Mitä uusi WTO:n kaupankäynnin menettelyitä koskeva monenkeskinen TFA-sopimus tuo tullessaan?

Maailmankauppajärjestö WTO:n (World Trade Organization) kaupankäynnin menettelyitä koskeva monenkeskinen TFA-sopimus (Trade Facilitation Agreement) astui voimaan 22. helmikuuta 2017. TFA-sopimus kattaa vientiin, tuontiin ja kauttakuljetukseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet ja sisältää määräyksiä niin ajantasaisesta tiedottamisesta kuin viranomaisten yhteistyöstäkin. Kokonaisuudessaan TFA-sopimuksella pyritään parantamaan sopimusmaiden käytäntöjä muun muassa siten, että tulliselvitys nopeutuu, asiointi tulee sujuvammaksi, tiedonsaanti helpottuu ja ennakoitavuus lisääntyy.

TFA-sopimus sitoo kaikkia WTO-jäseniä sitä mukaa, kun ne saattavat sopimuksen kansallisesti voimaan. Kehitysmailla on lisäksi mahdollisuus saada lisäaikaa ja tukea sopimusvelvoitteiden toimeenpanoon.

Sopimus perustuu teknisesti pitkälle Maailman tullijärjestön, WCO:n hallinnoimaan Uuteen Kioton konventioon, joka uudistettiin vuonna 1999. Sinänsä ei siis ole kyse täysin uudesta asiasta tai säännöstöstä. TFA-sopimuksessa on kuitenkin otettu huomioon joitakin Kioton konvention jälkeen tulleita uudistuksia, esimerkiksi sähköiseen ilmoittamiseen ja tiedonsaantiin liittyen, ja muutenkin sisältöä ajantasaistettu. WTO-sopimuksena se myös kuuluu riitojenratkaisun piiriin.

OECD arvioi, että sopimuksen täysimääräinen toimeenpano vähentäisi yritysten kauppakustannuksia keskimäärin 12 - 17 prosenttia; noin 7 prosenttia kaupan arvosta arvioidaan hukkuvan maailmanlaajuisesti paperityöhön.

Mitä konkretiaa sopimus tuo tullessaan?

Suomessa ja muissa EU-maissa TFA-sopimuksen sisältö on hyvin pitkälle voimassa muun muassa EU-tullikoodeksin uudistamisen ja kansainvälisten konventioiden (esimerkiksi edellä mainittu Uusi Kioton konventio) voimaansaattamisen kautta, mutta tietenkin sopimus selkeyttää pelisääntöjä maailmanlaajuisesti. Suurin hyöty koskee vientiyrityksiämme, sillä sopimuksen myötä tullimuodollisuuksiin ja –käytäntöihin voidaan odottaa parannuksia ja tehostumista eri maissa.

On myös erittäin positiivista, että sopimuksessa mainitaan kaikkien rajaviranomaisten yhteistyön velvoite kaupanhelpottamisen välineenä. Suomessa on pitkät perinteet toimivasta rajaviranomaisyhteistyöstä.

Tavoitteena on, että sopimus mahdollistaa entistä tehokkaamman tavaroiden liikkumisen, mikä jo sinänsä hyödyttää niin kuluttajia kuin yrityksiäkin. Kun muodollisuuksista ja määräyksistä on tietoja helposti ja maksuttomasti saatavilla esimerkiksi netistä, se nopeuttaa ja selkeyttää kaupankäyntiin liittyvien sääntöjen selvittämistä.  Kauppamenettelyiden yksinkertaistamisesta hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole välttämättä esimerkiksi ulkopuolista huolinta-apua kustannussyistä.

Yksi tärkeistä muutoksista kaupan kannalta on sidosryhmien kuulemisvaatimus ja etukäteen tiedottaminen jo siinä vaiheessa, kun säädöksiä kehitellään. Tämä tehostaa sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyötä, keskinäistä tiedonvaihtoa ja lisää samalla liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta, kun säädöksiin on aikaa valmistautua.

Sopimuksen tavoitteena on kaupankäynnin muodollisuuksien ja asiakirjavaatimusten yksinkertaistaminen, myös samalla tullialueella. Tavaroiden nopean luovutuksen tulee olla yksi keskeinen periaate sekä ajan että kustannusten minimoimiseksi. Samaan päämäärään liittyy tulliselvityksen ennakkoilmoittaminen, myös sähköisen menettelyn käyttö, jolloin tulliselvityksen aloittaminen ei ole sidottu tavaran saapumisaikaan. Sähköiset menettelyt tunnetusti nopeuttavat tulliselvitystä, mutta myös vahvistavat tietojen oikeudenmukaista käsittelyä.

Ennakoivuutta, sujuvuutta ja riskianalyysia

Osa tullauksen sujuvuutta liittyy sujuvaan tullivalvontaan unohtamatta välttämätöntä valvontaa ja tarkastuksia. Sopimuksen mukaan riskianalyysia on sovellettava mahdollisuuksien mukaan, ja jokaisen sopimusmaan on luotava jälkitarkastusmenettely. Vaikka pistokoetarkastukset eivät ole poissuljettuja, riskianalyysin tehokas käyttö sujuvoittaa kauppaa huomattavasti etenkin niissä maissa, joissa edelleen pyritetään tarkastamaan koko liikenne. Tehokas jälkitarkastus puolestaan turvaa sopimusmaiden oikeaa verokantoa.

Kun yritys hakee tullilta ennakkopäätöksen, sen on helpompi suunnitella tuontiaan esimerkiksi saadun luokittelupäätöksen avulla. Tämä on osa sujuvaa tullausta. Sopimus sisältää velvoitteen antaa kirjallinen ennakkopäätös kohtuullisessa määräajassa tullinimikkeestä tai alkuperästä, lisäksi muistakin, esim. tullausarvosta suositellaan annettavaksi ennakkopäätöksiä. EU-tullikoodeksin katteessa on tällä hetkellä vain tullinimike ja alkuperä. 

