Hyppää sisältöön

Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2020 (1-8)

18.11.2020 9.00



Tulli, Tilastointi

Vienti Kiinaan laski 19,0 prosenttia tammi-elokuussa

Alijäämä Kiinan-kaupassa kasvoi selvästi viime vuodesta

Suomen tavaravienti Kiinaan laski Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 19,0 prosenttia tammi-elokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, Vienti oli arvoltaan 1,9 miljardia euroa. Tuonti Kiinasta oli samalla ajanjaksolla arvoltaan 3,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 10,0 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti Kiinaan laski 13,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 20,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonti Kiinasta kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 4,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 19,4 prosenttia. Eurostatin mukaan EU-maiden tavaravienti Kiinaan laski tammi-elokuussa 1,1 prosenttia, mutta tavaratuonti Kiinasta kasvoi 4,4 prosenttia.

Suomen kaupassa Kiinan kanssa kauppataseen alijäämää kertyi 1,6 miljardia euroa tammi-elokuussa 2020. Viime vuoden tammi-elokuussa vaje oli 838 miljoonaa euroa. Alijäämä muodostuu erityisesti sähköteknisten koneiden ja laitteiden sekä tekstiilien ja vaatteiden kaupasta. Metsäteollisuuden tuotteiden, malmien ja metalliromun sekä elintarvikkeiden kauppa Kiinan kanssa on Suomelle ylijäämäistä.

Kiinan osuus Suomen viennistä oli tammi-elokuussa 5,3 prosenttia. Osuus laski hieman viime vuodesta. Tuonnissa Kiinan osuus kasvoi edellisvuoden 7,5 prosentista 9,1 prosenttiin. Kiina oli tammi-elokuussa Suomen viidenneksi suurin vientimaa Yhdysvaltojen jälkeen ja Venäjää edellä. Viime vuonna Kiina oli kuudennella sijalla. Tuonnissa Kiina oli kuluvan vuoden tammi-elokuussa neljänneksi suurin Venäjän jälkeen ja Alankomaita ennen. Sijaluku oli sama myös viime vuonna.

Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Kiinaan laski selvästi tammi-elokuussa. Paperimassan vienti laski sekä vientimäärien että vientihintojen pudottua. Puutavaran viennin arvon lasku oli hieman nopeampaa. Koneiden ja laitteiden sekä kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvoon tilastoitiin myös huomattavaa laskua. Malmien viennin lasku oli niin ikään jyrkkää. Kasvussa tammi-elokuussa oli kojeiden ja mittareiden, elintarvikkeiden ja kuparin viennin arvo. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden tuotantotarvikkeiden vienti laski jyrkemmin kuin vuoden toisella neljänneksellä vastaavaan vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Investointitavaroiden vienti sen sijaan vielä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi selvään laskuun vuoden toisella neljänneksellä vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Sähkötekniikan tuonti Kiinasta kasvoi jyrkästi tammi-elokuussa. Vaatteiden ja tekstiilien tuonnin arvon kasvu oli myös huomattavaa tekstiilien tuonnin moninkertaistuttua. Myös teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvoon kirjattiin kasvua. Kasvussa oli myös valaisimien, huonekalujen ja urheiluvälineiden tuonnin arvo. Laskua tilastoitiin erinäisten metallitavaroiden, muun muassa rakenteiden ja työkalujen, tuonnin arvoon. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti laski hitaammin kuin vuoden toisella neljänneksellä. Sekä investointitavaroiden että kulutustavaroiden tuonnin arvon kasvu oli nopeampaa vuoden toisella neljänneksellä kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.


Tiedustelut:

Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi[at]tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta https://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2020 (1-8)
  • Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2020 (1-8)

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus