Hyppää sisältöön

Maaliskuussa 2022 vienti Venäjälle romahti, mutta tuonnin arvo kasvoi 63 prosenttia

Julkaisuajankohta 6.5.2022 9.00 | Julkaistu suomeksi 6.5.2022 klo 9.01
Tiedote

Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle romahti 42 prosenttia maaliskuussa 2022 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 184,4 miljoonaa euroa. Tavaratuonnin arvo Venäjältä kasvoi 63 prosenttia 1,0 miljardiin euroon tuontihintojen rajun nousun myötä.

Viennissä suurin lasku euromääräisesti (-48,7 MEUR ja -64%) oli CN-luokassa koneet ja mekaaniset laitteet sekä niiden osat, johon EU on asettanut myös eniten vientipakotteita. Prosentuaalisesti vastaava lasku oli luokassa sähkölaitteet ja niiden osat, jossa on myös merkittävästi EU:n vientipakotteita.

Prosentuaalisesti eniten laski öljytuotteiden viennin arvo, 79 prosenttia. Viennissä kirjattiin laskua lähes kaikkiin muihinkin tavaraluokkiin, paitsi kuparikiven vientiin, joka kasvoi yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Kuparikiven osuus Suomen viennistä Venäjälle oli maaliskuussa jopa 29 prosenttia.

Tuonnissa Venäjältä laski eniten raakaöljy, sen tuonnin arvo väheni 45 prosenttia ja määrä 70 prosenttia. Raakaöljyn tuonti onkin korvautunut tuonnilla lähinnä Norjasta. Venäjältä tuonnin arvossa muissa tavararyhmissä ei ollut merkittävää laskua vielä maaliskuussa. Merkittävin tuonnin kasvu oli nikkelissä ja nikkelitavaroissa, joiden arvo nousi 175,2 miljoonaa euroa ja 456 prosenttia viime vuodesta. Tuontimääräkin kasvoi reippaasti. Toiseksi eniten kasvoi maakaasun tuonnin arvo, 111,8 miljoonaa euroa ja 282 prosenttia. Maakaasun hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Kolmanneksi eniten kasvoi öljytuotteiden tuonnin arvo, 95,6 miljoonaa euroa ja 180 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi maltillisemmin. Sähköenergian tuonnin arvo nousi maaliskuussa 257 prosenttia, mutta määrä kasvoi vain noin kolmanneksen.

– Maaliskuussa tuonti Venäjältä kasvoi myös tämän vuoden helmikuuhun verrattuna, vaikka raakaöljyn tuonti supistui merkittävästi. Alustavasti tullausjärjestelmien raporttien perusteella huhtikuussa maakaasun tuonti Venäjältä oli 116,4 miljoonaa euroa ja nikkelikiven 126,9 miljoonaa euroa, jotka ovat nykyisellään suurimmat tuontitavarat Venäjältä. Korkeiden hintojen takia huhtikuussakin tuonti Venäjältä oli suurempi kuin viime vuoden huhtikuussa, tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo.

Tuoreet liikennetiedot Venäjän rajalta

Venäjän satamista saapui merialuksia viikoilla 1-9/2022 keskimäärin noin 22 alusta viikossa, mutta viikoilla 10-16/2022 keskimäärin enää 7 alusta. Viikolla 17 aluksia saapui 6 kpl. Venäläisten aluksien 17.4.2022 alkaneella saapumiskiellolla ei ole ollut juurikaan vaikutuksia Suomen tuontiin, koska Suomeen saapui alkuvuonna vain muutamia Venäjälle rekisteröityjä aluksia.

Maaliskuussa 2022 saapuvien kuormattujen junavaunujen lukumäärä itärajalla vähentyi 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lukumäärä oli 13 955 kuormattua junavaunua. Huhtikuussa 2022 näiden junavaunujen lukumäärä vähentyi 65 prosenttia, jolloin Venäjältä saapui Suomeen 7 973 kuormattua junavaunua. Lähtevien kuormattujen junavaunujen määrä Venäjälle laski maaliskuussa 26 prosenttia ja huhtikuussa 49 prosenttia. Lentoliikennettä ei ole enää Suomen ja Venäjän välillä.

Itärajan kolmen suurimman rajanylityspaikan Vaalimaan, Imatran ja Nuijamana saapuvien kuorma-autojen lukumäärä viikoilla 5-9 oli keskimäärin 3 175 kpl viikossa, kun viikoilla 10-14 lukumäärä oli keskimäärin 2 088 kpl. Viikon 14 lauantaista 9.4.2022 alkaen Tulli on käännyttänyt takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jos autot ovat Venäjän tai Valko-Venäjän kilvissä. Itärajan kuorma-autoliikenne näyttää viimeisen kahden viikon perusteella olevan hiljenemässä 75 prosenttia helmikuuhun verrattuna.

Kuvio 1. Raskas liikenne Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla, saapunut ja lähtenyt liikenne yhteensä viikoittain v. 2022, lukumäärä sekä muutos edelliseen viikkoon, prosenttia

Taulu 1. Vienti Venäjälle tammi-maaliskuussa 2022, ennakkoarvo ja maaliskuun muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen

CN-luokka Tammikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Helmikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Maaliskuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Muutos
%
01-24 Eläin- ja kasvituotteet 7,4 7,9 5,0 -45%
25-27 Kivennäistuotteet 27,6 27,4 5,2 -76%
  2710 Öljytuotteet 26,1 24,8 4,4 -79%
28-38 Kemianteollisuuden tuotteet 27,0 25,6 18,3 -26%
39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat 22,7 24,4 20,0 -27%
47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä –tavarat 37,0 37,0 21,4 -48%
50-67 Tekstiilit ja jalkineet 2,5 3,9 3,5 14%
72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat 63,6 75,6 61,7 -8%
  7401 Kuparikivi 46,0 56,0 52,8 9%
84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat 60,5 78,3 27,7 -64%
85 Sähkölaitteet ja niiden osat 17,7 15,9 5,3 -64%
86-89 Kuljetusvälineet 31,2 13,2 6,0 -67%
90-92 Optiset tai lääketieteelliset kojeet ja laitteet, ym 6,9 6,6 4,3 -25%
Muut CN-luokat 7,6 7,9 6,2 -33%
Yhteensä 311,7 323,6 184,4 -42%

Taulu 2. Tuonti Venäjältä tammi-maaliskuussa 2022, ennakkoarvo ja maaliskuun muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen

CN-luokka Tammikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Helmikuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Maaliskuu
Ennakkoarvo
milj.eur
Muutos
%
01-24 Eläin- ja kasvituotteet 7,4 9,0 8,6 20%
25-27 Kivennäistuotteet 641,4 618,5 551,5 35%
  2701 Kivihiili 14,5 16,2 11,8 29%
  2709 Raakaöljy 279,5 316,5 144,5 -45%
  2710 Öljytuotteet 146,6 131,3 148,9 180%
  2711 Maakaasu 90,8 68,3 151,4 282%
  2716 Sähköenergia 100,7 71,9 77,1 257%
28-38 Kemianteollisuuden tuotteet 114,2 106,9 85,3 33%
  31 Lannoitteet 30,0 17,7 19,8 55%
39-40 Muovit ja muovitavarat, kumi ja kumitavarat 7,4 9,3 27,0 200%
  4011 Uudet pneumaattiset ulkorenkaat, kumia 4,7 6,0 21,3 225%
44-46 Puu ja puusta valmistetut tavarat 39,4 37,4 38,4 -11%
47-49 Puumassa, paperi, kartonki ja pahvi sekä -tavarat 3,9 4,4 6,2 95%
72-83 Epäjalot metallit ja -tavarat 190,2 177,0 267,5 319%
  72 Rauta ja teräs 41,6 9,0 15,8 33%
  73 Rauta- ja terästavarat 6,4 3,7 3,6 20%
  74 Kupari ja kuparitavarat 9,8 12,0 24,6 746%
  75 Nikkeli ja nikkelitavarat 122,9 142,2 213,6 456%
84 Koneet ja mekaaniset laitteet ja niiden osat 0,8 1,3 2,2 -43%
85 Sähkölaitteet ja niiden osat 3,5 3,5 4,3 -24%
Muut CN-luokat 6,9 6,6 9,9 51%
Yhteensä 1 015,2 973,9 1 000,8 63 %

Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt luvut ovat ennakkotietoja ja muutokset ovat mahdollisia, kun tiedot täydentyvät.

Tulli, Tilastointi
Tiedustelut:
Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, puh. 040 332 18 62, olli-pekka.penttila@tulli.fi, Twitterissä @Penttila_Olli
Mediatiedote Tilastotiedote