Myös muutoksenhaku on velvoittava määräys TFA-sopimuksessa. Tullin päätöksiin on hallinnollinen ja oikeudellinen muutoksenhakuoikeus, ja niin ikään yrityksellä on oikeus saada tietoa alkuperäiseen päätökseen vaikuttaneista tekijöistä mahdollisen muutoksenhaun tekemistä varten.

Valtuutetun toimijan aseman omaavat saavat kauppamenettelyissä vielä lisähelpotuksia, ja sekin on velvoittava määräys TFA-sopimuksessa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vähemmän asiakirjavaatimuksia, fyysisiä tarkastuksia tai takuita. Valtuutetuksi toimijaksi tunnustamiseen pitää olla selvät kriteerit, eivätkä ne saa syrjiä esimerkiksi pk-yrityksiä.

Sopimus kannustaa myös yhden luukun periaatteen mukaisiin ratkaisuihin. Tällöin yritys voisi toimittaa kaikki tarvittavat asiakirjat yhteen paikkaan tai yhdelle viranomaiselle.  Käytännössä menettely liittyy lähtökohtaisesti tullauksen sujuvuuteen siten, että Tulli toimii keskeisenä viranomaisena ja muidenkin viranomaisten puolesta. Muunlaiset, laajat sähköiset ratkaisut voivat vaatia pidemmän toteuttamisajan.

Pikarahtiliikenteelle velvoitetaan järjestämään erityismenettelyitä sujuvan liikenteen takaamiseksi (erityisesti lentoteitse saapuva pikarahti). Tämä on erityisen tärkeää niissä maissa, joissa sähköiset menettelyt ovat vielä kehittämisen asteella.

Sopimus takaa kauttakuljetuksen vapauden. Lisäksi siinä kannustetaan luomaan kauttakululle erillisiä väyliä siellä missä se on tarkoituksenmukaista.

Testaukset ja ennakkotarkastukset

Mikäli tavaran tullaukseen liittyy testejä tai näytteiden ottoa, yritys voi kielteisen tuloksen saatuaan pyytää mahdollisuutta toisen laitoksen tekemään testiin. Viranomaisen täytyy antaa tiedot vaihtoehtoisista testauspaikoista. Tämä on tärkeä mahdollisuus, vaikka se ei ole velvoittava sääntö TFA-sopimuksessa, mutta ohjaa kuitenkin käytäntöä läpinäkyvään suuntaan.

Herkästi pilaantuvien tuotteiden tullimuodollisuudet on hoidettava niin nopeasti kuin mahdollista, kunhan kaikki tarvittavat vaatimukset on täytetty. Poikkeuksellisissa tilanteissa tämän on onnistuttava myös virka-ajan ulkopuolella. Tämän säännön pitäisi estää herkästi pilaantuvien elintarviketuontien ylipitkät seisotus- ja odotusajat tullitoimipaikoissa.

Eräissä jäsenmaissa käytetään erilaisia ja erityisiä tavaroiden ennakkotarkastuksia tekeviä yrityksiä. TFA-sopimuksen mukaan tavaroiden ennakkotarkastusta ei saa vaatia tariffiluokittelun tai Sopimusarvon tarkistamisen takia, mikä poistaa yhden ylimääräisen toimijan tulliselvitystapahtumassa.

Tullihuolinta ja palvelumaksut sekä standardit

Tullihuolintaan liittyy erilaisia määräyksiä eri jäsenmaissa. Sopimus kieltää pakollisen tullihuolitsijan käyttövaatimuksen. Sen käyttö on yrityksen oma valinta. Mikäli huolitsijatoimintaan liittyy lisenssivaatimuksia, niihin on sovellettava läpinäkyviä ja objektiivisia sääntöjä.

Tullin kantamiin palvelumaksuihin liittyy usein paljon kirjavuutta: TFA-sopimuksen mukaan palvelumaksujen on perustuttava suoritettuun palveluun tai vienti- tai tuontitapahtumaan, ja tietoa maksuista on oltava helposti saatavilla. Tämä on tärkeää tietää jo suunnitteluvaiheessa eli millaiset kokonaiskustannukset ovat odotettavissa.  Määräys vähentää myös väärinkäytösten mahdollisuutta, kun maksuista on selkeät tiedot saatavilla ja julkaistu.

Lisäksi suositellaan, että kaikki kauppamenettelykäytännöt, joita jokin sopimusosapuoli luo, perustuisivat kansainvälisiin standardeihin ja lähtökohtaisesti nämä standardit yleensä löytyvät kansainvälisistä konventioista, esimerkiksi WCO:n hallitsemista konventioista.

Kaikki edellä esitetty vaikuttaa osaltaan siihen, että tavara liikkuu rajan yli mahdollisimman tehokkaasti: yritys säästää kustannuksia, ja tavara saavuttaa myös kuluttajan nopeammin ja monesti myös edullisemmin.

Sopimuksessa otetaan huomioon, että kehitysmaat voivat tarvita enemmän aikaa ja apua sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon. Ne eivät kuitenkaan saa erivapautusta velvoitteista, vaan sopimusvelvoitteet sitovat ihan kaikkia, jotka ovat WTO:n jäseniä. Sopimuksessa on erityiset säännöt kehitysmaiden auttamiseksi teknisen avun kautta, ja siinä monet kansainväliset organisaatiot, muun muassa WCO, myös Suomen tuella, ovat jo aloittaneet toimintaansa.