Suomen vientiä suurempi. Suomen kokonaistuonnista teollisuuden tuotantotarvikkeiden ja polttoaineiden osuus on Ruotsin tuontia suurempi, kun taas Ruotsin tuonnista kulutustavaroiden, elintarvikkeiden ja investointitavaroiden osuudet ovat Suomen tuonnin osuuksia suurempi. YK:n Comtrade-tietokannan mukaan Ruotsin suurimpia kauppakumppaneita vuonna 2021 olivat Saksa ja Norja.


Tiedustelut:

Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi[at]tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta https://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2012-2022 (1-3)
  • Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2012-2022 (1-3)

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus